Jump to content
MAINOS
  • Tutkimuksessa kehitettiin ikääntyneiden potilaiden kunnioittavan kohtaamisen arviointiväline hoitotyössä


    Hoitajat.net
     Share

    TtM Jaana Koskenniemi määritteli väitöstutkimuksessaan kunnioittavaa kohtelua hoitotyössä ikääntyneen potilaan näkökulmasta. Tutkimuksessa kehitettiin arviointiväline, jota testattiin ikääntyneiden sairaalapotilaiden hoidossa. Kunnioittava kohtelu ilmeni erityisesti hoitajien tavassa olla ja toimia ikääntyneiden potilaiden kanssa. Kunnioittava kohtelu oli yhteydessä potilaan terveyskokemukseen ja hoitotyytyväisyyteen.

    Ikääntyneiden potilaiden näkökulmasta kunnioittavassa kohtelussa oli keskeistä hoitajien tapa olla ja toimia heidän kanssaan. Kunnioittavan kohtelun kokemus syntyi hyväksytyksi, kuulluksi ja rohkaistuksi tulemisesta ja huolenpidosta. Kunnioittava kohtelu mahdollisti yhteisymmärryksen potilaan ja hoitajan välillä, vahvisti potilaan riippumattomuutta ja edisti hänen aktiivista osallistumistaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.    

    – Ikääntyneet potilaat tekivät tarkkoja huomioita hoitajista. Hoitajien tapa olla ja toimia heidän kanssaan heijasti potilaiden mielestä hoitajien soveltuvuutta ikääntyneiden potilaiden hoitotyöhön ja heidän motivaatiotaan ja kompetenssiaan hoitaa ikääntyneitä potilaita, Turun yliopistossa hoitotieteen alalla väittelevä Jaana Koskenniemi kertoo. 

    Koskenniemen mukaan ikääntyneet potilaat varoivat kuitenkin arvostelemasta hoitajia, vaan he pyrkivät pikemminkin ymmärtämään hoitajia ja välttämään hoitajien turhaa häiritsemistä.

    – Näin ei välttämättä ole tulevaisuudessa. Nyt on jo nähtävissä, että potilaiden kunnioittavaan kohteluun liittyvät valitukset ovat lisääntyneet ja ne kohdistuvat pääosin potilaiden ja terveysalan ammattilaisten väliseen vuorovaikutukseen, Koskenniemi sanoo.

    Potilaiden terveys vaikuttaa kunnioittavaan kohteluun?

    Väitöstutkimuksessa kehitetty ja testattu arviointiväline osoitti, että ikääntyneet potilaat kokivat tulleensa kunnioittavasti kohdelluiksi, mutta myös heikkouksia havaittiin. Niitä havaittiin erityisesti kuuntelemisen ja rohkaisemisen osa-alueilla.

    – Terveytensä heikoksi kokeneet potilaat kokivat tulleensa harvemmin kunnioittavasti kohdelluiksi kuin terveytensä paremmaksi kokeneet. Tämä tutkimustulos saa tukea aikaisemmista tutkimuksista, jotka käsittelevät esimerkiksi ikäihmisten kaltoinkohtelua, ja se herättää myös kysymyksen siitä, vaikuttaako potilaiden terveys kunnioittavaan kohteluun. Tätä kysymystä tulisikin jatkossa tarkastella omassa tutkimuksessaan, Koskenniemi sanoo.

    Väitöstutkimuksen mukaan hoitajat voivat edistää kunnioittavaa kohtelua huomioimalla ikääntyneet potilaat positiivisesti, olemalla aidosti kiinnostuneita heistä ja tukemalla heidän itsenäistä selviytymistään. Tutkimuksessa havaittiin, että kunnioittavalla kohtelulla ja hoitotyytyväisyydellä oli vahva positiivinen yhteys. 

    Kunnioittava kohtelu on Koskenniemen mukaan toimintaa, joka ilmentää hoitajan arvo- ja asennemaailmaa sekä kykyä hyödyntää eettistä tietoa ja soveltaa sitä käytännön hoitotilanteissa.

    – Jos potilaan kohtaamisessa tulee hankauksia, kyse on ennemminkin hoitajan kyvyttömyydestä havainnoida ja ratkaista eettisiä ja muita hoitotyöhön liittyviä ongelmatilanteita kuin siitä, että hoitaja tietoisesti kohtelisi potilasta epäkunnioittavasti. Tämän vuoksi ei voida kylliksi painottaa opetuksen, koulutuksen ja harjaannuksen merkitystä kunnioittavan kohtelun kulttuurin edistämisessä, Koskenniemi tähdentää. 

