Jump to content
MAINOS

Uniapnea uhkaa kansanterveyttä – opiskelijat kehittivät sovelluksen, joka tunnistaa sen oireita kotioloissa


Hoitajat.net
 Share

Kehittäjät painottavat, että ApneaTracker ei ole lääketieteellinen laite vaan terveyttä, unta ja hyvinvointia edistävä sovellus. Kuva: Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

Suomessa on kehitetty Android-älylaitteissa toimiva sovellus, joka auttaa tunnistamaan uniapnean oireita kotioloissa. Sovelluksen ovat kehittäneet Aalto-yliopistossa tekoälyä, koneoppimista ja datatiedettä opiskelevat Joni Gardemeister, Jonatan von Martens ja Sowrov Doha sekä kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri ja dosentti Tapani Salmi, jolla on unilääketieteen erityispätevyys.

Uniapnea, jonka tyypillinen oire ovat unenaikaiset hengityskatkokset, on yleisyytensä vuoksi kansantaudiksi luokiteltava sairaus. Siitä kärsii joidenkin tutkimusten mukaan peräti kymmenen prosenttia väestöstä. Tällä hetkellä jopa yhdeksän kymmenestä tapauksesta jää kuitenkin diagnosoimatta. Etenkin lievä ja kohtalainen uniapnea voivat aiheuttaa epämääräisiä oireita, jotka eivät välttämättä herätä epäilystä apneasta.

Uniapnean diagnosointi vaatii unen aikana tehtävän monikanavamittauksen, joka tehdään yleensä kertaluontoisesti joko kotona tai sairaalaympäristössä. Mittausten tekeminen on työlästä ja kallista, ja niitä tehdään rajoitetusti - joissakin maissa ei juuri lainkaan. Jos tautia voisi seuloa ja seurata yksinkertaisemmin, useampi ihminen saisi tarvitsemaansa hoitoa.

Aalto-yliopiston opiskelijoiden kehittämä ApneaTracker-sovellus tarjoaa ratkaisua ongelmaan: se seuraa käyttäjän kuorsausta mikrofonin kautta ja nukkumisasentoa älypuhelimen tai -kellon antureiden avulla. Näin sovellus voi havaita unenaikaiset hengityskatkokset. Jos kuorsausta tai apnean aiheuttamaa katkonaista kuorsausta esiintyy käyttäjän nukkuessa selällään, sovellus havaitsee tilanteen ja hälyttää nukkujan vaihtamaan asentoa. Selällään nukkuminen nimittäin pahentaa uniapnean oireita.

- Älylaitteiden anturit ovat herkkiä ja luotettavia. Kotimittausta tehtäessä ei voida kuitenkaan kontrolloida sitä, että käyttäjä tekisi mittauksen optimaalisissa olosuhteissa. Erityisesti apneahälytysten tarkkuutta ei tutkittu. Sovelluksella on kuitenkin helppo tehdä monta mittausta, mikä kompensoi tilannetta ja lisää tulosten luotettavuutta, kertoo Joni Gardemeister, yksi sovelluksen kehittäjistä.

Aamulla sovellus muodostaa kokonaistuloksen yön tapahtumista. Se tuottaa niistä graafiset kuvaajat ja antaa kuvan kuorsauksen ja hengityskatkojen määrästä eri asennoissa. Tulokset tallentuvat sovellukseen, joten niitä voi seurata pidemmällä aikavälillä.

ApneaTracker perustuu kokonaan Android-älylaitteen ominaisuuksiin, joten käyttäjä ei tarvitse lisälaitteita ottaakseen sen käyttöön. Google Play -sovelluskaupasta voi tällä hetkellä ladata sovelluksen beta-version. Kehittäjät toivovat ihmisten löytävän sen pariin: käyttäjiltä kerätyn datan avulla he pystyvät selvittämään, miten hyvin sovellus toimii käytännössä, ja kehittää sitä eteenpäin.

Sovellus sopii kenelle tahansa, joka epäilee saattavansa kärsiä uniapnean oireista tai haluaa yksinkertaisesti seurata untaan.

- Sen avulla voi matalalla kynnyksellä tutkia omaa kuorsaamistaan, kuorsaamisen katkoja ja nukkumista kotona - myös silloin, jos ei ole mahdollisuutta varsinaisiin lääketieteellisiin unitutkimuksiin, Gardemeister huomauttaa.

