Uusi hoitosuositus keuhkoahtaumatautia sairastavan omahoidon ohjaukseen

Hus vähentää 778 henkilötyövuotta, joista 280 johtaa irtisanomisiin. Tehy varoittaa, että leikkaukset kohdistuvat erityisen rajusti hoitohenkilöstöön ja vaarantavat potilasturvallisuuden.
– Kyse on ihmisistä ja ammattilaisista, hoitohenkilökunnasta, johon vähennykset kohdistuvat todella rajusti. Tällä on aivan varmasti vaikutusta Uudenmaan alueen väestön hoitoon ja jopa potilasturvallisuuteen, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
Husin rajuilla henkilöstövähennyksillä voi olla myös valtakunnallisia vaikutuksia, koska HUS vastaa esimerkiksi koko maan elinsiirroista, vaikeiden palovammojen hoidosta, imeväisten avosydänkirurgiasta sekä huuli- ja suulakihalkiopotilaiden hoidosta.
Yt-neuvotteluiden tulos näyttää etukäteen päätetyltä, vaikka niiden alussa HUS vakuutteli henkilöstölleen ja suurelle yleisölle, että vähennykset kohdistetaan muualle kuin potilastyötä tekeviin.
– Edelleenkään Hus ei kerro, mitä terveys- ja hoitopalveluja kansalaisille ei enää vähennysten jälkeen tarjota. Yksikään työntekijä ei ole ollut siellä töissä turhaan, ja tähän asti Husissa on ollut kova hoitajapula, Rytkönen muistuttaa.
Henkilöstön näkökulmasta Husin toiminta koko yt-neuvotteluiden ajan on ollut järkyttävää: hätäilevää, poukkoilevaa ja heikosti valmisteltua. Toimia on valmisteltu kuin paniikissa.
Millariikka Rytkönen sanoo, että on aivan selvää, että näin rajut henkilöstön vähennykset näkyvät hoidon saatavuudessa ja hoidon laadussa. Siltä ei kerta kaikkiaan voida välttyä, kun potilastyötä tekeviä vähennetään näin paljon.
Husin potilasturvallisuus on ollut Tehyn mukaan uhattuna jo pitkään ennen tuoreimpia yt-leikkauksia.
Samaan aikaan Hus tiedotti, että sen johto lomautetaan ensi vuonna kahdeksi viikoksi. Millariikka Rytkönen toteaa, että kyse on pelkästä pr-tempusta.
– Husin johdon tuloluokassa kahden viikon lomautus ei tunnu missään verrattuna siihen, että hoitohenkilökunnalta lähtee työt alta kokonaan, Rytkönen sanoo.
Tehy on edelleen sataprosenttisesti yt-neuvotteluiden kohteena olevien jäsentensä tukena ja tulee riitauttamaan tämän farssin, jota Hus kutsuu yt-menettelyksi.

Tehy arvostelee jyrkästi HUS-yhtymän päättyneiden yt-neuvotteluiden päätöksiä, joiden seurauksena jopa 800 työntekijää, erityisesti hoitajia, uhkaa irtisanominen. Lisäksi osastonsihteereiden töitä siirretään hoitohenkilökunnalle, mikä kasvattaa jäljelle jäävien työtaakkaa.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen syyttää HUSia kyvyttömyydestä hallita toimintansa kokonaisuutta ja varoittaa vakavista seurauksista sekä henkilöstölle että alueen terveydenhuollolle. Tehy epäilee yt-prosessin lainmukaisuutta ja aikoo selvittää asian perusteellisesti.
–  Jos HUS toteuttaa muutoksensa yt-neuvotteluiden mukaisesti, syntyy ennennäkemätön härdelli, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Rytkönen painottaa myös poliittisen vastuun merkitystä.
– Valtaan valituilta vaaditaan myös kykyä tajuta päätöstensä seuraukset.
Lähde: Tehyn tiedote