    Kunnioittavan kohtelun arviointiväline vahvistaa hoitotyön arvoperustaa

    Kunnioittavaa kohtelua tulisi hoitotyössä arvioida säännöllisesti potilaiden näkökulmasta. Sisällyttämällä kunnioittavan kohtelun arviointiväline terveydenhuollon organisaatioissa hoitotyön laadun ja potilasturvallisuuden prosesseihin on mahdollista vahvistaa hoitotyön arvoperustaa ja lisätä kunnioittavia kohtaamisia hoitotyössä.

    Koskenniemi pitää tärkeänä, että kunnioittavaa kohtelua ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä tutkitaan terveydenhuollossa muissakin kohtaamisissa, esimerkiksi hoitajien ja esimiesten tai eri ammattiryhmien välillä.

    – Väitöskirjassa luotuja kunnioittavan kohtelun elementtejä on mahdollista hyödyntää tulevissa jatkotutkimuksissa. Näin tehdään näkyväksi kunnioittava kohtelu työyhteisöissä ja edistetään eettistä toimintakulttuuria terveydenhuollon organisaatioissa, Koskenniemi päättää.  

    Tutkimus toteutettiin Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella. Tutkimukseen osallistuneet olivat iäkkäitä potilaita ja heidän nimeämiään läheisiä. Tutkimusaineistot kerättiin terveydenhuollon eri alueilta, erikoissairaanhoidossa, kotihoidossa ja perusterveydenhuollossa hoidossa olleilta potilailta.      

    http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8649-1

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    There are no comments to display.



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Valtakunnansovittelija on antanut tänään sovintoehdotuksen Tehyn, SuPerin ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n työriitaan. Järjestöjen hallinnot käsittelevät ehdotusta. Sovintoehdotuksen sisällöstä ei kerrota julkisuuteen ennen kuin osapuolet ovat antaneet vastauksensa valtakunnansovittelijalle. Vastaukset tulee antaa maanantaina 3.10. klo 18.00. 
       
