Jump to content
MAINOS
  • Väitös: Hoitoalan työperusteisen maahanmuuton hallinnassa valtion vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee


    Hoitajat.net
     Share

    Filippiiniläiset sairaanhoitajat ovat käyneet nelivuotisen yliopistokoulutuksen kotimaassaan. Kuvituskuva: Shutterstock

    Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan hoitoalan ammattilaisten maahanmuuton hallinnassa valtion vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee. Tieto on sirpaloitunut lukuiselle eri hallinnonalalle ja hallintoelimille siten, ettei valtiotoimijalla ole selkeää kokonaiskuvaa rekrytointikäytännöistä ja niiden seurauksista. Tutkijan mukaan yrityksiä,  jotka välittävät hoitoalan työntekijöitä Suomeen, ei valvota riittävästi.

    Filippiinit tunnetaan globaalina työvoimavarastona, erityisesti hoiva- ja hoitoalalla. Tätä reserviä myös Suomessa toimivat hoiva-alan suuryritykset hyödyntävät, samalla kun valmistautuvat kilpailemaan asiakkaista julkisten toimijoiden kanssa. YTM Tiina Vaittisen rauhan- ja konfliktintutkimuksen alan väitöskirja perehtyy ilmiön eettisiin ulottuvuuksiin sekä siirtolaisten että hoivaa tarvitsevien vanhusten näkökulmasta.

    Vuosina 2007–2017 Suomeen on muuttanut 400–500 korkeakoulutettua filippiiniläistä sairaanhoitajaa, yleensä hoiva-avustajiksi ja lähihoitajiksi suuryritysten omistamiin hoivakoteihin ympäri maata. Rekrytointiprosessi alkaa Filippiineillä suomen kielen kurssilla, jonka jälkeen rekrytoitavat jäävät odottamaan, että toimeksiantajan hoivakodeissa jossain päin Suomea on pula työntekijöistä. Kun käsky käy, suomea puhuvat filippiiniläishoitajat lennätetään uudelle kotipaikkakunnalleen, useimmiten 2–3 hengen ryhmissä.

    - Suurten hoivayritysten on mahdollista rakentaa tällainen joustava, ammattitaitoinen ja helposti liikuteltava työvoimareservi Filippiineille, sillä koulutuspoliittisista virheistä johtuen siellä on työttömänä yli kaksisataatuhatta korkeakoulutettua sairaanhoitajaa, Vaittinen kertoo.

    EU:n ulkopuolisista maista tulevat sairaanhoitajat eivät voi saada suomessa laillistusta sairaanhoitajiksi ilman lisäkoulutusta. Tästä syystä Filippiineiltä rekrytoidut sairaanhoitajat palkataan Suomessa aluksi hoiva-avustajan työhön, josta on työssä oppien mahdollisuus pätevöityä lähihoitajan ammattiin. Filippiiniläisiä sairaanhoitajia on kuitenkin rekrytoitu hoivakoteihin myös siivoojan työhön, ilman pätevöitymisreittiä hoitoalan ammatteihin.

    Hoitoalan kansainvälisen rekrytoinnin käytäntöjä säännellään kansainvälisesti eettisin ohjesäännöin. Näistä tärkein on Maailman terveysjärjestö WHO:n hyväksymä ohjeistus, jonka mukaan valtioilla on vastuu valvoa eettisten käytäntöjen toteutumista. Vaittisen mukaan Suomi jättää eettiset kysymykset pitkälti rekrytointi- ja työnantajayritysten omalle vastuulle, eikä näin ollen noudata WHO:n ohjeistusta.

    - Hoitoalan työperusteisen maahanmuuton hallinnassa valtion vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee. Tieto on sirpaloitunut lukuiselle eri hallinnonalalle siten, ettei valtiotoimijalla ole selkeää kokonaiskuvaa rekrytointikäytännöistä ja niiden seurauksista, Vaittinen sanoo.

    - On nurinkurista, että samalla kun hoitoalan ammatit ovat potilasturvallisuuden takaamiseksi tarkasti säänneltyjä, yrityksiä jotka välittävät hoitoalan työntekijöitä Suomeen, ei juurikaan valvota. Tämä on eettisesti ongelmallista, sillä ilman valvontaa valtio ei kykene seuraamaan rekrytoidun työvoiman oikeuksien toteutumista.

    Väitös: The Global Biopolitical Economy of Needs: Transnational entanglements between ageing Finland and the global nurse Reserve of the Philippines

    Lisää aiheesta

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    There are no comments to display.



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

×
×
  • Create New...