Tehy antoi tänään lakkovaroituksen kahteen yksityisen ensihoitopalvelualan yritykseen.
Lakkovaroitus koskee kahden vuorokauden lakkoa Med Group Ensihoitopalvelu Oy:n Pirkanmaan alueen toimipisteissä sekä EMA Finland Oy:n Uudenmaan alueen toimipisteissä. Lakko alkaa keskiviikkona 20.11.2024 klo 00.01 ja päättyy torstaina 21.11.2024 klo 23.59.
Lisäksi lakkokohteisiin on asetettu kaikkia tehyläisiä koskeva keikkailukielto, hakusaarto ja tilapäisen siirron kielto, jotka alkavat 5.11.2024 klo 9.00 ja päättyvät 21.11.2024 klo 23.59.
Tehyn mukaan neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta ajautuivat viime viikolla umpikujaan, koska työnantajapuoli esittää itsepintaisesti nollakorotuksia ja luopumista sovitusta alan palkkojen pelastusohjelmasta. Alan työehtosopimus päättyi 30.4.2024 ja neuvotteluja on käyty maaliskuusta alkaen. Lokakuussa neuvotteluja yritettiin edistää myös vapaaehtoisessa sovittelussa valtakunnansovittelijan johdolla.
Tehyn työtaistelusivusto: https://www.tehy.fi/fi/ajankohtaista/ensihoitopalvelualan-tyotaistelu

Suomen Kätilöliitto ry on valinnut vuoden 2015 kehittäjäkätilöiksi kätilöt Marjo Kontinahon, Anne Kemppaisen ja Millariikka Rytkösen.  Kaikki kolme kätilöä ovat olleet voimakkaasti ja rohkeasti kukin tahollaan tekemässä vaikuttamistyötä pienten synnytyssairaaloiden säilyttämiseksi.
Kontinaho on vaikuttanut Oulaisissa ja on ollut yksi taustahenkilöistä kansalaisaloitteessa ”Päivystysasetuksen muuttaminen synnytysten osalta”. Kemppainen on vaikuttanut aktiivisesti Kajaanissa ja Rytkönen on ollut puuhanaisena FB:n Matkasynnytyspäivä yhteisössä ja Porvoossa.
Tänä vuonna Kätilöliiton hallitus päätti antaa lisäksi kunniamaininnat ansiokkaasta toiminnasta pienten synnytyssairaaloiden hyväksi tehdystä työstä synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri Eila Knuutille ja sairaanhoitaja Kirsi Jylängille. Valinnat julkistettiin valtakunnallisilla Kätilöpäivillä Helsingissä 5.– 6.5.2015.
http://www.suomenkatiloliitto.fi/

Suomen Sairaanhoitajien tuoreessa sairaanhoitajaopiskelijoille suunnatussa kyselyssä on jälleen noussut esiin huolestuttavia asioita opiskelijoiden kokemasta epäasiallisesta kohtelusta harjoittelupaikoissa.
Kyselyn mukaan 35 % opiskelijoista kertoi kohdanneensa epäasiallista käytöstä harjoittelun aikana. Tämä luku on lähes sama kuin vuoden 2019 kyselyssä, jolloin vastaava osuus oli 38 %. Tilanne ei siis ole parantunut. Opiskelijoita syrjitään esimerkiksi eristämällä heidät ruokailutilanteissa ja kutsumalla heitä vain "opiskelijoiksi.
Opiskelijoiden jaksaminen koetuksella
Harjoittelun ja teorian yhdistäminen kuormittaa opiskelijoita, sillä 91 % vastaajista käy palkkatöissä opintojensa ohella. Yli puolet opiskelijoista kertoi olevansa kuormittuneita tai erittäin kuormittuneita. Suurilla ryhmäkoolla on myös merkitystä, sillä opiskelijat eivät aina pääse osallistumaan aktiivisesti harjoituksiin, mikä haittaa oppimista. Isot ryhmät eivät palvele oppimistilanteessa, ja simulaatiot voivat olla osalle opiskelijoista ahdistavia.
Tulevaisuuden haasteet
Vaikka opiskelijat kokevat sairaanhoitajapulan vaikuttavan ohjauksen laatuun, 70 % vastaajista tuntee hoitoalan omakseen. Monilla on kuitenkin huoli koulutusleikkauksista, kuten lähihoitajien mahdollisuuksien kaventumisesta jatkokoulutukseen. Opiskelijat suhtautuvat kuitenkin tulevaisuuteen toiveikkaasti: 42 % aikoo jatkaa opintojaan viiden vuoden sisällä ja monilla on haaveena erikoistuminen hoitotyössä.
Lisätietoja kyselystä