Jump to content
MAINOS

Tutkimus: Hoitajia voi palkita muullakin kuin rahalla


Hoitajat.net
 Share

Kyselytutkimukseen vastasi 402 sairaanhoitajaa. Kuvituskuva: Envato

Terveydenhuollossa hoitohenkilöstön palkitsemiseen voi käyttää muutakin kuin rahaa. Myös aineettomia palkitsemistapoja arvostetaan, osoittaa terveystieteiden maisteri Jaana Seitovirran tuore väitöstutkimus.

Tutkimuksen mukaan sairaanhoitajia palkitsivat rahallisten palkkioiden lisäksi useat aineettomat palkitsemistavat kuten arvostus ja palaute työyhteisöltä, työajan järjestelyt, työn sisältö sekä mahdollisuus kehittyä, vaikuttaa ja osallistua. Sairaanhoitajien palkitsemisen kehittäminen edellyttää tietoa ja ymmärrystä juuri heidän omista näkemyksistään.

– Selkeä ja ymmärrettävä kokonaispalkitseminen näyttäisi olevan tarpeen, sillä hoitotyössä palkitsemisen koetaan olevan usein riittämätöntä, Seitovirta sanoo.

Seitovirta tutki erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja yksityisessä terveydenhuollossa työskentelevien sairaanhoitajien kokemuksia ja käsityksiä palkitsemisesta. Tavoitteena oli syventää palkitsemisen tietoperustaa ja tuoda esille sairaanhoitajien palkitsemisen mahdollisuuksia terveydenhuollon organisaatioille, hoitotyön johtajille sekä sairaanhoitajille itselleen. Haastattelututkimukseen osallistui 30 sairaanhoitajaa. Kyselytutkimukseen vastasi 402 sairaanhoitajaa ja se toteutettiin tutkimuksessa kehitetyn Sairaanhoitajien käsityksiä palkitsemisesta -mittarin avulla.

Sairaanhoitajien palkitseminen erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja yksityisessä terveydenhuollossa

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

jaa että arvostus ja kivat ja kauniit sanat? sabo kuka mitä tahansa niin viimeksi ku tarkistin niin maksutapoina ei kaupassa tai laskuissa ollut kohteliaisuus ja arvoatus...

Link to comment
Share on other sites

"Työajan järjestelyt, työn sisältö sekä mahdollisuus kehittyä, vaikuttaa ja osallistua" ei liity mitenkään palkitsemiseen. Nuo kuuluu olla kunnossa ja järjestettynä jo luonnostaan. Ellei ole, niin työntekijäjärjestöillä on töitä.
Palaute työyhteisöltä kuuluu myös normaaliin toimintaan. Vai mitä ihmettä te juttelette vaikkapa kehityskeskusteluissa.
Kuka ääliö pitää noita palkitsemisina?
Tämän jutun kun kuntatyönantaja lukee, voimme taas ristiä kädet kiitoksena näille florenceille, jotka kusevat palkkaneuvottelut kokoon jo ennen niiden alkamista. Kas kun hoitajalle riittää taputus päähän ja kehu kiltistä tytöstä....
Voi ristus. Ei ihme että hoitajan työtä ei arvosteta muualla kuin puheissa.

Link to comment
Share on other sites

Guest Ei riitä ymmärrys

Posted

Kuka maksaa ja mitä, että tällaisia tutkimuksia tehdään? Sopisiko vaikka paperitehtaalla työskenteleville että viikonloppukorvaukset hoidetaan tsemppaamalla että 'Teitpä hienoa paperia, otetaan pian uusiksi jee'. Tämä on vain kärjistetty mielipide, mutta kunnon työstä vain on maksettava kunnon palkka. Sillä ne laskut maksetaan. Hoitajia on tässä maassa paljon - tekevät (elin)tärkeää työtä. Pidetäänkö naisvaltaisten alojen tekijöitä jotenkin tyhmempinä, että naiset tyytyisivät vain kun pomo hymyilee nätisti. En voi uskoa tällaista ja eletään kohta 2020 lukua. Mitä olikaan sata vuotta sitten, onko tilanne paljoa muuttunut? Arvostetaanko naisia oikeasti?