      Lue lisää...
    • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ei toistaiseksi suosittele perusterveille sote-ammattilaisille syystalven koronarokotusten tehosteannoksia. Perusterveiden rokotettujen työikäisten aikuisten riski parhaillaan kiertävien omikronvarianttien aiheuttamalle vakavalle koronataudille on erittäin pieni.
      Tällä hetkellä ei ole riittävästi tutkimustietoa, joka tukisi sote-ammattilaisten tehosteannoksia.
      – Tehosteannoksiksi suositellaan varianttiräätälöityjä rokotteita, jotta suojan immunologinen pohja laajenee. Emme kuitenkaan tiedä vielä, millainen niiden suoja tartuntoja vastaan on verrattuna alkuperäisiin rokotevalmisteisiin, ja millainen vaikutus tällä olisi mahdollisesti sairauspoissaoloihin, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin.
      Sote-ammattilaisten saama suoja tartuntoja ja tartuttavuutta vastaan voisi myös parhaimmillaan suojata epäsuorasti potilaita ja pitkäaikaishoitolaitosten asukkaita. Alkuperäisten koronarokotevalmisteiden suoja tartuntoja vastaan on kuitenkin vain kohtalainen ja lyhytaikainen eli pari kuukautta.
      Monella on jo hybridi-immuniteetti
      THL:n tutkimuksissa on havaittu, että suurella osalla väestöstä on koronavirustartunnasta kertovia vasta-aineita. Tartunnan saaneiden osuus kasvoi keväällä ja kesällä 2022.
      Vasta-aineiden esiintymistä on tutkittu THL:ssä seeruminäytteistä, jotka otettiin 1–17-vuotiailta muita kuin koronatautiin liittyviä laboratoriotutkimuksia varten HUSLABissa. Toukokuussa otetuista näytteistä 73 prosentista löydettiin koronavirustartunnasta kertovia vasta-aineita.
      Tartunnan saaneiden aikuisten osuutta on arvioitu satunnaisotantana toteutetussa väestötutkimuksessa. Tutkimukseen HUSin alueelta osallistuneiden 18–84-vuotiaiden näytteistä 27 prosentista löydettiin koronavirustartunnasta kertovia vasta-aineita maaliskuussa. Touko-kesäkuussa HUSin ja neljän muun sairaanhoitopiirin alueelta tutkimukseen osallistuneista vasta-aineita löytyi 35 prosentilta. Nuoremmissa ikäryhmissä tartunnasta kertovia vasta-aineita löytyi suuremmalta osalta. 
      Vasta-aineita esiintyi eri ikäryhmillä touko-kesäkuussa seuraavasti:
      18–29-vuotiaat 55 % (n=66) 30–44-vuotiaat 46 % (n=196) 45–64-vuotiaat 36 % (n=519) 65–85-vuotiaat 28 % (n=464) Koska tartunnan saaneiden osuus on vuoden 2022 kevään omikronaallon aikana kasvanut suureksi etenkin nuorimmissa ikäryhmissä, hyvin suurella osalla 12 vuotta täyttäneistä on koronavirustartunnan ja rokottamisen yhteisvaikutuksena muodostunutta hybridi-immuniteettia. Hybridi-immuniteetti on voimakkaampi ja tunnistaa laajemmin erilaisia virusmuunnoksia kuin yksin tartunnan tai rokottamisen seurauksena muodostunut suoja”, Melin selvittää.
      Varianttivalmisteiden paremmasta tehosta ei ole vielä tutkimusnäyttöä
      Osa Euroopan maista suosittelee sote-ammattilaisille tehosteannoksia tänä syksynä.
      – Päätösten tukena ei ole tutkimusnäyttöä varianttivalmisteiden paremmasta tehosta alkuperäisvalmisteisiin verrattuna. Suositukset perustuvat toiveeseen, että varianttivalmisteet olisivat tehokkaampia ehkäisemään tartuntoja, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
      – THL tekee suosituksensa tehosterokottamisesta lääketieteellisin perusteluin, Nohynek korostaa.
      Jos sote-ammattilainen kuuluu ikänsä tai perussairautensa vuoksi syystalven 2022 tehosteannoksien kohderyhmään, hänelle suositellaan tehosterokotetta samalla tavalla kuin muillekin kohderyhmään kuuluville.
      Lue lisää...
    • Hoitajien riittävyyden ja jaksamisen kanssa kamppailevassa vanhusten hoivassa haetaan lisää tuottavuutta digitalisaatiolta. Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että hoitajien työhyvinvoinnin kannalta on keskeistä heidän mahdollisuutensa kokea empatiaa. Teknologia ei sulaudu hoivatyöhön automaattisesti, vaan sille tulee varata aikaa ja resursseja.
      Enemmän aikaa empatialle? Hoivatyön teknologiavälitteinen viestintä ja työhyvinvointi -tutkimushanke tarkasteli, millaisia vaikutuksia teknologian käytöllä on hoivatyön ytimeen: mahdollisuuteen tuntea empatiaa. Tutkimushankkeessa kysyttiin, miten teknologian käyttö istuu hoitajien työhön vanhusten hoivan arjessa. Tuoko se lisää aikaa kiireiseen vuorotyöhön vai viekö se hoitajalta mahdollisuuksia kokea empatiaa?  
      – Vanhusten hoivassa tehdään jatkuvasti ratkaisuja, joissa otetaan käyttöön teknologiaa tarkoituksena tehostaa hoivatyötä. Silti ei oikein tiedetä, miten erilaiset teknologiat muuttavat hoivan laatua, kertoo johtava tutkija Eveliina Saari Työterveyslaitoksesta.  
      Tutkimuksen mukaan teknologian ylläpitotehtävät ja hyvän hoivan tuottaminen arjessa samanaikaisesti voivat aiheuttaa jatkuvaa kuormitusta hoitajien työhön. 
      – Päähavainto on, että teknologian käyttö vie hoitajalta aikaa hoivasta. Toisaalta hyvin suunniteltu ja hyödyllinen teknologiaratkaisu tuo hoitajille myös lisää aikaa keskittyä hyvään ja laadukkaaseen hoivaan, Saari toteaa.  
