Jump to content
MAINOS

Tutkimus: Hoitajia voi palkita muullakin kuin rahalla


Hoitajat.net
 Jaa

Kyselytutkimukseen vastasi 402 sairaanhoitajaa. Kuvituskuva: Envato

Terveydenhuollossa hoitohenkilöstön palkitsemiseen voi käyttää muutakin kuin rahaa. Myös aineettomia palkitsemistapoja arvostetaan, osoittaa terveystieteiden maisteri Jaana Seitovirran tuore väitöstutkimus.

Tutkimuksen mukaan sairaanhoitajia palkitsivat rahallisten palkkioiden lisäksi useat aineettomat palkitsemistavat kuten arvostus ja palaute työyhteisöltä, työajan järjestelyt, työn sisältö sekä mahdollisuus kehittyä, vaikuttaa ja osallistua. Sairaanhoitajien palkitsemisen kehittäminen edellyttää tietoa ja ymmärrystä juuri heidän omista näkemyksistään.

– Selkeä ja ymmärrettävä kokonaispalkitseminen näyttäisi olevan tarpeen, sillä hoitotyössä palkitsemisen koetaan olevan usein riittämätöntä, Seitovirta sanoo.

Seitovirta tutki erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja yksityisessä terveydenhuollossa työskentelevien sairaanhoitajien kokemuksia ja käsityksiä palkitsemisesta. Tavoitteena oli syventää palkitsemisen tietoperustaa ja tuoda esille sairaanhoitajien palkitsemisen mahdollisuuksia terveydenhuollon organisaatioille, hoitotyön johtajille sekä sairaanhoitajille itselleen. Haastattelututkimukseen osallistui 30 sairaanhoitajaa. Kyselytutkimukseen vastasi 402 sairaanhoitajaa ja se toteutettiin tutkimuksessa kehitetyn Sairaanhoitajien käsityksiä palkitsemisesta -mittarin avulla.

Sairaanhoitajien palkitseminen erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja yksityisessä terveydenhuollossa

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

jaa että arvostus ja kivat ja kauniit sanat? sabo kuka mitä tahansa niin viimeksi ku tarkistin niin maksutapoina ei kaupassa tai laskuissa ollut kohteliaisuus ja arvoatus...

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

"Työajan järjestelyt, työn sisältö sekä mahdollisuus kehittyä, vaikuttaa ja osallistua" ei liity mitenkään palkitsemiseen. Nuo kuuluu olla kunnossa ja järjestettynä jo luonnostaan. Ellei ole, niin työntekijäjärjestöillä on töitä.
Palaute työyhteisöltä kuuluu myös normaaliin toimintaan. Vai mitä ihmettä te juttelette vaikkapa kehityskeskusteluissa.
Kuka ääliö pitää noita palkitsemisina?
Tämän jutun kun kuntatyönantaja lukee, voimme taas ristiä kädet kiitoksena näille florenceille, jotka kusevat palkkaneuvottelut kokoon jo ennen niiden alkamista. Kas kun hoitajalle riittää taputus päähän ja kehu kiltistä tytöstä....
Voi ristus. Ei ihme että hoitajan työtä ei arvosteta muualla kuin puheissa.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kuka maksaa ja mitä, että tällaisia tutkimuksia tehdään? Sopisiko vaikka paperitehtaalla työskenteleville että viikonloppukorvaukset hoidetaan tsemppaamalla että 'Teitpä hienoa paperia, otetaan pian uusiksi jee'. Tämä on vain kärjistetty mielipide, mutta kunnon työstä vain on maksettava kunnon palkka. Sillä ne laskut maksetaan. Hoitajia on tässä maassa paljon - tekevät (elin)tärkeää työtä. Pidetäänkö naisvaltaisten alojen tekijöitä jotenkin tyhmempinä, että naiset tyytyisivät vain kun pomo hymyilee nätisti. En voi uskoa tällaista ja eletään kohta 2020 lukua. Mitä olikaan sata vuotta sitten, onko tilanne paljoa muuttunut? Arvostetaanko naisia oikeasti?

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Se, että tutkitaan hoitajien palkitsemista ja esille nousee aineettoman palkitsemisen (kehut, arvostus) tärkeys, ei ole pois siitä, etteikö aineellisen (raha, edut) palkitsemisen kehittämisen puolesta kannattaisi taistella. Kyse ei ole joko-tai -tilanteesta. Tutkimukseen ovat vastanneet hoitajat itse ja kertoneet, että MYÖS aineeton palkitseminen on tärkeää. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

28 minuuttia sitten, Vieras: Vieras kirjoitti:

Se, että tutkitaan hoitajien palkitsemista ja esille nousee aineettoman palkitsemisen (kehut, arvostus) tärkeys, ei ole pois siitä, etteikö aineellisen (raha, edut) palkitsemisen kehittämisen puolesta kannattaisi taistella. Kyse ei ole joko-tai -tilanteesta. Tutkimukseen ovat vastanneet hoitajat itse ja kertoneet, että MYÖS aineeton palkitseminen on tärkeää. 