Link to comment
Share on other sites

Se, että tutkitaan hoitajien palkitsemista ja esille nousee aineettoman palkitsemisen (kehut, arvostus) tärkeys, ei ole pois siitä, etteikö aineellisen (raha, edut) palkitsemisen kehittämisen puolesta kannattaisi taistella. Kyse ei ole joko-tai -tilanteesta. Tutkimukseen ovat vastanneet hoitajat itse ja kertoneet, että MYÖS aineeton palkitseminen on tärkeää. 

Link to comment
Share on other sites

28 minuuttia sitten, Vieras: Vieras kirjoitti:

Se, että tutkitaan hoitajien palkitsemista ja esille nousee aineettoman palkitsemisen (kehut, arvostus) tärkeys, ei ole pois siitä, etteikö aineellisen (raha, edut) palkitsemisen kehittämisen puolesta kannattaisi taistella. Kyse ei ole joko-tai -tilanteesta. Tutkimukseen ovat vastanneet hoitajat itse ja kertoneet, että MYÖS aineeton palkitseminen on tärkeää. 

👍

Link to comment
Share on other sites

Kai tämän tutkimuksen tekijöille ja toteuttajille maksettiin kunnollinen korvaus, siis olalle taputus???? Ihan oikeasti, pikku kehu ei koskaan ole ketään elättänyt. Hävetkää!!!

Link to comment
Share on other sites

16 minuuttia sitten, Vieras: Tympääntynyt kirjoitti:

Kai tämän tutkimuksen tekijöille ja toteuttajille maksettiin kunnollinen korvaus, siis olalle taputus???? Ihan oikeasti, pikku kehu ei koskaan ole ketään elättänyt. Hävetkää!!!

Olisiko tutkimuksen tekijöiden pitänyt väärentää haastatelluiden vastauksia vai miten ajattelit? Tässä on siis haastateltu hoitajia ja he ovat kertoneet mielipiteitään. Tieteellisissä tutkimuksissa ei keksitä tuloksia päästä. Tämä on väitöstutkimus.

Link to comment
Share on other sites

No niin, tässäpä oivaa materiaalia seuraavia palkkaneuvotteluja varten... Työnantaja voi lisätä palkkakuittiin arvostuksen ja mahdollisuuden kehittää omaa työtään, kyllä on sitten kaikilla hyvä mieli. Enpä voi kyllä kenellekään nuorelle tätä työtä suositella jos meinaa edes kohtuullista palkkaa nauttia työn vaativuuteen nähden.

Link to comment
Share on other sites

En kanssa nyt ihan hiffaa miten nämä työn perusasiat kuten palaute ja oman työn kehittäminen ovat palkitsemista. Peruslähtökohtia toimivalla työpaikalla ja kenenkään ei tulisi katsella paikkaa jossa nämä ei ole kunnossa!

Link to comment
Share on other sites

Kyllä palkkakin on työn perusasia. En nyt ymmärrä miten nämä kaksi asiaa on toisensa poissulkevia. Jos hoitajat kaipaavat esimiehiltään palauteta ja kannustusta, se ei mitenkään tarkoita että työstä ei pitäs saada kunnollista palkkaa . 

Tostahan sanotaan selkeästi "Myös aineettomia palkitsemistapoja arvostetaan,"  Niin=myös. Siinä ei lue ettei hoitajat halua palkkaa työstään.

Edited by OldOne
Link to comment
Share on other sites

Guest Pöyristynyt hoitaja

Posted

Eiköhän tuota jokaisella alalla tule liian vähän kiitosta ja arvostusta tehdystä työstä. Mutta eihän nyt hyvänen aika kiitos tai karkkilaatikko vastaa millään muotoa palkkaa! Kyllähän me eletään melko eriskummallisessa yhteiskunnassa kun hoitajien vastuu potilaiden hoidosta on niin laaja ettei tämän hetken palkat vastaa millään sitä mitä ne kuuluisi olla. Ja entä ensihoitajat jotka tekevät lääkärien toimenpiteitä liikkuvissa yksiköissä? Kyllähän se kiitos lämmittää mieltä, mutta vain mieltä. Kiitos sen sijaan ei lämmitä taloa, hanki vaatteita perheelle, maksa laskuja tai yhtään mitään muutakaan.