      Uudet ratkaisut eivät kuitenkaan takaa tuloksia. Teknologiset ratkaisut vaativat huolellista suunnittelua ja ymmärrystä hoitajan työstä, koska hoivapalvelut ja käytössä olevat teknologiat vaihtelevat.Olennaista olisi tunnistaa teknologian käyttö osana hoitajan työtä aikaa vaativana tehtävänä. 
      Työhyvinvointi syntyy asiakkaan kanssa 
      Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhusten hoivan arkea sekä kotihoidossaettä tehostetussa palveluasumisessa. Arkeen päästiin käsiksi haastatteluiden, havainnointien sekä yhteisen pohdinnan kautta.  
      Hoitajat arvioivat, etteivät he itse voi vaikuttaa hoivatyön teknologisoitumiseen. Esihenkilöiden ja johdon tulisi sen vuoksi erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että työolot säilyvät hoivatyössä mielekkäinä, kuntueksi otetaan erilaisia teknologioita. Työhyvinvointi syntyyammattilaisen ja asiakkaan kanssakäymisessä.  
      – Kaikki tutkimukseemme osallistuneet hoitajat näkivät, että empatian merkitys on hoivatyössä keskeinen, vaikkei sitä mitata tai arvioida. Empatian kokemusta kannattaisi arvioida osana työhyvinvointitutkimuksia ja seurata sen muuttumista pitkällä tähtäimellä, Saari summaa.  
      Esihenkilöiden merkitys korostui, kun puhuttiin hyvästä hoivasta ja hetkellisestä kuormituksen sietämisestä. Esihenkilöt ja johto ovat myös avainasemassa nostamaan esiin empaattisen asiakasvuorovaikutuksen ja työhyvinvoinnin välistä yhteyttä ja merkitystä. 
      – Työyhteisössä on tärkeää arvostaa yksilöllisiä hyviä asiakasvuorovaikutuksen tapoja ja edistää kollegoiden oppimista toinen toisiltaan. Empaattiset kohtaamiset tuottavat hyvinvointia sekä ikääntyneille asiakkaille että hoitajille, huomauttaa Saari. 
      Empatia vaatii aikaa
      Hyvään hoivaan liittyvä empatia ei ole kadonnut hoivan teknologisoitumisen myötä, mutta siitä on tullut entistäkin ”hiljaisempaa tietoa”. Empatian arvostus on vaarassa jäädä varjoon.  
      – Hyvän hoivan, laadukkaiden asiakaskontaktien ja hyvän elämän turvaaminen tulisi nostaa entistä painokkaammin esiin osana hyvää hoivatyötä ja vanhushoivatyön kunniatehtävänä, painottaa Saari. 
      Yhteiskunnallisella tasolla olisi käytävä arvokeskustelua siitä, miten voidaan turvata hoivan riittävyys ja samalla hoivan laatu ikääntyvässä väestörakenteessa.  
      – Voisiko vanhushoivatyön keskiöön nostaa enemmän asiakkaiden hyvän elämän tukemista, eikä lääketieteellisiä hoitotoimenpiteitä? Tutkimuksen analyysit viittaavat siihen, että nyt hoitajat tuottavat hyvää hoivaa ja pyrkivät empatiaan, vaikka se tuottaisi kuormitusta työhön. Empatia ei viihdy kiireessä, eikä vaihtuvissa asiakassuhteissa, Saari muistuttaa. 
      Lue lisää...
    • Kun Valvira on poistanut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön ammatinharjoittamisoikeuden hänen omasta pyynnöstään, henkilöllä ei enää ole oikeutta toimia ammatissaan eikä oikeutta käyttää ammattinimikettään, muistuttaa Valvira tiedotteessaan. Ammattioikeuksien poistaminen ei siis tarkoita ainoastaan tietojen poistamista ammattihenkilörekisteristä.
      Esimerkiksi omasta pyynnöstä ammattioikeutensa menettänyt sairaanhoitaja ei enää ole sairaanhoitaja eikä hänellä ole oikeutta tehdä sairaanhoitajan tehtäviä. Valviraan tulleiden yhteydenottojen perusteella osalle omasta pyynnöstä ammattioikeutensa menettäneistä tämä seikka on jäänyt epäselväksi.
      Ammattioikeuksien poistaminen tai rajoittaminen omasta pyynnöstä
      Valvira voi terveyden- tai sosiaalihuollon ammattihenkilön omasta pyynnöstä poistaa ammatinharjoittamisoikeuden tai rajoittaa sitä tai poistaa oikeuden käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä.  Ammattihenkilön on toimitettava pyyntö Valviraan kirjallisesti. Valvira antaa poistamisesta erillisen päätöksen ja tekee siitä merkinnän ammattihenkilöiden keskusrekisteriin. Päätös myös julkaistaan kuulutuksena Virallisessa lehdessä (virallinenlehti.fi). Käsittelyprosessi kestää useita kuukausia.
      Palauttamista voi anoa
      Ammatinharjoittamisoikeuden tai ammattinimikkeen käyttöoikeuden palauttamista on mahdollista anoa Valviralta takaisin. Palauttaminen käsitellään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunnassa. Käsittelyaika on vähintään kuusi kuukautta.
      Lisätietoa ammattioikeuksien poistamisesta Valviran verkkosivuilla
      Lue lisää...
    • Hoitajien työtaistelu kuumenee. Tehy ja SuPer ovat ilmoittaneet valmistautuvansa nyt joukkoirtisanoutumiseen. Tehy erikoissairaanhoidossa, SuPer kotihoidossa. Ilmeisesti nimien keruu on alkanut, koska hoitajat kertovat allekirjoituksistaan mm. Twitterissä. Tarkempia kohteita tai ajankohtia irtisanoutumisille ei ole kerrottu.
      "Nyt on nimi laitettu paperiin. Päätyyn asti karmit kaulassa!"
      "Taisin juuri joukkoirtisanoutua. Enkä todellakaan ollut ainoa."
      ”Jos haluat muuttaa maailmaa - ota kynä ja kirjoita” - Martin Luther King. Kirjoitin.
      ”Kynä on miekkaa mahtavampi” Edward Bulwer-Lytton 1839
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...