Jump to content
MAINOS
  • Tutkimus: Hoitajia voi palkita muullakin kuin rahalla


    Hoitajat.net
     Share

    Kyselytutkimukseen vastasi 402 sairaanhoitajaa. Kuvituskuva: Envato

    Terveydenhuollossa hoitohenkilöstön palkitsemiseen voi käyttää muutakin kuin rahaa. Myös aineettomia palkitsemistapoja arvostetaan, osoittaa terveystieteiden maisteri Jaana Seitovirran tuore väitöstutkimus.

    Tutkimuksen mukaan sairaanhoitajia palkitsivat rahallisten palkkioiden lisäksi useat aineettomat palkitsemistavat kuten arvostus ja palaute työyhteisöltä, työajan järjestelyt, työn sisältö sekä mahdollisuus kehittyä, vaikuttaa ja osallistua. Sairaanhoitajien palkitsemisen kehittäminen edellyttää tietoa ja ymmärrystä juuri heidän omista näkemyksistään.

    – Selkeä ja ymmärrettävä kokonaispalkitseminen näyttäisi olevan tarpeen, sillä hoitotyössä palkitsemisen koetaan olevan usein riittämätöntä, Seitovirta sanoo.

    Seitovirta tutki erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja yksityisessä terveydenhuollossa työskentelevien sairaanhoitajien kokemuksia ja käsityksiä palkitsemisesta. Tavoitteena oli syventää palkitsemisen tietoperustaa ja tuoda esille sairaanhoitajien palkitsemisen mahdollisuuksia terveydenhuollon organisaatioille, hoitotyön johtajille sekä sairaanhoitajille itselleen. Haastattelututkimukseen osallistui 30 sairaanhoitajaa. Kyselytutkimukseen vastasi 402 sairaanhoitajaa ja se toteutettiin tutkimuksessa kehitetyn Sairaanhoitajien käsityksiä palkitsemisesta -mittarin avulla.

    Sairaanhoitajien palkitseminen erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja yksityisessä terveydenhuollossa

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments



    jaa että arvostus ja kivat ja kauniit sanat? sabo kuka mitä tahansa niin viimeksi ku tarkistin niin maksutapoina ei kaupassa tai laskuissa ollut kohteliaisuus ja arvoatus...

    Link to comment
    Share on other sites

    "Työajan järjestelyt, työn sisältö sekä mahdollisuus kehittyä, vaikuttaa ja osallistua" ei liity mitenkään palkitsemiseen. Nuo kuuluu olla kunnossa ja järjestettynä jo luonnostaan. Ellei ole, niin työntekijäjärjestöillä on töitä.
    Palaute työyhteisöltä kuuluu myös normaaliin toimintaan. Vai mitä ihmettä te juttelette vaikkapa kehityskeskusteluissa.
    Kuka ääliö pitää noita palkitsemisina?
    Tämän jutun kun kuntatyönantaja lukee, voimme taas ristiä kädet kiitoksena näille florenceille, jotka kusevat palkkaneuvottelut kokoon jo ennen niiden alkamista. Kas kun hoitajalle riittää taputus päähän ja kehu kiltistä tytöstä....
    Voi ristus. Ei ihme että hoitajan työtä ei arvosteta muualla kuin puheissa.

    Link to comment
    Share on other sites

    Guest Ei riitä ymmärrys

    Posted

    Kuka maksaa ja mitä, että tällaisia tutkimuksia tehdään? Sopisiko vaikka paperitehtaalla työskenteleville että viikonloppukorvaukset hoidetaan tsemppaamalla että 'Teitpä hienoa paperia, otetaan pian uusiksi jee'. Tämä on vain kärjistetty mielipide, mutta kunnon työstä vain on maksettava kunnon palkka. Sillä ne laskut maksetaan. Hoitajia on tässä maassa paljon - tekevät (elin)tärkeää työtä. Pidetäänkö naisvaltaisten alojen tekijöitä jotenkin tyhmempinä, että naiset tyytyisivät vain kun pomo hymyilee nätisti. En voi uskoa tällaista ja eletään kohta 2020 lukua. Mitä olikaan sata vuotta sitten, onko tilanne paljoa muuttunut? Arvostetaanko naisia oikeasti?

