Jump to content
MAINOS

Tutkimus: Sairaanhoitaja hukkaa joka päivä yli tunnin tapellessaan tietojärjestelmien kanssa


Hoitajat.net
 Share

Huonosti suunnitellut tietojärjestelmät hidastavat hoitotyötä ja vaarantavat potilasturvallisuuden joka viikko. Tiedot selviävät Reaktor Healthin tuoreesta sairaanhoitajien työn arkea koskevasta tutkimuksesta.

Sairaanhoitajat joutuvat käyttämään työpäivänsä aikana useita vanhentuneita ja käytettävyydeltään heikkoja tietojärjestelmiä, joita ei ole suunniteltu käyttäjien tarpeisiin.

– Jos tietojärjestelmät olisi sovitettu paremmin hoitotyön tarpeisiin, hoitajat voisivat käyttää joka päivä kaikkiaan tunnin ja neljä minuuttia enemmän aikaa potilaiden hoitoon. Teknologian aiheuttamiin ongelmiin tuhlaantuu nykyään niin paljon aikaa, että paremmin suunnitellut järjestelmät voisivat ratkaista hoitajapulan Suomessa, Reaktor Healthin johtaja Riku Ruotsalainen toteaa.

Reaktor kartoitti tietojärjestelmien vaikutuksia hoitajien työn arkeen toukokuussa haastattelututkimuksella, johon osallistui 22 sairaanhoitajaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Britanniasta. Kaikissa maissa on samantyyppisiä ongelmia tietojärjestelmien kanssa. Eniten ongelmia tuli esille Suomessa. Aiemmat akateemiset tutkimukset ovat tuoneet esille yksittäisiin potilastietojärjestelmiin liittyviä haasteita. Aiemmin ei kuitenkaan ole selvitetty, miten erilaisten työkalujen kirjo vaikuttaa hoitotyön sujuvuuteen ja työn tuloksiin. .

Potilasturvallisuus uhattuna viikoittain

Neljäsosa haastatelluista sairaanhoitajista kokee joka viikko tilanteita, joissa potilasturvallisuus vaarantuu tietojärjestelmien vuoksi.

– Sairaanhoitajien pitää tyypillisesti syöttää samoja tietoja useampaan eri tietojärjestelmään. Tämä ei ole ainoastaan hidasta ja hankalaa, vaan se lisää inhimillisten virheiden todennäköisyyttä, Ruotsalainen huomauttaa.

Hoitajan on vaikeaa saada kokonaiskuvaa potilaan tilanteesta, koska potilaan tiedot on ripoteltu sirpaleisesti eri järjestelmiin. Järjestelmien hankala käytettävyys ja heikosti suunnitellut käyttöliittymät saattavat johtaa siihen, että potilastietoja tallennetaan vääriin paikkoihin. Kun tietoja on haastavaa löytää, potilaan hoidon kannalta olennaiset tiedot esim. lääkkeistä voivat hoidossa jäädä vaille huomiota – erityisesti kiireisissä tilanteissa kuten päivystyksessä. 

Elintärkeät tiedot eivät liiku järjestelmästä toiseen

Tyypillinen tietojärjestelmiiin liittyvä ongelma syntyy, jos potilasta hoidetaan muilla osastoilla tai muissa yksiköissä, mutta hänen tietojaan ei siirretä uudelle osastolle. Potilasturvallisuus vaarantuu, jos esimerkiksi elintärkeitä tietoja kuten verenpainetta, verensokeria tai aivosähkökäyriä koskeva data ei liiku järjestelmien ja hoitavien yksiköiden välillä. Tällaisissa tilanteissa hoitajat joutuvat tekemään paljon turhaa, manuaalista työtä ja hankkimaan potilastietoja puhelimitse.

– Jos hoitaja pääsisi helpommin käsiksi muiden syöttämiin potilastietoihin, potilaan kokonaisvaltainen, moniammatillinen hoito onnistuisi nykyistä paremmin. Näin ei käy, jos hoitajan pitää navigoida eri alustojen välillä tietoja löytääkseen tai kysyä puhelimitse lääkäriltä asioita, jotka olisi voinut hoitaa nopeammin katsomalla järjestelmästä, Ruotsalainen sanoo.