Hoitamaton uniapnea on vakava terveysriski

Uniapneaa epäilevän on aina syytä ottaa yhteyttä myös terveydenhuoltoon. Tauti on hoitamattomana vakava terveysriski. Sen oireiden aiheuttama heikentynyt uni voi johtaa herkemmin esimerkiksi tapaturmiin ja onnettomuuksiin, ja tauti heikentää elämänlaatua. Se lisää myös muiden terveysongelmien, kuten verenpainetaudin ja neurologisten sairauksien, riskiä.

Uniapnea on yleisintä keski-iän ylittäneillä ja ylipaino on sen merkittävä riskitekijä. Kun väestö ikääntyy ja ylipaino lisääntyy maissa, joissa on heikosti resursseja unilääketieteen tutkimukselle ja taudin hoitoon, uhkaa syntyä peräti uniapneaepidemia, sanoo sovelluksen taustalla olevaa tutkimustyötä vetänyt Tapani Salmi. Salmi on unilääketieteen pitkän linjan asiantuntija, joka on eläkkeellä virastaan Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa ja Helsingin yliopistossa.

- Sovelluksen taustalla on vuosien tutkimustyö, jossa on pyritty tunnistamaan hengistyskatkoksia ja kehittämään algoritmeja. Menetelmien tarkkuutta on tutkittu Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa ja tuloksia on julkaistu Yhdysvalloissa Journal of Clinical Sleep Medicine -tiedelehdessä, Salmi kertoo.

- ApneaTracker taitaa olla ensimmäinen kansantautitasoisen vaivan älypuhelinpohjainen seuranta- ja hoitohanke, hän toteaa.

Kehittäjät painottavat, että ApneaTracker ei ole lääketieteellinen laite vaan terveyttä, unta ja hyvinvointia edistävä sovellus. Sovelluksen käytettävyyttä ja luotettavuutta parannetaan käyttäjien palautteen perusteella. Sovelluksen voi testausvaiheessa ladata Android-laitteeseen ilmaiseksi. Tulevaisuudessa sen lisäosat ovat maksullisia.

ApneaTracker-sovelluksen voi ladata GooglePlay-sovelluskaupasta:
https://play.google.com/apps/testing/smartvalley.homesleep

