Jump to content
  •  
    Sign in to follow this  

    VÄITÖS: Hoitajat pystyvät tympanometrilaitteella toteamaan luotettavasti oireettoman lapsen terveen välikorvan

    Hoitajat.net

    Tärykalvon liikkuvuutta mittaava tympanometri on lääkärille tarpeellinen apuväline välikorvatulehduksen diagnostiikassa. Lääketieteen lisensiaatti Miia Laine osoitti väitöskirjatutkimuksessaan koulutettujen hoitajien pystyvän luotettavasti toteamaan tympanometrilla, ettei oireettoman lapsen välikorvassa ollut eritettä. On mahdollista, että hoitajat voivat tulevaisuudessa tehdä välikorvatulehduksen jälkitarkastuksia. Tätä ennen tarvitaan kuitenkin vielä laajempia tutkimuksia perusterveydenhuollon toimipisteissä. Laine teki väitöstutkimuksensa Turun yliopiston lastentautiopin oppiaineessa.

    Suomessa todetaan vuosittain noin 500 000 välikorvatulehdusta. Äkillisen välikorvatulehduksen oikea diagnoosi on tärkeä turhien antibioottihoitojen välttämiseksi. Äkillinen välikorvatulehdus diagnosoidaan perusterveydenhuollossa korvalampulla eli pneumaattisella otoskoopilla. Pelkkä tärykalvon punoitus ei vielä merkitse äkillistä välikorvatulehdusta, vaan välikorvassa tulee olla myös tulehdusnestettä. Välikorvatulehduksen diagnoosi on lääkärille haastava tehtävä. Lapset ovat useimmiten alle 3-vuotiaita, ylähengitystieoireisia, ja vaikku saattaa estää näkyvyyden tärykalvolle. Pienestä lapsesta tulee myös pitää huolellisesti kiinni korvatutkimuksen aikana.

    Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan Pikkunorsu-tutkimushankkeessa tutkittiin perusterveydenhuollossa sijainneella tutkimusklinikalla 6 kuukautta täyttäneitä mutta alle 3 vuoden ikäisiä lapsia. Väitöskirjatutkimuksessa suoritettiin yli 4000 tympanometri- ja reflektometritutkimusta. Tympanometri mittaa tärykalvon liikettä nopealla paineaallolla ja akustinen reflektometri ääniaaltojen avulla. Tutkimuksen mukaan näillä laitteilla ei kuitenkaan pystytty erottamaan äkillistä välikorvatulehdusta sellaisesta välikorvasta, jossa oli eritettä mutta ei tulehdusta. Äkillisen välikorvatulehduksen tunnistamisessa täytyy siksi edelleen käyttää pneumaattista otoskooppia.

    Hoitajat saivat tympanometrilla oireettoman lapsen välikorvaeritteen luotettavasti poissulkevia testituloksia

    Väitöskirjatutkimuksessa kolme hoitajaa koulutettiin suorittamaan tympanometri- ja reflektometritutkimuksia. Jos lapsella epäiltiin äkillistä välikorvatulehdusta, hoitajien suorittama tulehduksen poissulkeva testitulos molemmista korvista onnistui vain harvoin. Sen sijaan oireettomilla lapsilla hoitajien saamat tulokset sulkivat luotettavasti pois välikorvaeritteen 41 prosentissa käynneistä. Tulosten perusteella hoitajien lapsille suorittamat välikorvatulehduksen jälkitarkastukset saattaisivat olla hyödyllisiä niissä terveydenhuollon toimipisteissä, joissa on riittävästi jälkitarkastuskäyntejä taitojen ylläpitämiseksi. Tätä ennen tulee kuitenkin tutkia menetelmän käyttöä laajemmin perusterveydenhuollossa sekä sitä, kuinka suuressa osassa jälkitarkastuskäynneistä hoitajan suorittama tutkimus onnistuu. Lisäksi lääkärin tulisi olla saatavilla niitä lapsia varten, joille hoitaja ei onnistu suorittamaan jälkitarkastusta tympanometrilla.

    Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://www.doria.fi/handle/10024/109214

    Sign in to follow this  


    User Feedback

    Recommended Comments

    Miksei ko. hommaan valittuja hoitajia vaan kouluteta käyttämään otoskooppia, jos hoitajien halutaan ko. hommaa tekevän? Samaa ihmislajia tässä ollaan ja jos sen oppii lääkäri niin sen oppii hoitaja tai vaikka kaupan kassaneiti jos koulutusta ja motivaatiota riittää.

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites

    Ja lisää palkkaahan siitä pitää tietysti saada.

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites

    Ainakin tällä alueella vakiovaruste tuo tympanometri terveysasemilla. 

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites

    Ainakin tällä alueella vakiovaruste tuo tympanometri terveysasemilla. 

    Onhan se laite monessa paikkaa, mutta silti yleensä lasten korvakontrollit menevät lääkärille?

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites
    jnnu

    Posted (edited)

    Korvatulehdusepäilyt sen sijaan usein menevät hoitajan kautta (ainakin täälläpäin). Kun laite hankittiin, oli määrä jokaisesta korvakipua valittavasta ottaa käyrä pelkän korvalampulla katsomisen lisäksi. Tiedä sitten kuinka moni noita käyriä enää ottaa. Kirjausten mukaan ainakin jotkut vielä.

    Tulehduksen jälkeisissä kontrolleissa olen nähnyt ainakin kouluikäisten lasten  käyvän kouluterveydenhoitajalla, mutta käyvätkö leikki-ikäiset sitten lääkärillä? Tarvitaanko nykypäivänä edes rutiininomaista kontrollia, olen kuullut läkärin sanovan ainakin isommille lapsille ettei kontrollia tarvitse mikäli kipu häviää? 


    Edit: Olinpa hätäinen. Käypähoito kertoo seuraavaa: "Korvien jälkitarkastusta suositellaan 3–4 viikon kuluttua hoidon aloituksesta.--- Kliininen jälkitarkastus voidaan korvata tympanometrialla, jonka voi tehdä myös koulutettu hoitaja. " (http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi31050). 

    Edited by jnnu

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites

    Mikä lie totuus. Tutkimuksessa oli kyse alle kolmivuotiaista. :)

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites


    Guest
    Add a comment...

    ×   Pasted as rich text.   Restore formatting

      Only 75 emoji are allowed.

    ×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

    ×   Your previous content has been restored.   Clear editor

    ×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


×
×
  • Create New...