Link to comment
Share on other sites

5.12.2018 klo 14.28, Vieras: Vieras kirjoitti:

Se, että tutkitaan hoitajien palkitsemista ja esille nousee aineettoman palkitsemisen (kehut, arvostus) tärkeys, ei ole pois siitä, etteikö aineellisen (raha, edut) palkitsemisen kehittämisen puolesta kannattaisi taistella. Kyse ei ole joko-tai -tilanteesta. Tutkimukseen ovat vastanneet hoitajat itse ja kertoneet, että MYÖS aineeton palkitseminen on tärkeää. 

 

Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy ryöpyttää Suomen hallitusta ja sen avainministeita koventuvasta kielenkäytöstä ja otteista hyvinvointialueita vastaan.  Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi erityisesti valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) syyttelyä hyvinvointialueiden talousongelmista.
      Tehyn mukaan Suomessa päättäjät ovat aieeminkin puhuneet hyvinvointialueista ”rahareikänä” ja ”kulueränä”, mutta nyt niitä pidetään jo ”ongelmakohtana”, jota sanaa valtiovarainministeri Riikka Purra käytti puhuessaan tiistaina budjettiriihen avaustiedotustilaisuudessa. Myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (rkp.) on hiljan arvostellut hyvinvointialueita liiallisesta kuluttamisesta ja syyttänyt niitä ”moraalikadosta”.
      – Ongelma ja moraalikato ovat päinvastoin nimenomaan poliittisessa päätöksenteossa. Kun valtionvarainministerin ainoa työkalu on vasara, kaikki ongelmat näyttävät naulalta. Riikka Purran maailmassa ei ole mitään arvoa sillä, mitä hyvinvointialueet yhteiskuntaan ja asukkailleen tuottavat, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii hallitukselta todellisuudentajua ja työrauhaa hyvinvointialueille, jotta ne voivat jatkaa tärkeää työtään.
      – On erikoista, että hallitus kehtaa syyttää hyvinvointialueita itse aiheuttamastaan rahoitusvajeesta. Näyttää, että päättäjiltä on todellisuudentaju kadonnut ja hallitus runnoo säästöpäätöksiä ummistaen silmänsä hyvinvointialueiden todellisuudelta. Alueilla on tehty todella paljon töitä huutavassa raha- ja henkilöstöpulassa pitkään, ja ne ansaitsevat hetken työrauhaa, sanoo Rytkönen.
      Lue lisää...
    • Tehyn mukaan hallituksen suunnittelemat leikkaukset sosiaali- ja terveysalan rahoitukseen uhkaavat vakavasti suomalaisten terveyttä ja henkeä. Hyvinvointialueet ovat vakavissa vaikeuksissa, koska hallituksen leikkauslinja kurittaa niitä ennennäkemättömällä tavalla.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen varoittaa:
      – Jos ensi viikon riihessä vain saksitaan sote-menoista eikä turvata riittävää rahoitusta hyvinvointialueille ei ole yhtään tuulesta temmattua väittää, että kansalaiset eivät tule jatkossa saamaan hoitoa henkeä uhkaavissa tilanteissa.
      Lue lisää Tehyn tiedotteesta.
      Lue lisää...
    • Tehyn tuore kysely hoitotyön johtajille nostaa esiin huolestuttavia trendejä: hallinnollinen työmäärä on kasvanut merkittävästi hyvinvointialueuudistuksen myötä, ja lähiesihenkilöt, kuten osastonhoitajat, kokevat kovia paineita säästöjen, YT-neuvotteluiden ja suurentuneiden yksiköiden vuoksi.
      Kyselyyn vastanneista hoitotyön johtajista, joista suurin osa toimii lähiesihenkilöinä, peräti 81 % harkitsee alanvaihtoa. Yleisimmät syyt tälle ovat jatkuva resurssien sopeuttaminen, parempi palkka muissa tehtävissä sekä jatkuva kiire. Lisäksi 63 % vastaajista kertoi, että hyvinvointialueuudistus on lisännyt hallinnollisen työn määrää, erityisesti lähiesihenkilöiden keskuudessa.
      Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen, joka astui voimaan kesäkuussa, on saanut hoitotyön johtajat tyrmistymään. Kyselyn mukaan 91 % vastanneista suhtautuu kielteisesti lakkauttamiseen, ja he uskovat sen hankaloittavan sote-alan ammattilaisten uralla etenemistä ja työvoiman saatavuutta.
