Jump to content
MAINOS

Tutkimuksessa kehitettiin ikääntyneiden potilaiden kunnioittavan kohtaamisen arviointiväline hoitotyössä


Hoitajat.net
 Jaa

TtM Jaana Koskenniemi määritteli väitöstutkimuksessaan kunnioittavaa kohtelua hoitotyössä ikääntyneen potilaan näkökulmasta. Tutkimuksessa kehitettiin arviointiväline, jota testattiin ikääntyneiden sairaalapotilaiden hoidossa. Kunnioittava kohtelu ilmeni erityisesti hoitajien tavassa olla ja toimia ikääntyneiden potilaiden kanssa. Kunnioittava kohtelu oli yhteydessä potilaan terveyskokemukseen ja hoitotyytyväisyyteen.

Ikääntyneiden potilaiden näkökulmasta kunnioittavassa kohtelussa oli keskeistä hoitajien tapa olla ja toimia heidän kanssaan. Kunnioittavan kohtelun kokemus syntyi hyväksytyksi, kuulluksi ja rohkaistuksi tulemisesta ja huolenpidosta. Kunnioittava kohtelu mahdollisti yhteisymmärryksen potilaan ja hoitajan välillä, vahvisti potilaan riippumattomuutta ja edisti hänen aktiivista osallistumistaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.    

– Ikääntyneet potilaat tekivät tarkkoja huomioita hoitajista. Hoitajien tapa olla ja toimia heidän kanssaan heijasti potilaiden mielestä hoitajien soveltuvuutta ikääntyneiden potilaiden hoitotyöhön ja heidän motivaatiotaan ja kompetenssiaan hoitaa ikääntyneitä potilaita, Turun yliopistossa hoitotieteen alalla väittelevä Jaana Koskenniemi kertoo. 

Koskenniemen mukaan ikääntyneet potilaat varoivat kuitenkin arvostelemasta hoitajia, vaan he pyrkivät pikemminkin ymmärtämään hoitajia ja välttämään hoitajien turhaa häiritsemistä.

– Näin ei välttämättä ole tulevaisuudessa. Nyt on jo nähtävissä, että potilaiden kunnioittavaan kohteluun liittyvät valitukset ovat lisääntyneet ja ne kohdistuvat pääosin potilaiden ja terveysalan ammattilaisten väliseen vuorovaikutukseen, Koskenniemi sanoo.

Potilaiden terveys vaikuttaa kunnioittavaan kohteluun?

Väitöstutkimuksessa kehitetty ja testattu arviointiväline osoitti, että ikääntyneet potilaat kokivat tulleensa kunnioittavasti kohdelluiksi, mutta myös heikkouksia havaittiin. Niitä havaittiin erityisesti kuuntelemisen ja rohkaisemisen osa-alueilla.

– Terveytensä heikoksi kokeneet potilaat kokivat tulleensa harvemmin kunnioittavasti kohdelluiksi kuin terveytensä paremmaksi kokeneet. Tämä tutkimustulos saa tukea aikaisemmista tutkimuksista, jotka käsittelevät esimerkiksi ikäihmisten kaltoinkohtelua, ja se herättää myös kysymyksen siitä, vaikuttaako potilaiden terveys kunnioittavaan kohteluun. Tätä kysymystä tulisikin jatkossa tarkastella omassa tutkimuksessaan, Koskenniemi sanoo.

Väitöstutkimuksen mukaan hoitajat voivat edistää kunnioittavaa kohtelua huomioimalla ikääntyneet potilaat positiivisesti, olemalla aidosti kiinnostuneita heistä ja tukemalla heidän itsenäistä selviytymistään. Tutkimuksessa havaittiin, että kunnioittavalla kohtelulla ja hoitotyytyväisyydellä oli vahva positiivinen yhteys. 

Kunnioittava kohtelu on Koskenniemen mukaan toimintaa, joka ilmentää hoitajan arvo- ja asennemaailmaa sekä kykyä hyödyntää eettistä tietoa ja soveltaa sitä käytännön hoitotilanteissa.