    Link to comment
    Share on other sites

    Se, että tutkitaan hoitajien palkitsemista ja esille nousee aineettoman palkitsemisen (kehut, arvostus) tärkeys, ei ole pois siitä, etteikö aineellisen (raha, edut) palkitsemisen kehittämisen puolesta kannattaisi taistella. Kyse ei ole joko-tai -tilanteesta. Tutkimukseen ovat vastanneet hoitajat itse ja kertoneet, että MYÖS aineeton palkitseminen on tärkeää. 

    Link to comment
    Share on other sites

    28 minuuttia sitten, Vieras: Vieras kirjoitti:

    Se, että tutkitaan hoitajien palkitsemista ja esille nousee aineettoman palkitsemisen (kehut, arvostus) tärkeys, ei ole pois siitä, etteikö aineellisen (raha, edut) palkitsemisen kehittämisen puolesta kannattaisi taistella. Kyse ei ole joko-tai -tilanteesta. Tutkimukseen ovat vastanneet hoitajat itse ja kertoneet, että MYÖS aineeton palkitseminen on tärkeää. 

    👍

    Link to comment
    Share on other sites

    Kai tämän tutkimuksen tekijöille ja toteuttajille maksettiin kunnollinen korvaus, siis olalle taputus???? Ihan oikeasti, pikku kehu ei koskaan ole ketään elättänyt. Hävetkää!!!

    Link to comment
    Share on other sites

    16 minuuttia sitten, Vieras: Tympääntynyt kirjoitti:

    Kai tämän tutkimuksen tekijöille ja toteuttajille maksettiin kunnollinen korvaus, siis olalle taputus???? Ihan oikeasti, pikku kehu ei koskaan ole ketään elättänyt. Hävetkää!!!

    Olisiko tutkimuksen tekijöiden pitänyt väärentää haastatelluiden vastauksia vai miten ajattelit? Tässä on siis haastateltu hoitajia ja he ovat kertoneet mielipiteitään. Tieteellisissä tutkimuksissa ei keksitä tuloksia päästä. Tämä on väitöstutkimus.

    Link to comment
    Share on other sites

    No niin, tässäpä oivaa materiaalia seuraavia palkkaneuvotteluja varten... Työnantaja voi lisätä palkkakuittiin arvostuksen ja mahdollisuuden kehittää omaa työtään, kyllä on sitten kaikilla hyvä mieli. Enpä voi kyllä kenellekään nuorelle tätä työtä suositella jos meinaa edes kohtuullista palkkaa nauttia työn vaativuuteen nähden.

    Link to comment
    Share on other sites

    En kanssa nyt ihan hiffaa miten nämä työn perusasiat kuten palaute ja oman työn kehittäminen ovat palkitsemista. Peruslähtökohtia toimivalla työpaikalla ja kenenkään ei tulisi katsella paikkaa jossa nämä ei ole kunnossa!

