Jump to content
MAINOS

Tutkimus: Esimiehet huonosti perillä lähihoitajien tehtävänkuvasta


Hoitajat.net
 Share

Väitöksessä tutkittiin hoitohenkilökunnan välistä työnjakoa sairaalassa. Kuvituskuva: Shutterstock.

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan esimiehet ovat huonommin perillä lähihoitajien tehtävistä kuin sairaanhoitajat ja kätilöt. Työaikaa käytetään usein tehtäviin, jotka eivät vaadi hoitotyön koulutusta.

Yliopistosairaalassa toteutettu kyselytutkimus osoitti, että lähihoitajat tekevät tehtäviä hoidon kaikilla osa-alueilla, mutta heillä on myös työtehtäviä, jotka eivät vaadi hoitotyön koulutusta, kuten tavaratilaukset ja hyllytystehtävät. Tutkimuksen mukaan lähihoitajien koulutukseen perustuva tehtäväkuva ei ole selvä heidän esimiehilleen.

Esimiehet arvioivat lähi- ja perushoitajien tekevän hoitoon liittyviä tehtäviä harvemmin kuin mitä lähi- ja perushoitajat toivat itse esille. Sitä vastoin sairaanhoitajat ja kätilöt arvioivat lähi-ja perushoitajien tekevän hoitoon liittyviä tehtäviä useammin kuin mitä lähi- ja perushoitajat itse vastasivat.

Tulosten perusteella lähihoitajat  tekevät varsin laajasti erilaisia tehtäviä nimikesuojattujen (lh.) ja laillistettujen ammattihenkilöiden (sh.) työn rajapinnalla. Yleisimmin tehdyt tehtävät kuuluvat kahteen hoitotyön osa-alueeseen: hengittäminen, verenkierto ja sairauden oireet sekä hoidon ja jatkohoidon opetus ja ohjaus. Harvemmin tehdyt tehtävät liittyvät lääkehoitoon: kotilääkityksen selvittäminen ja kirjaaminen, lääkkeiden jako tarjottimelle, lääkeinjektion pistäminen ihon alle tai lihakseen, lääkelistan päivittäminen ja lääkkeiden tilaaminen apteekista. Myös tehohoitotyöhön tai leikkaushoitotyöhön liittyvät tehtävät harvemmin  kuuluvat lähihoitajille. 

Onnistunut työnjako edellyttää hyvää johtamista

Työnjaon kehittämisen haasteet ja esteet liittyivät kaikkien vastaajien mielestä asenteisiin, ennakkoluuloihin, pelkoihin, tiedon puutteeseen sekä työnjaon häilyviin rajoihin ja epäselvyyteen.

Tutkijan mukaan työnjaon kehittäminen edellyttää, että esimiehet ovat tietoisia alaistensa tehtäväkuvista. Myös työntekijäryhmien on oltava selvillä toisensa tehtävistä, jotta ei tehdä päällekkäistä työtä tai tehtäviä ei jää tekemättä. Tavoitteena on käyttää työntekijöiden koko osaaminen hyödyksi, koska koulutuksella hankittuja taitoja ei ole varaa hukata. Ei-hoidolliset tehtävät pitäisi siirtää pois hoitotyöntekijöiltä, jotta kukin työntekijäryhmä keskittyisi tehtäviin, joihin on saanut koulutuksensa perusteella osaamisen.

Onnistunut työnjako edellyttää kaikkien ammattiryhmien osaamisen arvostusta sekä hyvää johtamista ja valmiutta muuttaa entisiä toimintamalleja. Toimiva työnjako tuottaa tehokkuutta ja taloudellisuutta ja sitä kautta arvoa potilaille ja yhteiskunnalle.

Alle puolet työajasta potilaan luona

Tutkimukseen kuului myös kirjallisuuskatsaus. Se osoitti, että ammattinimikkeestä riippumatta hoitotyöntekijät käyttävät alle puolet työajastaan potilaan luona tapahtuvaan välittömään potilashoitoon. Kirjaamiseen kului noin viidennes työajasta ja henkilökohtaiseen aikaan hieman alle viidennes työajasta.

Väitös: TtM Päivi Lavander, Nimikesuojattujen ja laillistettujen ammattihenkilöiden työnjako yliopistosairaalan muuttuvassa toimintaympäristössä

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Olen huomannut, että on työpaikkoja, joissa ei lähihoitajat pääse tekemään kaikkea osaamaana. Tehtävät eivät vastaa vaativuudeltaan koulutusta ja näin ikäänkuin vähätellään lähärin koulutusta.

Sosiaalipuolelta löytyi tehtäviä, joissa pääsen todella näyttämään osaamiseni paremmin.

Link to comment
Share on other sites

Asun Tampereella ja olen lähihoitaja ystäviltäni kuullut useista kaupungin sekä yksityisten työpaikoista kuinka lähihoitajat eivät saa esim.jakaa lääkkeitä, tai vaikkapa katetroida koska sen koetaan kuuluvan vain sairaanhoitajan työnkuvaan.