      Aula Research toteutti Tehyn toimeksiannosta kyselyn, johon vastasi 1 262 hoitotyön johtajaa. Kysely kartoitti muun muassa alanvaihtohalukkuutta, hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksia ja aikuiskoulutustuen lakkauttamisen seurauksia. 
      Lue lisää...
    • Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen pitää HUSin tänään julkistamaa yt-ilmoitusta järkyttävänä ja ennennäkemättömänä. Tulossa on henkilökunnan irtisanomisia, osa-aikaistamisia, tehtävien täyttämättä jättämisiä ja vähennyksiä palkkoihin. 
      Ensitietojen mukaan muutosneuvottelut koskevat kaikkia HUSin 28 000 työntekijää, ja tavoitteena on jopa 990 henkilötyövuoden vähennys.
      Tehyn mukaan HUSin suunnitelma saattaa olla Suomen historian laajin julkisen terveydenhuollon alasajoprojekti. Toteutuessaan HUSin suunnitelmien tuhot sekä työntekijöille että Helsingin ja Uudenmaan asukkaille ovat mittaamattomat.
      Millariikka Rytkönen suomii HUSin päättäjiä myös siitä, että näin valtavan tuholuokan leikkausten pohtimiselle on kaavailtu aikaa vain kaksi kuukautta.
      – En tiedä, mitä jää jäljelle. Rahoituksesta vastaavien poliittisten päättäjien tulee välittömästi korjata tilanne ja pelastaa HUS. Työntekijät eivät kestä tätä, eivätkä veny enää, Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Tehy vaatii valtiontaloudesta vastaavalta ministeriltä Riikka Purralta ja muilta HUSin rahoituksesta vastaavilta päättäjiltä vastausta siitä, miten he aikovat HUSin uusien suunnitelmien valossa jatkossa järjestää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin asukkaiden hoidon.
      Rytkönen pohtii, mistä Helsingin ja Uudenmaan kansalaiset saavat hoitoa, kun HUS on silvottu ja henkilökunta irtisanottu tai irtisanoutunut. Huolena on, että kansalaiset eivät saa apua henkeä uhkaavissa tilanteissa.
      – Kun henkilökuntaa ei enää ole, oliko hallituksella aikomuksena lähettää kaikki sydän- ja elinsiirtopotilaat Tanskaan, kuten Uuden lastensairaalaan potilaat, hän kysyy.
      – Vaikka paineensietokyky on hoitoalan ammattilaisilla tehdasasetuksena, liika on liikaa.
      Lisää aiheesta: HUS tiedote
      Lue lisää...
    • Tehy vastustaa hallituksen suunnitelmia tosiasiallisesti leikata työntekijöiden sairauspäivärahaa. Järjestön mukaan sairauspäivärahan leikkauksessa on kyse jälleen yhdestä hallituksen lakiuudistuksesta, joka kurjistaa paitsi palkansaajien ja työnantajien, mutta erityisesti naisten asemaa ja taloutta.
      Sairauspäivärahojen leikkaus osuu useampaan naiseen kuin mieheen, sillä hallituksen esitysluonnoksen mukaan sairauspäivärahan saajista arviolta noin 58 prosenttia on naisia ja 42 prosenttia miehiä. Lisäksi noin 15 prosenttia raskaana olevista naistyöntekijöistä on sairauspäivärahalla raskausaikana ennen raskausrahan alkua.
      – Se, että miehillä on keskimäärin naisia paremmat tulot ja sitä kautta suurempi sairauspäiväraha, ja tästä johtuen leikkaus olisi suurempi miesten sairauspäivärahojen euromäärissä, ei muuta asiaa sukupuoleen nähden vaikutuksiltaan neutraaliksi, Tehyn lausunnossa todetaan.
      Tehyn mukaan muiden hallituksen työelämä- ja lainsäädäntöheikennysten rinnalla sairauspäivärahan leikkauksen vaikutus naisvaltaiselle hoitoalalle olisi tyrmäävä.
      – Hallitus on samaan aikaan sementoimassa naisia ikuiseen palkkakuoppaan niin sanotulla työmarkkinamallillaan sekä heikentämässä määräaikaisten työntekijöiden asemaa, Tehyn tiedotteessa todetaan.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...