Väitös: Pohjois-Suomen pitkät etäisyydet haastavat ensihoidossa tapahtuvan riskinarvion

Suomen hätäkeskuksissa yleisesti käytössä oleva kriteeripohjainen hätäpuheluiden käsittely johti riskin yliarviointiin joka neljännessä ja aliarviointiin noin joka kymmenennessä ensihoitotehtävässä, osoittaa tuore väitöstutkimus. Tutkimus osoitti lisäksi, että ensihoidon aikana sairaalassa käytetty potilaan elintoimintoihin perustuva varhainen varoituspistejärjestelmä ei ennustanut riittävän hyvin potilaan kuolemanriskiä tai tehohoidon tarvetta.  

Viime vuosien aikana lisääntyneet yhteydenotot hätäkeskukseen ja ensihoitoon ei-kiireellisissä asioissa ovat aiheuttaneet haasteita kiireellistä hoitoa vaativan potilaan tunnistamisessa suuresta potilasmäärästä. Tutkimuksessa todettiin, että yli 40 prosenttia ensihoitotehtävistä ei johtanut potilaan kuljettamiseen ambulanssilla. Näistä potilaista noin puolet ohjattiin muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden piiriin ja kolmasosalla ei todettu kiireellistä hoidontarvetta lainkaan.

Päivystyspalveluiden keskittyessä yhä harvempiin yksiköihin, erityisesti pitkien etäisyyksien alueilla ensihoidon rajalliset resurssit tulisi kohdentaa niitä tarvitseville potilaille. Riskin yliarviointi ja ambulanssin tarpeeton hälyttäminen voivat viivästyttää hätätilapotilaan tavoittamista ambulanssin ollessa varattuna ei-kiireelliselle tehtävälle. Toisaalta riskin aliarviointi voi johtaa potilaan ennusteen huononemiseen asianmukaisen hoidon aloituksen viivästyessä.

Tutkimuksen mukaan sairaalan sisällä käytettävä varhainen varoituspistejärjestelmä tunnisti ensihoidon aikana ainoastaan noin kolmasosan myöhemmin tehohoitoon joutuneista potilaista. Pisteytysjärjestelmää voidaan käyttää ensihoidossa päätöksenteon tukena, mutta esimerkiksi hoitopaikan valinta vaatii riskinarvion lisäksi ensihoitajien tilannekohtaista arviota.

Tutkijan mukaan potilaiden ohjaus- ja neuvontapalveluita ei-kiireellisissä asioissa tulee kehittää, jotta he ohjautuvat asianmukaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun piiriin rasittamatta ensihoitoa tai päivystyspalveluita. Hätäpuhelun ja ensihoidon aikana tapahtuvaa riskinarviota tulee niin ikään kehittää tulevaisuudessa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin puolen vuoden ajalta kaikki Kainuun ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella tapahtuneet ensihoitotehtävät.

Hoikka, Marko: Prehospital risk assessment and patient outcome : a population based study in Northern Finland

Lähde: Oulun Yliopisto