Tutkimus: Koulutusta saattohoidosta tarvitaan lisää

THL oli mukana kansainvälisessä hankkeessa (PACE), jossa tutkittiin hoitohenkilökunnan palliatiivisen hoidon osaamista kuudessa Euroopan maassa. Tutkimuksessa selvitettiin hoitajien perustietoja iäkkäiden palliatiivisesta hoidosta väittämillä, jotka koskivat kipua ja ravitsemusta. Tutkimuksen mukaan hoitotyön ammattilaiset Suomessa ja Euroopassa tarvitsevat lisää koulutusta palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon.

Vaikka yli puolella hoitajista oli ennestään palliatiivisen hoidon perus- tai jatkokoulutus, oli tutkimuksen mukaan perustiedoissa merkittävästi parannettavaa joka maassa. Suomi sijoittui palliatiivisen hoidon perustiedoissa vertailun keskitasolle. Parhaimmat tiedot olivat Belgiassa, ja erityisen paljon kehitettävää oli Italiassa ja Puolassa.

– Suomeen tarvitaan lisää palliatiivisen hoidon koulutusta. Nykyisin palliatiivinen hoito ei sisälly riittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon alan koulutusten opetussuunnitelmiin, eikä se ole valtakunnallisesti yhtenäistä, toteaa PACE-hankkeen maajohtaja Marika Kylänen THL:sta.

Ympärivuorokautisessa hoidossa on yhä heikompikuntoisia vanhuksia, jotka lähestyvät kuolemaa. Laadukas hoito elämän lopussa edellyttää, että koulutettua hoitohenkilökuntaa on riittävästi. Henkilöstön osaaminen ja mitoitus tulee huomioida erityisesti saattohoidossa, jotta jokainen voi kuolla arvokkaasti eikä häntä jätetä yksin.

Hoitajien osaamista selvitettiin myös erityisillä kipuun liittyvillä kysymyksillä. Kaikissa maissa osallistujat pystyivät erinomaisesti arvioimaan, että fyysiset tekijät, kuten niveltulehdus tai ummetus, vaikuttavat kipuun. Suomen hoitohenkilöstö erottui siinä, että he tunnistivat ulkomaisia kollegoitaan paremmin psyykkisten tekijöiden vaikutuksen kipuun.

– Yksinäisyys, suru tai ahdistus voi vaikuttaa fyysisiin kipuihin. Suomessa ammattilaiset ymmärtävät tämän, PACE-hankkeen tutkimuskoordinaattori Suvi Leppäaho sanoo.

Lyhyesti palliatiivisen hoidon osaamisesta

• Palliatiivisen hoidon osaamisessa on selvästi puutteita kaikissa osallistujamaissa ja koulutusta tarvitaan lisää. 
• Suomessa hoitajien koulutustaso on yleisesti korkea, mutta palliatiivisen hoidon koulutus on hajanaista.
• Suomessa hoitajat tunnistavat parhaiten psyykkisten tekijöiden vaikutuksen kipuun, mutta ovat muuten palliatiivisen hoidon osaamisessa vertailun keskitasoa.

Esitys: Hoitohenkilökunnan palliatiivisen hoidon osaaminen kuudessa Euroopan maassa

Tutkimukseen osallistui 322 pitkäaikaishoidon toimintayksikköä Euroopassa ja 91 toimintayksikköä ympäri Suomea. Kyselyyn vastasi yhteensä 3 392 hoitajaa, joista karkeasti puolet oli sairaanhoitajia ja puolet lähihoitajia. PACE-hanke toteutettiin 1.2.2014-31.1.2019. Rahoittajana toimi Euroopan komission 7. puiteohjelma (FP7), Sveitsi oli mukana omarahoitteisesti.