    Link to comment
    Share on other sites




    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • THL suosittelee, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdytään antamaan kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen koronapotilaita hoitavalle terveydenhuollon henkilöstölle, ympärivuorokautisen hoivan henkilöstölle ja asukkaille sekä muuta kiireellistä hoitoa antavalle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. 
      THL ehdotti aikaisemmin marraskuussa, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdyttäisiin antamaan riskiryhmiin kuuluvia hoitaville sekä paikallisen harkinnan mukaan muulle sote-henkilöstölle. Nyt annetulla suosituksella halutaan entistä paremmin turvata terveydenhuollon kantokyky.
      Suositus koskee alkuperäisen rokotusjärjestyksen ensimmäistä ryhmää. Ryhmään kuuluvat muun muassa teho-osastojen, todettuja tai epäiltyjä koronaviruspotilaita hoitavien vuode- ja päivystysosastojen, infektiovastaanottojen, koronanäytteenottojen sekä ensihoidon henkilökunta. Lisäksi ryhmään kuuluvat koronavirusdiagnostiikkaa hoitava laboratoriohenkilökunta.
      Kolmansia annoksia voidaan antaa myös muuta kiireellistä hoitoa antavalle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle niissä toiminnoissa, jotka ovat alueiden oman arvion mukaan kiireellisiä ja kriittisiä. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi akuutin psykiatrian yksiköiden, lastensuojelun päivystyksellisen toiminnan sekä synnytyksiä hoitavien osastojen henkilökunta. Näillä toiminnoilla turvataan potilaan lakisääteinen oikeus päästä kiireelliseen hoitoon.
      Kolmas koronarokoteannos kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen
      THL:n suositus kolmannen koronarokoteannoksen antamisesta kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen koskee kaikkia tällä hetkellä määriteltyjä kolmanteen annoksiin oikeutettuja ryhmiä, lukuun ottamatta immuunipuutteisia henkilöitä. 
      THL suosittelee kuuden kuukauden rokotusväliä paremman immunologisen vasteen sekä todennäköisesti paremman pidempiaikaisen suojan takia. Kuuden kuukauden aikana ei ole myöskään tutkimuksissa havaittu suurta laskua suojassa vakavaa tautia vastaan. Myös Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) suosittelee kuuden kuukauden väliä toisen ja kolmannen rokotteen välillä. 
      Rokotusjärjestys ja COVID-19-taudin riskiryhmä
      Muiden alle 60-vuotiaiden tarpeesta kolmansiin rokoteannoksiin keskustellaan Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän keskiviikkona 1.12.2021 pidettävässä kokouksessa, jonka jälkeen THL tiedottaa aiheesta erikseen.
      Pfizerin Comirnaty-rokote alle 30-vuotiaille miehille
      Suositus kolmansista annoksista koskee myös ryhmään kuuluvia alle 30-vuotiaita miehiä, joille kolmantena rokoteannoksena annetaan Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta. 
      Varovaisuusperiaatteen vuoksi THL ei aikaisemmin suositellut kolmansia rokoteannoksia alle 30-vuotiaille miehille, lukuun ottamatta henkilöitä, jotka kuuluvat lääketieteelliseen riskiryhmään tai ovat voimakkaasti immuunipuutteisia.
      Varovaisuusperiaatteen vuoksi alle 30-vuotiaille miehille ei edelleenkään suositella Modernan Spikevax-rokotetta siihen liittyvän harvinaisen sydänlihas- ja sydänpussitulehdusriskin vuoksi. Myös Biontech-Pfizerin Comirnaty -rokotteeseen liittyy tämä harvinainen riski, mutta se on merkittävästi pienempi pohjoismaisen selvityksen perusteella.
      Myös lyhyellä annosvälillä rokotetuille sekä laitoksissa ja hoivakodeissa asuville alle 30-vuotiaille miehille voidaan nyt antaa kolmantena rokoteannoksena Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta. 
      Lue lisää...
    • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi uuden avoimen datan aineiston koronarokotusten vaikuttavuudesta Suomessa. Uuden aineiston avulla käyttäjä voi tarkastella iän, sukupuolen ja rokotussuojan mukaan:
      erikoissairaanhoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuutta tehohoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuutta koronatartunnan yhteydessä tapahtuneiden kuolemien ilmaantuvuutta koronatartuntojen ilmaantuvuutta. Aineistossa kuvataan ilmaantuvuutta alttiissa väestössä, jolla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole saaneet vielä koronavirustartuntaa.
      Rokotussuojan suhteen väestö jakautuu kolmeen ryhmään eli henkilöihin, joilla ei ole vielä rokotussuojaa sekä henkilöihin, joilla on osittainen tai täysi rokotussuoja. Esimerkiksi täysi rokotussuoja tarkoittaa, että henkilö on saanut vähintään kaksi koronarokoteannosta ja viimeisestä rokotuksesta on kulunut vähintään seitsemän päivää.
      Aineisto päivittyy kerran kuukaudessa, jolloin tarkasteltavaksi tulevat edellisen kuukauden tiedot. Tietoja voi tarkastella epidemian alusta alkaen neljän kuukauden ajanjaksoilla ikäryhmittäin tai koko rokotusten kohdeväestö eli yli 12-vuotiaat mukaan lukien. Aineistoissa käytetyt tiedot tartunnoista ja koronavirustautiin liittyvistä kuolemista on yksityisuuden suojan takaamiseksi sijoitettu kunkin henkilön kohdalla tartuntapäivälle.
      Uusi avoin data: Koronarokotusten vaikuttavuus Suomessa
      Lue lisää...
    • Lähihoitaja Jenni Hirvonen sekä sairaanhoitaja Mari Matikainen työskentelevät kumpikin Siilaisen akuuttikuntoutusosastolla. Heidän lisäkseen akuuttikuntoutusosastolla työskentelee noin 50 lähi- tai sairaanhoitajaa, lääkäreitä sekä ylilääkäri. Siilaiselle on keskitetty monenlaista kuntoutusosaamista, yhteistyötä tehdään myös puhe- ja toimintaterapeuttien kanssa, geriatrian ja neurologian erikoisammattilaisten kanssa.
      Nyt osastolla on auki henkilöstöhaku, sillä osastolle etsitään uusia hoitajia – työkavereita Marille ja Jennille. Siun soten kaikki avoimet työpaikat löytyvät täältä Siun sote - avoimet työpaikat
      – Lähihoitajalle Siilaisen akuuttikuntoutusosasto on kuin unelma – harvemmassa paikassa lähihoitaja saa tehdä niin monipuolista työtä. Lisäksi osastolla ei ole hierarkiaa lääkäreiden eikä myöskään sairaan- ja lähihoitajien välillä, vaan me olemme kaikki samalla viivalla ja tehdään samoja hommia lukuun ottamatta sairaanhoitajien lupaa suonensisäiseen lääkitykseen, toteaa Jenni Hirvonen.
      Toisen auttaminen avainasemassa
      Akuuttikuntoutusosastolla on käytössä uniikki työjärjestelmä: Siun pari -malli. Siinä hoitaja saa työvuoronsa alussa tietää työparin, jonka kanssa työskentelee työvuoron. Koskaan ei siis tarvitse jännittää yksin päivää, ei vasta saapuneen eikä kokeneemmankaan hoitajan. Aina on mukana uudelle työntekijälle kokeneempi, tietäväisempi hoitaja, joka osaa ohjata ja neuvoa. He voivat suunnitella yhdessä päivänsä toiminnat sekä jakaa hommia tasaisemmin.
      Usein kuulee kritiikkiä siitä, kuinka kuormittavaa hoitajan työ on varsinkin, kun kaikkialla Suomen mittakaavassa on pulaa hoitajista. Jenni Hirvonen ja Mari Matikainen uskovat, että heidän osastollaan hoitajien hyvään oloon on vaikuttanut vahvasti läheinen työyhteisö, mutta myös hyvät esimiehet. Heidän esimiehensä perehtyvät osaston asioihin ennen päätöksiä ja varmistavat, että ne ovat mahdollisimman järkeviä osaston hyvinvoinnin kannalta. Esimerkiksi korona-ajan alussa heidän toimintansa sai osaston laskeutumaan rauhassa vaikeaan aikaan. Esimiehet varmistivat, että osaston henkilöstö sai hoitaa asiakkaita rauhassa, kun he suunnittelivat uudet järjestelyt erikoisaikaan.
      'Vanhanaikainen vuodeosasto pitkäaikaispaikkoineen' tulee monelle mieleen Siilaisesta. Siilaisen akuuttikuntoutusosasto on kuitenkin kaukana siitä. Todellisuudessa Siilainen tarjoaa parhaat resurssit kuntoutukseen koko Pohjois-Karjalan alueella. Työskentely akuuttikuntoutusosastolla on moniammatillista asijantuntijatyötä uusissa ja moderneissa tiloissa.