👍

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kai tämän tutkimuksen tekijöille ja toteuttajille maksettiin kunnollinen korvaus, siis olalle taputus???? Ihan oikeasti, pikku kehu ei koskaan ole ketään elättänyt. Hävetkää!!!

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

16 minuuttia sitten, Vieras: Tympääntynyt kirjoitti:

Kai tämän tutkimuksen tekijöille ja toteuttajille maksettiin kunnollinen korvaus, siis olalle taputus???? Ihan oikeasti, pikku kehu ei koskaan ole ketään elättänyt. Hävetkää!!!

Olisiko tutkimuksen tekijöiden pitänyt väärentää haastatelluiden vastauksia vai miten ajattelit? Tässä on siis haastateltu hoitajia ja he ovat kertoneet mielipiteitään. Tieteellisissä tutkimuksissa ei keksitä tuloksia päästä. Tämä on väitöstutkimus.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

No niin, tässäpä oivaa materiaalia seuraavia palkkaneuvotteluja varten... Työnantaja voi lisätä palkkakuittiin arvostuksen ja mahdollisuuden kehittää omaa työtään, kyllä on sitten kaikilla hyvä mieli. Enpä voi kyllä kenellekään nuorelle tätä työtä suositella jos meinaa edes kohtuullista palkkaa nauttia työn vaativuuteen nähden.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

En kanssa nyt ihan hiffaa miten nämä työn perusasiat kuten palaute ja oman työn kehittäminen ovat palkitsemista. Peruslähtökohtia toimivalla työpaikalla ja kenenkään ei tulisi katsella paikkaa jossa nämä ei ole kunnossa!

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kyllä palkkakin on työn perusasia. En nyt ymmärrä miten nämä kaksi asiaa on toisensa poissulkevia. Jos hoitajat kaipaavat esimiehiltään palauteta ja kannustusta, se ei mitenkään tarkoita että työstä ei pitäs saada kunnollista palkkaa . 

Tostahan sanotaan selkeästi "Myös aineettomia palkitsemistapoja arvostetaan,"  Niin=myös. Siinä ei lue ettei hoitajat halua palkkaa työstään.

Muokattu - OldOne
Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Pöyristynyt hoitaja

Lähetetty

Eiköhän tuota jokaisella alalla tule liian vähän kiitosta ja arvostusta tehdystä työstä. Mutta eihän nyt hyvänen aika kiitos tai karkkilaatikko vastaa millään muotoa palkkaa! Kyllähän me eletään melko eriskummallisessa yhteiskunnassa kun hoitajien vastuu potilaiden hoidosta on niin laaja ettei tämän hetken palkat vastaa millään sitä mitä ne kuuluisi olla. Ja entä ensihoitajat jotka tekevät lääkärien toimenpiteitä liikkuvissa yksiköissä? Kyllähän se kiitos lämmittää mieltä, mutta vain mieltä. Kiitos sen sijaan ei lämmitä taloa, hanki vaatteita perheelle, maksa laskuja tai yhtään mitään muutakaan.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

5.12.2018 klo 14.28, Vieras: Vieras kirjoitti:

Se, että tutkitaan hoitajien palkitsemista ja esille nousee aineettoman palkitsemisen (kehut, arvostus) tärkeys, ei ole pois siitä, etteikö aineellisen (raha, edut) palkitsemisen kehittämisen puolesta kannattaisi taistella. Kyse ei ole joko-tai -tilanteesta. Tutkimukseen ovat vastanneet hoitajat itse ja kertoneet, että MYÖS aineeton palkitseminen on tärkeää. 

 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • Suomen Lastenhoitoalan ammattilaiset SLaL ry on valinnut Marja-Leena Varhon Vuoden lastenhoitajaksi 2024.
      Varho on omistautunut ja luova lastenhoitaja, jolla on kyky luoda turvallinen ja lapsen huomioon ottava kasvuympäristö. Hänellä on myös vahva tahto parantaa varhaiskasvatusalan asioita.
      Työssään Varho kokee suurimmaksi rikkaudeksi lasten kasvun ja kehityksen seuraamisen. Hänen mielestään se, miten työssä viihtyy, on paljon kiinni omasta asenteesta. Positiivinen asenne ja huumori kantavat pitkälle!
      Marja-Leena Varho on erinomainen valinta Vuoden Lastenhoitajaksi. Hänen lämmin ja inhimillinen työote yhdistettynä hänen aktiiviseen osallistumiseensa niin työ- kuin yksityiselämässä tekee hänestä arvokkaan esikuvan lastenhoitoalalla.
      Lue lisää...
    • Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...