Itse työskentelen lähihoitajana paikassa missä lähihoitajan ja sairaanhoitajan työnkuva ei juurikaan eroa tosistaan muutoin kuin siinä että sh.hoitaa kanyyliin liittyvät asiat ja vastaa lääkkeistä ja niiden tilauksesta. Kaikki me teemme muuteen samaa työtä. Esimerkiksi kateroimme,ultraamme rakkoja,otamme ekg:tä,hoidamme haavoja,tarkistamme ja jaamme lääkkeitä. Osallistumme lääkärin kiertoon ja olemne vastuussa omista potilaistamme kokonaisvaltaisesti.

Itselle ei tulisi mieleenkään työskennellä sellaisessa paikassa jossa en voisi toteuttaa työtäni kaikessa siinä laajuudessaan mitä lähihoitajan ammattitutkinto minun sallii tehdä.

Link to comment
Share on other sites

Guest työnkuvat kuntoon

Posted

Koko alalla epäselvää tehtävien kuvista. Lähihoitajan ja sairaanhoitajan työt tulisi selkeämmin eroittaa toisistaan. Eihän rakennus insinöörikään kirvesmiehen töitä tee, eikä kirvesmies insinöörin.

Link to comment
Share on other sites

1 tunti sitten, Vieras: työnkuvat kuntoon kirjoitti:

Koko alalla epäselvää tehtävien kuvista. Lähihoitajan ja sairaanhoitajan työt tulisi selkeämmin eroittaa toisistaan. Eihän rakennus insinöörikään kirvesmiehen töitä tee, eikä kirvesmies insinöörin.

Siinä vähenee sairaanhoitajan vakanssit paljon monelta osastolta jos tuohon lähdetään. Sinänsä ymmärrän pointin, onhan toimenkuvissa aika paljon päällekkäisyyksiä.

Link to comment
Share on other sites

11 tuntia sitten, Julma kirjoitti:

Siinä vähenee sairaanhoitajan vakanssit paljon monelta osastolta jos tuohon lähdetään. 

Tai lähihoitajan, riippuu paikasta. ESH:ssa mennään monessa paikkaa sh-painotteisesti.

Link to comment
Share on other sites

Lähihoitaja ei ESH:n kuulu, liian lääkepainotteista ko. tutkinnolle ja  kuormittaa liikaa vuorossa olevaa sairaanhoitajaa, joka saa hoitaa myös Lh:n lääkkeet. Näin on näppyläiset. 

Link to comment
Share on other sites

Guest Nuori lähihoitaja

Posted

Olen lähihoitaja ja minä näen asian samalla tavalla kun GONA. Olisi hankalaa olla itse lähihoitajana ESH:ssa.  Enemmän siellä sairaanahoitajia tarvitaan.

Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi murskaavan arvion Attendon Herajärven hoivakodista 27.6.2024. Yllätystarkastus paljasti, että hoivakodissa henkilöstön määrä ja kielitaito ovat täysin riittämättömiä. Aluehallintovirasto onkin määrännyt Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n korjaamaan tilannetta pikaisesti tai muuten edessä on 350 000 euron uhkasakko.
      Tilanne on ollut hälyttävä: yksikössä oli paljon työvuoroja, joissa ei ollut riittävää määrää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Yksikössä oli 59 ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakasta. Iltavuorossa työskenteli kolme lähihoitajaa, muiden työntekijöiden ollessa opiskelijoita tai hoiva-avustajia. 
      Työntekijöiden kielitaito ei ollut riittävä tehtävien hoitamiseen. Palveluntuottajaa oltiin aiemmin useaan otteeseen ohjattu asettamaan henkilöstön kielitaito vaadittavalle tasolle. Ohjauksesta huolimatta yksikön henkilöstön kielitaito todettiin edelleen puutteelliseksi.
      Lisäksi aluehallintovirasto antoi huomautuksen Attendolle omavalvonnan puutteellisuudesta ja siitä, että sen antamat selvitykset eivät ole olleet totuudenmukaisia.
      Aluehallintovirasto vaatii Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n huolehtimaan viipymättä siitä, että yksikön toiminta vastaa laadultaan sekä sisällöltään asiakkaiden palvelutarvetta ja vanhuspalvelulakia. Jos Attendo ei noudata määräyksiä 1.9.2024 mennessä, uhkasakko voidaan määrätä maksettavaksi kokonaisuudessaan.
      Lähde : AVI
      Lue lisää...
    • Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistojen tutkimus paljastaa, että muistisairaiden hoivakoteihin pääsy ja hoidon laatu ovat puutteellisia. Haastattelututkimuksessa ilmeni, että hoitopaikan saaminen vaatii usein vakavia hoidontarpeita ja jo toteutuneita riskejä. Monesti hoitopaikka ei edes takaa tarpeiden mukaista hoitoa.
      Tutkija Jenny Paanasen mukaan hoivaköyhyys tarkoittaa hoidon riittämättömyyttä, vaikka hoitoa olisi tarjolla. Läheiset kuvaavat, miten hoivakotipaikan saaminen edellytti vaaratilanteen toteutumista ja omaishoitajien uupumista. Hoidon laatu vaihteli merkittävästi yksiköiden välillä, ja läheiset olivat huolissaan perustarpeiden kohtaamattomuudesta.
      Yliopistotutkija Jari Pirhonen varoittaa, että ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen voi uhata hyvinvointivaltion olemassaoloa.
      Lue lisää tutkimuksen paljastuksista ja läheisten kokemuksista.
       