– Jos potilaan kohtaamisessa tulee hankauksia, kyse on ennemminkin hoitajan kyvyttömyydestä havainnoida ja ratkaista eettisiä ja muita hoitotyöhön liittyviä ongelmatilanteita kuin siitä, että hoitaja tietoisesti kohtelisi potilasta epäkunnioittavasti. Tämän vuoksi ei voida kylliksi painottaa opetuksen, koulutuksen ja harjaannuksen merkitystä kunnioittavan kohtelun kulttuurin edistämisessä, Koskenniemi tähdentää. 

Kunnioittavan kohtelun arviointiväline vahvistaa hoitotyön arvoperustaa

Kunnioittavaa kohtelua tulisi hoitotyössä arvioida säännöllisesti potilaiden näkökulmasta. Sisällyttämällä kunnioittavan kohtelun arviointiväline terveydenhuollon organisaatioissa hoitotyön laadun ja potilasturvallisuuden prosesseihin on mahdollista vahvistaa hoitotyön arvoperustaa ja lisätä kunnioittavia kohtaamisia hoitotyössä.

Koskenniemi pitää tärkeänä, että kunnioittavaa kohtelua ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä tutkitaan terveydenhuollossa muissakin kohtaamisissa, esimerkiksi hoitajien ja esimiesten tai eri ammattiryhmien välillä.

– Väitöskirjassa luotuja kunnioittavan kohtelun elementtejä on mahdollista hyödyntää tulevissa jatkotutkimuksissa. Näin tehdään näkyväksi kunnioittava kohtelu työyhteisöissä ja edistetään eettistä toimintakulttuuria terveydenhuollon organisaatioissa, Koskenniemi päättää.  

Tutkimus toteutettiin Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella. Tutkimukseen osallistuneet olivat iäkkäitä potilaita ja heidän nimeämiään läheisiä. Tutkimusaineistot kerättiin terveydenhuollon eri alueilta, erikoissairaanhoidossa, kotihoidossa ja perusterveydenhuollossa hoidossa olleilta potilailta.      

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8649-1

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Kukaan ei ole vielä kommentoinut.