Järjestelmät eivät keskustele keskenään

Sairaanhoitajien työajasta jopa puolet kuluu nykyään tietokoneella. Hoitajat käyttävät työpäivänsä aikana keskimäärin yli seitsemää erilaista järjestelmää tai työkalua. Siirtyminen järjestelmästä toiseen sekä järjestelmän sisällä osiosta toiseen vie paljon aikaa. Järjestelmät ovat usein vanhoja, eivätkä ne keskustele keskenään.

Nykyiseen tilanteeseen on ajauduttu, koska uusia tietojärjestelmiä otetaan tyypillisesti käyttöön yksi kerrallaan. Silloin uusi järjestelmä ei välttämättä sovi kokonaisuuteen.

– Tietojärjestelmien parempi käytettävyys ja tehokkaat käyttöliittymät eivät ole mitään luksusta. Hyvin suunniteltu järjestelmä kokoaa yhteen näkymään potilasta koskevat olennaiset tiedot. Tällaisella järjestelmällä olisi mahdollista kohdistaa hoitajien niukat resurssit oikein, Ruotsalainen sanoo.

Käyttäjät unohdettu järjestelmien suunnittelussa

Terveydenhoidon järjestelmiä ei yleensä suunnitella sopimaan sairaanhoitajan työn arkeen. Tämän takia järjestelmä saattaa esimerkiksi vaatia monia klikkauksia tietyn toiminnon suorittamiseksi, tai järjestelmä ei anna käyttäjän mennä eteenpäin, jos tiettyihin kysymyksiin ei ole vastattu.

– Raivo. Tekee mieli hakata seinää. Kun työnsä haluaa tehdä kunnolla ja tehokkaasti ja järjestelmä ei toimi, se tietysti ärsyttää, tutkimukseen haastateltu suomalainen hoitaja kuvailee.

Yli 80 % tutkimukseen haastatelluista hoitajista kokee, että käyttäjiä ei kuunnella tarpeeksi, kun uusia tietojärjestelmiä otetaan käyttöön. Tutkimukseen haastateltu suomalainen työterveyshoitaja arvioi, että järjestelmiä rakentavat eivät tunne hoitotyötä.

– Nämä järjestelmät on rakentanut joku, joka ei tee varsinaista hoitotyötä, koska ne eivät palvele meitä työntekijöitä (ja tarpeitamme). Ne ovat liian monimutkaisia eivätkä käyttäjäystävällisiä. Niissä vaaditaan liikaa klikkauksia, niissä ei ole mahdollista edetä loogisesti ja niissä täytyy muistaa tehdä liian paljon asioita.

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Vähintäänkin!

Virhe tapahtuu siinä, että se joka suunnittelee ei tiedä siitä mitään joka sitä työtä suorittaa. Niin se on monessa muussakin asiassa.

Sutta ja sekundaa tilauksesta ja ilman tilausta.

  • Vihainen 1
Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti eilen lakiesityksen, joka leikkaisi sairauspäivärahoja 120 miljoonaa euroa. Tämä merkitsisi noin 13 % vähennystä kaikista sairauspäivärahamenoista. Tehy vastustaa esitystä, sillä se kurjistaisi erityisesti keskituloisia, joiden sairauspäiväraha pienenisi 300–400 euroa kuukaudessa. Joihinkin tuloluokkiin leikkaus olisi yli 20 % nykyisestä päivärahan määrästä.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tyrmää esityksen ja toteaa, että kyse on toimenpiteestä, joka vaarantaa ennestään ahtaalla olevien ihmisten toimeentulon vakavalla tavalla.
      – Työntekijöiden talous ei kestä sitä, että työkyvyttömyysaikaista jo entuudestaan pientä päivärahaa leikataan 15–20 prosenttia. Tämä on pitkittyneen sairauden kohdanneiden henkilöiden ja heidän perheidensä kannalta täysin kohtuuton ja epärealistinen leikkaus, hehän eivät saa palkkaa, Rytkönen painottaa järjestön tiedotteessa.
      – Vaarana on, että raha ajaisi ratkaisuissa terveyden edelle ja töihin palattaisiin liian aikaisin, jolloin osasairausvapaa voisi toimia vastoin tarkoitustaan, Rytkönen sanoo.
      Tehyn juristi Jarkko Pehkonen kritisoi myös valtion toimintaa:
      – Ihmettelen kuinka valtio voi käyttää sairauspäivärahaa valtiontalouden tasapainottamiseen. Kyse on työntekijöiden ja työnantajien yhteisestä vakuutuksesta sairausajan toimeentuloon ja palkkamenoihin. Rahat pitäisi kohdentaa siihen mihin ne on tarkoitettu eli työntekijöiden sairauspäivärahamaksuihin.
      Lue lisää...
    • Hyvinkään sairaalassa työskennelleen potilaskuljettajan epäillään anastaneen rahaa kuljettamiltaan potilailta. Tällä hetkellä tiedossa olevia epäiltyjä tapauksia on yli kymmenen.
      HUS sai tiedon teoista toukokuussa. Tapauksen johdosta HUS on purkanut työntekijän työsuhteen ja tehnyt rikosilmoituksen poliisille. On mahdollista, että kaikki tapaukset eivät ole vielä tulleet ilmi. HUS suosittelee rikosilmoituksen tekemistä poliisille, jos joku epäilee joutuneensa vastaavanlaisen rikoksen uhriksi.
      Poliisitutkinnan ollessa kesken, HUS ei kommentoi tapausta enempää.
      Lue lisää...
    • Tehy tyrmää HUSin torstaina päätetyt lisäleikkaukset, jotka uhkaavat paitsi hoitajien työoloja, myös erikoisterveydenhuollon tasoa ja potilasturvallisuutta. HUSin budjettia leikattiin yllättäen 44 miljoonalla eurolla, mikä kasvattaa sopeutustarpeen vuoteen 2025 mennessä 99 miljoonaan euroon.
      – HUSin työntekijät eivät ole ansainneet tämän mittaluokan leikkauksia. Monet heistä työskentelevät jo ennen uusia säästöjä äärirajoilla, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Viikko sitten HUS ilmoitti rekrytointikiellosta säästöpaineiden takia.
      – Jää nähtäväksi, haluavatko ammattitaitoiset hoitajat pysyä leikkauksilla runnellussa HUSissa töissä. Todennäköisesti hoitajakato pahenee, puheenjohtaja Rytkönen huomauttaa.
      HUSin toimitusjohtaja Matti Bergendahl varoitti HUSin tiedottessa, että päätökset vaarantavat HUSin perustehtävän hoitamisen. Myös Osmo Soininvaara ilmoitti eroavansa HUSin hallituksesta vastalauseena leikkauksille.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen jakaa Soininvaaran huolen.
      –  Tämä uppoamaton laiva on nyt törmännyt jäävuoreen. Poliittisten päättäjien tehtävä on nyt päättää, soitetaanko kannella viulua vai pelastetaanko perustuslain turvaamat palvelut kansalaisille, Rytkönen sanoo.
      Lue lisää...
    • Tehy, SuPer ja Erto ovat hyväksyneet valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen yksityisen terveyspalvelualan työriitaan. Lakot kuvantamisessa ja laboratoriossa peruuntuvat.
      Kaksivuotisessa sopimuksessa palkat nousevat syyskuussa 2,4 % yleiskorotuksella ja palkkataulukoita korotetaan 0,51 %. Joulukuussa maksetaan 500 euron kertaerä ja jaetaan 0,4 % suuruinen paikallinen erä.
      Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimusneuvotteluissa oli tavoitteena kuroa umpeen palkkaeroa julkisen sektorin palkkoihin. Järjestöjen mukaan neuvotteluasetelma oli nyt huomattavasti vaikeampi kuin vuonna 2022 julkisen sektorin SOTE-sopimuksen palkkaratkaisun neuvotteluissa.
      – Suomen hallituksen sovittelutoimintaa rajoittavan lainsäädäntöhankkeen vaikutus näkyy jo sekä neuvottelujen hengessä että lopputuloksessa. Myös EK:n tiukka koordinaatio suhteessa jäsenliittoihinsa näkyi vahvasti neuvottelupöydässä, toteaa SuPerin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens.
      Valtakunnansovittelija soveltaa järjestöjen mukaan jo nyt etupainotteisesti hallituksen ajamaa lainsäädännön heikennystä, joka estää sovittelijaa esittämästä yleistä linjaa korkeampia palkkaratkaisuja missään tilanteessa ja varmistaa hoitajille ikuisen palkkakuopan.
      – Valtakunnansovittelija on ilmaissut sovittelussa hyvin selkeästi osapuolille, että yleistä linjaa ei aiota ylittää. Sovittelija on siis sitonut kätensä jo valmiiksi ja noudattaa hallituksen tahtoa kirjaimellisesti, vaikka uusi lainsäädäntö ei ole edes voimassa, sanoo Tehyn neuvottelupäällikkö Vappu Okkeri.
      Tehy, SuPer ja Erto ovat vastustaneet jyrkästi hallituksen suunnitelmia rajoittaa sovittelijan toimintaa. Hallituksen muutosesitykset lakiin työriitojen sovittelusta eivät esimerkiksi ota riittävästi huomioon valtiovallan velvollisuutta edistää sukupuolten välistä yhdenvertaisuutta ja palkkatasa-arvoa.
      – Palkkatasa-arvon edistäminen vaatii rahaa. Konkreettinen osoitus on vuoden 2022 hyvinvointialueiden ja kuntien palkkaratkaisu, joka KT:n laskelman mukaan kuroo miesten ja naisten välistä palkkaeroa pienemmäksi kaikkiaan 1,77 prosenttiyksiköllä. Vastaavaa kehitystä ei ole nähty, vaikka erilaisia samapalkkaisuusohjelmia on pyöritetty vuosia. Onkin erittäin ikävää, että sovittelija ei nyt ottanut mitenkään huomioon tätä tavoitetta ja velvollisuutta, sanoo Okkeri.
      – Työtä jää paljon seuraaville neuvottelukierroksille, toteaa Erton järjestöpäällikkö Soile Lindstedt.

      Lue lisää sopimuksen yksityiskohdista
      Lue lisää...
    • Tehyn tuore selvitys paljastaa synkän tilanteen: krooninen hoitajapula ja jatkuvat säästötoimet heikentävät kesäajan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä varhaiskasvatuksen laatua merkittävästi.
      Kesäaikaan hyvinvointialueilla toimintaa suljetaan tai supistetaan, yleisimmät syyt ovat vuosilomat ja pula hoitajista. 
      – Rekrytointiongelmien yleisin syy oli pula koulutetuista sijaisista. Myös hyvinvointialueiden säästöt ja käynnissä olevat yt-neuvottelut stressaavat henkilöstöä. Epävarmuus on entisestään lisääntynyt, kun työpaikoilla on jatkuva huoli työhyvinvoinnista ja jaksamisesta, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, Tehyn tiedotteessa.
      Yleisimmin sijaisiksi palkataan opiskelijoita, aiemmin keikkatöitä tai lyhytaikaisia sijaisuuksia tehneitä ja vastavalmistuneita.
      Rytkösellä on selkeä resepti hoitajapulaan ja rekrytointiongelmiin.
      – Hoitajapula maksaa sosiaali- ja terveydenhuollossa eniten ja tuottaa lisäkustannuksia. Yhteiskunnalle kustannustehokkain keino on tehdä sote-alan työpaikoista vetovoimaisia tarjoamalla hoitajille riittävästi palkkaa ja hyviä työoloja.
      Rahallisia kannustimia vähennetty
      Työnantajat ovat vähentäneet rahallisia kannustimia lisä- tai ylitöihin. Viime kesänä 59 % työnantajista oli sopinut rahallisten kannustimien käytöstä, tänä kesänä vain noin kolmasosa (32 %) on sopinut vastaavista kannustimista. Yleisin korvaus on korotettu hälytysrahakorvaus.
      Tehyn kyselyyn vastasi yhteensä 233 tehyläistä luottamusmiestä. Heistä 85 edusti julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa, 103 yksityistä sosiaali- ja terveyspalvelualaa ja 45 varhaiskasvatusta. Vastausaika oli 11.4-10.5.2024.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...