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti eilen lakiesityksen, joka leikkaisi sairauspäivärahoja 120 miljoonaa euroa. Tämä merkitsisi noin 13 % vähennystä kaikista sairauspäivärahamenoista. Tehy vastustaa esitystä, sillä se kurjistaisi erityisesti keskituloisia, joiden sairauspäiväraha pienenisi 300–400 euroa kuukaudessa. Joihinkin tuloluokkiin leikkaus olisi yli 20 % nykyisestä päivärahan määrästä.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tyrmää esityksen ja toteaa, että kyse on toimenpiteestä, joka vaarantaa ennestään ahtaalla olevien ihmisten toimeentulon vakavalla tavalla.
      – Työntekijöiden talous ei kestä sitä, että työkyvyttömyysaikaista jo entuudestaan pientä päivärahaa leikataan 15–20 prosenttia. Tämä on pitkittyneen sairauden kohdanneiden henkilöiden ja heidän perheidensä kannalta täysin kohtuuton ja epärealistinen leikkaus, hehän eivät saa palkkaa, Rytkönen painottaa järjestön tiedotteessa.
      – Vaarana on, että raha ajaisi ratkaisuissa terveyden edelle ja töihin palattaisiin liian aikaisin, jolloin osasairausvapaa voisi toimia vastoin tarkoitustaan, Rytkönen sanoo.
      Tehyn juristi Jarkko Pehkonen kritisoi myös valtion toimintaa:
      – Ihmettelen kuinka valtio voi käyttää sairauspäivärahaa valtiontalouden tasapainottamiseen. Kyse on työntekijöiden ja työnantajien yhteisestä vakuutuksesta sairausajan toimeentuloon ja palkkamenoihin. Rahat pitäisi kohdentaa siihen mihin ne on tarkoitettu eli työntekijöiden sairauspäivärahamaksuihin.
      Lue lisää...
    • Hyvinkään sairaalassa työskennelleen potilaskuljettajan epäillään anastaneen rahaa kuljettamiltaan potilailta. Tällä hetkellä tiedossa olevia epäiltyjä tapauksia on yli kymmenen.
      HUS sai tiedon teoista toukokuussa. Tapauksen johdosta HUS on purkanut työntekijän työsuhteen ja tehnyt rikosilmoituksen poliisille. On mahdollista, että kaikki tapaukset eivät ole vielä tulleet ilmi. HUS suosittelee rikosilmoituksen tekemistä poliisille, jos joku epäilee joutuneensa vastaavanlaisen rikoksen uhriksi.
      Poliisitutkinnan ollessa kesken, HUS ei kommentoi tapausta enempää.
      Lue lisää...
    • Tehy tyrmää HUSin torstaina päätetyt lisäleikkaukset, jotka uhkaavat paitsi hoitajien työoloja, myös erikoisterveydenhuollon tasoa ja potilasturvallisuutta. HUSin budjettia leikattiin yllättäen 44 miljoonalla eurolla, mikä kasvattaa sopeutustarpeen vuoteen 2025 mennessä 99 miljoonaan euroon.
      – HUSin työntekijät eivät ole ansainneet tämän mittaluokan leikkauksia. Monet heistä työskentelevät jo ennen uusia säästöjä äärirajoilla, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Viikko sitten HUS ilmoitti rekrytointikiellosta säästöpaineiden takia.
      – Jää nähtäväksi, haluavatko ammattitaitoiset hoitajat pysyä leikkauksilla runnellussa HUSissa töissä. Todennäköisesti hoitajakato pahenee, puheenjohtaja Rytkönen huomauttaa.
      HUSin toimitusjohtaja Matti Bergendahl varoitti HUSin tiedottessa, että päätökset vaarantavat HUSin perustehtävän hoitamisen. Myös Osmo Soininvaara ilmoitti eroavansa HUSin hallituksesta vastalauseena leikkauksille.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen jakaa Soininvaaran huolen.
      –  Tämä uppoamaton laiva on nyt törmännyt jäävuoreen. Poliittisten päättäjien tehtävä on nyt päättää, soitetaanko kannella viulua vai pelastetaanko perustuslain turvaamat palvelut kansalaisille, Rytkönen sanoo.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...