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Hoitajien oma arvio jaksamisestaan työuran loppuun sekä koettu työhyvinvointi ovat hieman parantuneet pandemiavuosista, selviää ammattijärjestö Tehyn jäsenilleen teettämästä kyselystä. Tilanne on kuitenkin edelleen hälyttävä, koska esimerkiksi melkein jokainen alle 30-vuotiaista erikoissairaanhoidossa työskentelevistä hoitajista harkitsee edelleen alanvaihtoa. Lähes kaikki vastaajat pitivät palkkausta liian pienenä työn vaativuuteen nähden. Jaksamista alalla vaikeuttavat myös muun muassa arvostuksen puute ja liian vähäinen henkilökunta.
      Vaikka pandemiavuosien kurimuksesta on palattu hieman parempaan tilanteeseen, kaikista kyselyyn vastanneista 86 % on silti joskus harkinnut alan vaihtamista. Ja tilanne on edelleen hyvin huolestuttava erityisesti alle 30-vuotiaiden hoitajien parissa, joista alanvaihtoa on harkinnut 93 %.
      – Nuorten hoitajien ajatukset alanvaihdosta pitää ottaa vakavasti. Vaikka vain pienehkö osa heistä toteuttaisi aikomuksensa, meillä ei ole varaa menettää yhtä ainutta. Tämä on viesti myös maan hallitukselle. Älkää heikentäkö hoitajien työehtoja ja oikeuksia. Se vie tulevaisuudelta pohjan nyt, kun pahimipien pandemiavuosien jälkeen alkaa näyttää edes hitusen valoisammalta, vetoaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen järjestön tiedotteessa.
      Palkka ei vastaa työn vaativuutta
      Kyselyn mukaan alanvaihtoon ajaa edelleen erityisesti se, että palkka ei vastaa työn vaativuutta. Näin ilmoitti 89 % vastaajista. Myös arvostuksen puute lisää kiinnostusta alanvaihtoon.
      Lisäksi alanvaihdon ajatukset korreloivat voimakkaasti koettuun työhyvinvointiin. Niistä vastaajista, jotka kertoivat erittäin huonosta työhyvinvoinnista, peräti 38 % sanoi harkitsevansa alan vaihtoa päivittäin.
      Vastaajista 11 % koki työhyvinvointinsa erittäin hyväksi ja 61 % jokseenkin hyväksi. Työhyvinvoinnin kokemus on parantunut pandemiavuosista. Eri ikäryhmien välillä ei ollut merkittäviä eroja työhyvinvoinnissa. Kuormitusta työssä aiheuttivat edellisten vuosien tapaan erityisesti kiire ja liiallinen työmäärä sekä vähäinen henkilökunta.
      Valtaosa nuorista hoitajista ei usko jaksavansa sote-alan töissä uran loppuun saakka
      Vastaajilta kysyttiin jälleen myös omaa arviota siitä, jaksaako sosiaali- ja terveysalan työtehtävissä työuransa loppuun. Kaikkiaan 35 % oli sitä mieltä, ettei jaksa työuran loppuun sote-alan tehtävissä ja 29 % kertoi jaksavansa. Monet vastaajista eli 36 % eivät osanneet arvioida jaksamistaan.
      Verrattuna pandemiavuosiin arviot omasta jaksamisesta sote-alalla olivat nyt myönteisempiä. Mutta alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä silti lähes 60 % prosenttia vastaajista katsoi, että ei tule jaksamaan työuran loppuun sote-alan töissä.
      – Tämä on yhä hätkähdyttävän suuri luku, joka sekä poliittisen päättäjän että työnantajien on syytä ottaa vakavasti. On tehtävä kaikki mahdollinen, jotta nuoret hoitajat pysyvät alalla, voivat vaikuttaa työhönsä, saavat työn vaativuutta vastaavaa palkkaa, palautuvat työstään ja voivat edetä urallaan, sanoo Rytkönen.
      Alanvaihtoa harkinneista vastaajista 89 % sanoo, ettei jaksa työuran loppuun sote-alan tehtävissä, koska palkkaus ei vastaa työn vaativuutta ja kuormittavuutta. Lisäksi työuran loppuun jaksamista vaikeuttavat merkittävästi arvostuksen puute ja liian vähäinen henkilökunta. Arvostuksen puutetta osoittavat vastaajien mukaan erityisesti työnantajat, hoitotyön johto ja poliitikot.
