Väitös: Aivohalvauspotilaan perheenjäsenet kaipaavat hoitajilta henkistä tukea

Maassamme sairastuu vuosittain noin 14 000 henkilöä aivohalvaukseen ja heistä 3500 henkilöä on työikäisiä. Suurin aivohalvauksen aiheuttaja on aivoinfarkti ja joka kymmenes sairastuneista on alle 50-vuotias. Aivohalvaus on kriisi, joka koskettaa potilaan lisäksi hänen perhettään. Perheen elämä muuttuu äkkiä ja he tuntevat epävarmuutta tulevaisuutta kohtaan. Tuoreen väitöskirjan mukaan moni aivohalvauspotilaan perheenjäsen kaipaa potilaan sairastumisen akuutista vaiheesta lähtien hoitajien antamaa emotionaalista tukea. 

Emotionaalinen tuki tarkoittaa hoitajan hoitavaa huolenpitoa ja se ilmenee vuorovaikutussuhteessa perheenjäsenen ja hoitajan välillä. Perheenjäsenen tuen tarpeen havaitsemisen kannalta on oleellista, että vuorovaikutussuhde hoitajan kanssa on läheinen ja lämmin. Lisäksi on tärkeää, että hoitaja kohtaa perheenjäsenen oikeaan aikaan, jolloin hänen antamansa tuki on tarpeen perheenjäsenelle.

Hoitajat painottavat ammattitaitoaan ja näkevät tärkeänä luottamuksen luomisen perheenjäsenen tulevaisuuden suhteen. Perheenjäsenet kokevat hoitajan hoitavan huolenpidon siten, että se näkyy ja tuntuu hoitajan käyttäytymisessä. Potilaan hoitoon osallistuminen on heille tärkeää. Emotionaalinen tuki auttaa heitä paremman tulevaisuuden rakentamisessa, antaa uskoa omaan selviytymiseen ja saa aikaan tarpeellisuuden tunteen.

Hoitajan ja perheenjäsenen vuorovaikutus saattaa olla etäistä, jolloin emotionaalisen tuen antaminen tai saaminen ei välttämättä mahdollistu. Perheenjäsenet kokevat, esimerkiksi muiden huoneessa olevien potilaiden tai perheenjäsenten läsnäolon häiritsevänä tai he itse tuntevat olevansa etäällä hoitajasta. Tällöin yhteyden saaminen hoitajaan on hankalaa. On tilanteita, joissa hoitajan käytös on torjuvaa, jolloin vuorovaikutus ei toimi myönteisellä tavalla.

Hoitajat kokevat, että monet vuorovaikutusta estävät tekijät johtuvat hoitotyön luonteesta kuten kiireestä ja vähäisestä henkilökuntamäärästä. Molemminpuoliset henkilökemiat eivät aina kohtaa ja emotionaalisen tuen saaminen estyy. Tilanteen muuttaa myönteiseksi emotionaalisen tuen antamiseen liittyvä tilannesidonnaisuus tai syklisyys. Toisessa hetkessä perheenjäsen tapaa hoitajan, jonka kanssa vuorovaikutus ja tuen saaminen onnistuu. Tuloksissa tuli esille myös se, että kaikki perheenjäsenet eivät kaipaa hoitajan antamaa emotionaalista tukea.

Väitös: Huolehtiva kanssakäyminen. Substantiivinen teoria työikäisen aivohalvauspotilaan perheenjäsenen emotionaalisesta tukemisesta sairastumisen akuutissa vaiheessa