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • American Nurses Credentialing Center (ANCC) on myöntänyt HUSin Syöpäkeskukselle merkittävän Magneettisairaala-tunnustuksen. Tämä tunnustus on merkki hoitotyön korkeasta laadusta, potilasturvallisuudesta ja hoitajien työtyytyväisyydestä. HUSin Syöpäkeskus on nyt Euroopan toinen ja Pohjoismaiden ensimmäinen sairaala, joka on saavuttanut tämän kunnianosoituksen.
      Magneettisairaala (Magnet Hospital®) on erinomaisen hoitotyön tunnustus ja tutkittuun tietoon perustuva hoitotyön laatujärjestelmä, josta hyötyvät potilaat, hoitohenkilöstö ja organisaatio. Tunnustus myönnetään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nimi Magneettisairaala kuvaa vetovoimaa, joka vetää puoleensa magneetin lailla potilaita laadukkaan hoidon ja hoitajia hyvän työpaikan vuoksi.
      – Magneettisairaala-tunnustus osoittaa, että hoitotyön laatu, potilastyytyväisyys ja hoitajien työtyytyväisyys on Syöpäkeskuksessa mitatusti erinomaista verrattuna kansalliseen ja kansainväliseen tasoon. Tunnustus on upea palkinto vuosien työstä, sanoo Syöpäkeskuksen johtava ylihoitaja Vuokko Kolhonen.
      Lue lisää...
    • Tehy tuo voimakkaasti esille huolensa hallituksen ehdottamista työrauhalainsäädännön muutoksista, jotka uhkaavat hoitajien ja muiden sote-alan työntekijöiden oikeutta poliittisiin mielenilmauksiin.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi hallituksen toimia kylmiksi ja julmiksi, erityisesti naisvaltaisia aloja kohtaan. Esitykset asettaisivat ennennäkemättömiä rajoituksia poliittisille työtaisteluille, mikä on ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa. Tehy vaatii hallitusta kuulemaan työntekijöiden ääntä ja hylkäämään hätiköidyt lakimuutokset.
      Lisätietoja: Tehyn tiedote
      Lue lisää...
    • Valvira on myöntänyt ennätysmäärän uusia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioikeuksia vuonna 2023. Yhteensä viime vuonna myönnettiin 27 126 ammattioikeutta, mikä on 3 604 enemmän kuin vuonna 2022. Kasvu johtui pääasiassa hoitajien ammattioikeushakemusten lisääntymisestä. Erityisesti sairaanhoitajien ja lähihoitajien hakemuksia tuli edellisvuotta enemmän.
      Suomessa koulutetuille sairaanhoitajille myönnettiin 4 253 ammattioikeutta vuonna 2023, joka on 935 enemmän kuin vuonna 2022. Myös lähihoitajia rekisteröitiin ennätysmäärä, 8 358 kappaletta. Tämä on 1 335 enemmän kuin vuonna 2022.
      Kätilöiden ammattioikeuksia myönnettiin 182 kappaletta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 145. Myös terveydenhoitajien, röntgenhoitajien ja laboratoriohoitajien ammattioikeuksien määrä nousi edellisvuoteen verrattuna.
      Ulkomailla koulutettujen hoitajien osuus on edelleen pieni
      Toisessa EU- tai ETA-maassa koulutuksen suorittaneille sairaanhoitajille myönnettiin yhteensä 36 ammattioikeutta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 22. Myös EU- tai ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen suorittaneiden sairaanhoitajien myönteisten ammattioikeuspäätösten lukumäärä nousi hieman. EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tulleita sairaanhoitajien ammattioikeushakemuksia kirjattiin vuoden aikana selvästi edellisvuotta enemmän, yhteensä 189, kun hakemuksia vuonna 2022 tuli 108. Ulkomailla kouluttautuneiden osuus terveydenhuollon alalle tulevasta uudesta hoitohenkilökunnasta on kokonaisuudessaan edelleen hyvin vähäinen. 
      Lisätietoja: Valviran tilastot
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen selvityksen mukaan kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarve kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Hyvinvointialueilla on arvioitu, että noin 40 prosentilla sairaanhoitajista pitäisi olla kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutus. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2028 mennessä tarvitaan noin 8 000 uutta erikoistunutta sairaanhoitajaa.
      Kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja on peruskoulutuksensa lisäksi hankkinut erikoistumiskoulutuksen ja työkokemuksen kautta erikoisosaamisen jollakin kansallisesti määritellyllä kliinisen hoitotyön erikoisalalla. Tämä pätevöittää heidät vaativiin asiantuntijatehtäviin potilas- ja asiakastyössä sekä erikoisalan kehittämiseen.
      Selvityksessä arvioitiin myös rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien koulutustarvetta. Tarve on yhteensä 763 uutta aloituspaikkaa vuoteen 2028 mennessä.
      Erikoisosaaminen varmistetaan korkeakouluyhteistyöllä
      Selvityksessä esitetään useita ehdotuksia, joilla erikoistuneen hoitohenkilöstön riittävyys voitaisiin turvata. 
      Kliininen erikoisosaaminen voidaan varmistaa suunnitelmallisella korkeakouluyhteistyöllä, johon osallistuvat hyvinvointi- ja yhteistyö- eli YTA-alueet. Lisäksi kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien määrällistä tarvetta ja osaamista on myös jatkossa ennakoitava ja ohjattava kansallisesti.
      Yhteistyöalueen kaikilla hyvinvointialueilla olisi otettava käyttöön yhtenäinen kliinisen hoitotyön osaamisen uramalli, jonka lähtökohtana ovat asiakkaiden ja potilaiden tarpeet.
      Sairaanhoitajan erikoistumiskoulutusten toteuttamiseksi tarvitaan valtion taloudellinen tuki. Koulutuksen täytyy olla valtakunnallisesti suunniteltu kokonaisuus sekä vastata hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden tarpeita.
      Sosiaali- ja terveysministeriö teki kliinisen erikoisosaamisen tarvetta koskevan selvityksen yhteistyössä hyvinvointialueiden hoitotyön johdon kanssa. Selvitystyötä hyödynnetään muun muassa sairaanhoitajien jatkuvan ammatillisen kehittämisen tukena.
      Lue lisää...
    • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite käynnistää yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön mahdollisten uudelleenorganisointien ja taloudellisen tilanteen vuoksi.
      Neuvottelut liittyvät Soite 2030 -ohjelman täytäntöönpanoon, jonka tavoitteena on parantaa palvelurakenteen tehokkuutta ja vastata palvelutarpeisiin. