VÄITÖS: Hoitajat pystyvät tympanometrilaitteella toteamaan luotettavasti oireettoman lapsen terveen välikorvan

Tärykalvon liikkuvuutta mittaava tympanometri on lääkärille tarpeellinen apuväline välikorvatulehduksen diagnostiikassa. Lääketieteen lisensiaatti Miia Laine osoitti väitöskirjatutkimuksessaan koulutettujen hoitajien pystyvän luotettavasti toteamaan tympanometrilla, ettei oireettoman lapsen välikorvassa ollut eritettä. On mahdollista, että hoitajat voivat tulevaisuudessa tehdä välikorvatulehduksen jälkitarkastuksia. Tätä ennen tarvitaan kuitenkin vielä laajempia tutkimuksia perusterveydenhuollon toimipisteissä. Laine teki väitöstutkimuksensa Turun yliopiston lastentautiopin oppiaineessa.

Suomessa todetaan vuosittain noin 500 000 välikorvatulehdusta. Äkillisen välikorvatulehduksen oikea diagnoosi on tärkeä turhien antibioottihoitojen välttämiseksi. Äkillinen välikorvatulehdus diagnosoidaan perusterveydenhuollossa korvalampulla eli pneumaattisella otoskoopilla. Pelkkä tärykalvon punoitus ei vielä merkitse äkillistä välikorvatulehdusta, vaan välikorvassa tulee olla myös tulehdusnestettä. Välikorvatulehduksen diagnoosi on lääkärille haastava tehtävä. Lapset ovat useimmiten alle 3-vuotiaita, ylähengitystieoireisia, ja vaikku saattaa estää näkyvyyden tärykalvolle. Pienestä lapsesta tulee myös pitää huolellisesti kiinni korvatutkimuksen aikana.

Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan Pikkunorsu-tutkimushankkeessa tutkittiin perusterveydenhuollossa sijainneella tutkimusklinikalla 6 kuukautta täyttäneitä mutta alle 3 vuoden ikäisiä lapsia. Väitöskirjatutkimuksessa suoritettiin yli 4000 tympanometri- ja reflektometritutkimusta. Tympanometri mittaa tärykalvon liikettä nopealla paineaallolla ja akustinen reflektometri ääniaaltojen avulla. Tutkimuksen mukaan näillä laitteilla ei kuitenkaan pystytty erottamaan äkillistä välikorvatulehdusta sellaisesta välikorvasta, jossa oli eritettä mutta ei tulehdusta. Äkillisen välikorvatulehduksen tunnistamisessa täytyy siksi edelleen käyttää pneumaattista otoskooppia.

Hoitajat saivat tympanometrilla oireettoman lapsen välikorvaeritteen luotettavasti poissulkevia testituloksia

Väitöskirjatutkimuksessa kolme hoitajaa koulutettiin suorittamaan tympanometri- ja reflektometritutkimuksia. Jos lapsella epäiltiin äkillistä välikorvatulehdusta, hoitajien suorittama tulehduksen poissulkeva testitulos molemmista korvista onnistui vain harvoin. Sen sijaan oireettomilla lapsilla hoitajien saamat tulokset sulkivat luotettavasti pois välikorvaeritteen 41 prosentissa käynneistä. Tulosten perusteella hoitajien lapsille suorittamat välikorvatulehduksen jälkitarkastukset saattaisivat olla hyödyllisiä niissä terveydenhuollon toimipisteissä, joissa on riittävästi jälkitarkastuskäyntejä taitojen ylläpitämiseksi. Tätä ennen tulee kuitenkin tutkia menetelmän käyttöä laajemmin perusterveydenhuollossa sekä sitä, kuinka suuressa osassa jälkitarkastuskäynneistä hoitajan suorittama tutkimus onnistuu. Lisäksi lääkärin tulisi olla saatavilla niitä lapsia varten, joille hoitaja ei onnistu suorittamaan jälkitarkastusta tympanometrilla.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://www.doria.fi/handle/10024/109214