      Vastaajista 63 % myös kertoo, että ei enää valitsisi sote-alaa, jos olisi aloittamassa nyt opiskeluja. Tässä on tapahtunut hieman myönteistä kehitystä verrattuna edelliseen vuoteen.
      Hoitajien rekrytointi ulkomaille hieman laantunut
      Hoitajien kiinnostus lähteä ulkomaille töihin on hieman vähentynyt viime vuosista. Sitä on harkinnut vajaa puolet vastaajista. Tärkein houkutin siirtyä ulkomailla on parempi palkka. Tätä mieltä oli 89 % vastaajista. Muita syitä ulkomaille lähtöön olivat kyselyn mukaan esimerkiksi vaihtelu ja uudet kokemukset sekä sote-alan korkeampi arvostus.
      Kyselyssä selvitettiin myös muista maista Suomeen kohdistuvaa hoitajien rekrytointia. Rekrytointipyrkimykset näyttävät jonkin verran vähentyneen pandemiavuosista. Kaikista vastaajista 16 % kertoo, että heitä on yritetty rekrytoida ulkomaille sote-alan töihin. Rekrytointi kohdistuu keskimääräistä enemmän ensihoidossa, teho-osastoilla, synnytysosastoilla, päivystyksissä sekä anestesia- ja leikkausosastoilla työskenteleviin hoitajiin. Rekrytointia tehdään joko sosiaalisessa mediassa, kollegoiden kautta tai suoraan sähköpostitse ja puhelimitse. Selvästi aktiivisimmat rekrytoijat ovat naapurimaamme Ruotsi ja Norja.
      Kyselyn toteutus
      Aula Research toteutti Tehyn toimeksiannosta kyselyn erikoissairaanhoidossa työskenteleville jäsenilleen. Kysely tehtiin loppukesästä ja vastaajia oli 3 570. Tietoa koottiin nyt viidettä kertaa mm. työhyvinvoinnista, kuormituksesta, alanvaihdosta ja hoitotyön vetovoimasta.
      Lue kyselyn yhteenveto
      Lue lisää...
    • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Pohteella on käynyt ilmi tietosuojaloukkaus potilastietojen käsittelyssä, hyvinvointialue tiedottaa. Tapaus kävi ilmi potilaan aloitteesta. 
      Noin 50 Pohteen työntekijää on tarkastellut yksittäisen potilaan potilastietoja ilman hoitosuhteeseen tai muihin työtehtäviin liittyvää perustetta. Potilastietojen asiaton käsittely ajoittui tämän vuoden kevääseen ja kesään. Asian käsittely on edelleen meneillään.
      Henkilötietojen asiaton käsittely on johtanut työnjohdollisiin seuraamuksiin. Tapauksesta on tehty henkilötietojen tietoturvaloukkausilmoitus tietosuojavaltuutetulle. Pohde tulee tekemään asiasta tutkintapyynnön poliisille. 
      – Pyydämme tapahtunutta anteeksi. Henkilön yksityisten terveystietojen käsittely ilman asianmukaisia perusteita on vakava ja valitettava asia. Selvityksessä on käynyt ilmi myös asioita, joista meidän on syytä ottaa opiksemme. Kehitämme tietosuojaan liittyviä käytäntöjämme ja henkilöstön koulutusta, sanoo Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Terhi Nevala. 
      Jokainen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen työntekijä suorittaa tietoturvan ja tietosuojan koulutukset. Lisäksi Pohteella järjestetään erilaisia infotilaisuuksia henkilöstölle tietosuojaan ja tietoturvaan liittyen. Hyvinvointialueella tehdään myös järjestelmiin liittyvää teknistä valvontaa sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmien käytön valvontaa.
      Lue lisää...
    • Digitaalinen asiakastyö on tullut olennaiseksi osaksi sairaanhoitajien työtä. Tällä hetkellä joka kolmas sairaanhoitaja hyödyntää työssään digitaalista viestintää asiakkaiden kanssa, videovastaanottoja tai hoidon edistämistä ilman suoraa asiakaskontaktia.
      Digitaalista asiakastyötä tekeville sairaanhoitajille digitaalinen asiakastyö oli päivittäistä kolmasosalle ja viikoittaista kahdelle viidesosalle. Pelkästään digitaalista asiakastyötä teki vain harva sairaanhoitaja.