      Siilaisella sijaitseva akuuttikuntoutusosasto on erikoistunut kuntouttamaan akuutisti tai infektioon sairastuneita, usein myös tapaturmapotilaita. Osastoa voidaan kutsua myös infektio-osastoksi, henkilöstöllä on erikoisosaamista erilaisten tarttuvien infektioiden hoitoon osasto olosuhteissa. Siksipä Siilaisella hoidetaan esimerkiksi keuhkokuumepotilaita sekä korona-aikana valmius hoitaa Covid-19-potilaita.
      Lue lisää...
    • Poliittiset vaikuttajat ovat kansalaisia enemmän huolissaan hoitovelasta ja hoitajien jaksamisesta. Asia käy ilmi Tehyn Aula Researchillä teettämästä kyselystä. Vastanneista vaikuttajista 80 % ja kansalaisista 69 % oli huolissaan koronapandemian aiheuttamasta hoitovelasta. 
      Hoitovelassa eniten vaikuttajia huolettaa terveydenhuollon ammattilaisten jaksaminen. Myös sairauksien diagnosoinnin ja hoitoon pääsyn viivästyminen, lisäsairauksien yleistyminen ja palveluiden saatavuuden alueellisen eriarvoisuuden lisääntyminen ovat huolen aiheina.
      Sen sijaan vaikuttajat suhtautuvat kansalaisia hieman varovaisemmin sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden palkkojen korottamiseen. Kansalaisista 73 % oli valmis korottamaan palkkoja. Palkkoja korottaisi 67 % vaikuttajista. Kuitenkin hoitohenkilöstön palkkojen nostaminen nähtiin vaikuttajienkin keskuudessa parhaana lääkkeenä hoitajapulaan. Samoin työoloja olisi 65 % vastanneista päättäjistä valmis parantamaan.
      Poliittisista vaikuttajista 90 % suhtautuu myönteisesti Tehyn tavoitteeseen kehittää työnjakoa sote-uudistuksessa. Tehyn mukaan työnjakoa voidaan kehittää esimerkiksi sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, kätilön, fysioterapeutin ja suuhygienistin vastaanottoja lisäämällä, silloin kun potilaiden ei ole välttämätöntä perusterveydenhuollossa tavata lääkäriä. 
      Esimerkkinä hoitajavastaanottojen hyödyistä Tehy mainitsee rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden, joka on helpottanut palveluiden saatavuutta ja nopeuttanut hoitoon pääsyä. Suomessa on tällä hetkellä yli 600 rajatun lääkkeenmääräämiskoulutuksen suorittanutta sairaanhoitajaa.
      Aula Researchin kyselyyn vastanneista 1193 poliittisesta vaikuttajasta valtaosa on kunnanvaltuutettuja. Sairaanhoitopiirien hallituksista ja valtuustoista kyselyyn vastasi 30 henkilöä.
      Lue lisää...
    • Uudenmaan sairaanhoitajat ry valitsi vuoden 2021 uusmaalaiseksi sairaanhoitajaksi Keusoten hoitokoordinaattori Susanna Laakson.
      Laakso työskentelee Keusoten sairaalapalveluiden hoitokoordinaattoritiimissä, pääsääntöisesti Järvenpään akuuttiosastolta käsin. Työyhteisössä Laaksoa kuvaillaan avoimeksi ja ratkaisukeskeiseksi.
      – On iso juttu, että perusterveydenhuollon työ tulee näkyväksi ja että oma esimies teki ehdotuksen, iloitsee Laakso tiedotteessa.
      Laakso on työskennellyt sairaanhoitajana vuodesta 2001. Työura alkoi Meilahden anestesiaosastolla ja Naistenklinikan leikkausosastolla. Keusoten Järvenpään akuuttiosastolle hän tuli vuonna 2012.
      – Työ on muuttunut 20 vuodessa paljon. Se ei ole enää vain hoitotyötä. Kirjaaminen on tarkempaa ja vaatii enemmän aikaa. Myös potilaat ovat entistä vanhempia ja usein monisairaita, kertoo Laakso.
      – Potilaiden keski-ikä on yli 80 vuotta. Koronan vaikutus näkyy, kun ei ole liikuttu ulkona ja päivätoiminta on ollut tauolla. Ikääntyneillä on paljon pelkoa ja epävarmuutta, jatkaa Laakso.
      Hoitokoordinaattorina Laakso ratkaisee, minne päivystyksestä ja erikoissairaanhoidosta tulleet potilaat siirretään. Pärjätäänkö kotona, tarvitaanko paikka asumispalveluyksikössä, entä missä yksikössä on tilaa. Kotiutukset ovat monesti haastavia ja ruuhkilta ei vältytä.
      – En tee työtä yksin. Ilman tiimiä ja kannustavia esimiehiä tämä ei olisi mahdollista, painottaa Laakso.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...