      Viestittely asiakkaiden kanssa oli tavallisin toimintatapa digitaalista asiakastyötä tekevillä sairaanhoitajilla. Viestittely voi tapahtua esimerkiksi chatissa. Päivittäin tai viikoittain noin kaksi kolmasosaa (64 %) sairaanhoitajista viestitteli asiakkaiden kanssa digitaalisesti. Videovastaanottojen osuus sairaanhoitajien työstä oli melko pieni, sillä vain 16 prosenttia raportoi tekevänsä sitä päivittäin tai viikoittain, ja 56 prosenttia ei lainkaan. Digitaalisen hoidon edistämisen parissa työskenteli päivittäin tai viikoittain 38 prosenttia digitaalista asiakastyötä tekevistä sairaanhoitajista. Hoidon edistäminen ilman suoraa hoitokontaktia potilaaseen voi tapahtua esimerkiksi osana potilaan digitaalista hoitopolkua.
      Sairaanhoitajien digitaalinen asiakastyö oli useimmiten sellaista, jossa asiakas oli tunnistautunut palveluun. Digitaalista asiakastyötä tekevistä sairaanhoitajista yli puolet (63 %) työskenteli päivittäin tai viikoittain palveluissa, joissa asiakas on tunnistautunut. Anonyymisti asioivien asiakkaiden kanssa työskenteli päivittäin tai viikoittain noin kolmannes (35 %) sairaanhoitajista.
      – Sairaanhoitajat kokevat erityisen kuormittavana, jos digitaalinen asiakastyö ei muodosta selkeää kokonaisuutta, vaan he joutuvat samanaikaisesti hallitsemaan digitaalisia asiakastyön kanavia ja fyysisiä potilaskontakteja, sanoo tutkija Emma Kainiemi THL:n tiedotteessa.
      Puolet digitaalista asiakastyötä tekevistä sairaanhoitajista raportoi saavansa erittäin paljon tai melko paljon tukea kollegoiltaan, kun taas vain reilu kymmenesosa (14 %) koki saavansa vastaavaa tukea esihenkilöltään. 
      – Se, että digitaalista asiakastyötä tekevät sairaanhoitajat kokivat saavansa työhönsä enemmän tukea kollegoiltaan kuin esihenkilöltään, voi osittain johtua siitä, että esihenkilöillä ei itsellään ole kokemusta digitaalisesta asiakastyöstä. Toisaalta tulos voi liittyä myös tiedonkeruun ajankohtaan ja esihenkilöiden muihin organisatorisiin vastuisiin, olihan hyvinvointialueiden aloittamisesta kulunut vain muutama kuukausi. Kollegiaalisuus on aina ollut sairaanhoitajien voimavara, ja on hienoa, ettei tämä piirre ole kadonnut, vaikka työn tekemisen tavat ovat muutoksessaKKysely: , toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Tuulikki Vehko.
      Tulokset perustuvat Digitaalisen sosiaali- ja terveydenhuollon seurannassa toteutettuun kyselyyn, joka kohdennettiin asiakas- ja potilastietojärjestelmiä käyttäville sairaanhoitajille huhtikuussa 2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) aineisto kerättiin yhteistyössä Tehyn ja Sairaanhoitajat ry kanssa.
      Kyselyyn vastanneista sairaanhoitajista (n=2970) joka kolmas (n=871) ilmoitti tekevänsä digitaalista asiakastyötä. Digitaalista asiakastyötä tekeviltä sairaanhoitajilta kysyttiin minkä tyyppistä digitaalista asiakastyötä he toteuttivat ja miten usein. 
      Lue lisää...
    • Potilas otti luvatta käyttöön ambulanssin Oulun Haukiputaalla, poliisi tiedottaa.
      Ensihoito oli kuljettamassa n. 40 vuotiasta mieshenkilöä päivystyspoliklinikalle. Kuljetuksen aikana Nelostiellä Haukiputaalla potilas muuttui aggressiiviseksi ja ensihoitajat joutuivat pysäyttämään auton sekä poistumaan ulos autosta. Potilas oli tämän jälkeen ottanut auton käyttöönsä. Paikalle samaan aikaan saapunut poliisipartio lähti seuraamaan pakenevaa autoa.
      Nelostiellä auton nopeus oli enimmillään 190 km/h, rajoituksen ollessa 100 km/h. Ajo jatkui Haukiväylälle nopeus enimmillään 165 km/h, rajoituksen ollessa 80km/h josta Heitontielle 80km/h, rajoitus 40km/h. Ajo päättyi Heitontien päähän missä auto ajoi ulos tieltä. Kuljettaja saatiin kiinni ja toimitettiin poliisin saattamana päivystyspoliklinikalle. Ulosajosta ei aiheutunut henkilövahinkoja.
      Tapausta tutkitaan törkeänä moottorikulkuneuvon käyttövarkautena, törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena sekä kulkuneuvon kuljettamisena oikeudetta.
      Lue lisää...
    • Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja juristi Inka Lehtinen luovuttivat tänään Kesärannassa pääministeri Petteri Orpolle lämpimäiskappaleen Nyrkkisääntö-kirjasta, joka kertoo hoitajien työssään kokemasta väkivallasta.
      Kirjassa 166 hoitajaa kertoo työssä koetuista väkivaltakokemuksistaan. Kirjan on toimittanut palkittu tietokirjailija Jenny Rostain.
      Nyrkkisääntö-kirja lähetetään myös muille päättäjille sekä työnantajille, joilta vaaditaan konkreettisia ratkaisuja väkivaltaongelmaan. Kirjasta on julkaistu myös maksutta kuunneltavissa oleva äänikirja, joka löytyy Spotifysta.
      Tehy on tänä syksynä kampanjoinut hoitajien työssään kohtaamaa väkivaltaa vastaan Nyrkkisääntö-kampanjallaan. Tehyn kyselyn mukaan 69 % hoitajista on kokenut väkivaltaa tai väkivallan uhkaa työssään.
      – Edellytämme hallitukselta nopeita toimia, joilla hoitajiin kohdistuvaa väkivaltaa voidaan vähentää ja ennaltaehkäistä. Kiireellisin tavoite on pikainen lainsäädäntömuutos, joka ulottaa virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen koskemaan myös hoitajia. Kyse on työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista, jolla vaikutetaan myös hoitajien halukkuuteen pysyä alalla ja ennaltaehkäistään hoitajapulaa, painottaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

      Äänikirja on kuunneltavissa Spotifyssa ja Tehyn sivuilla.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...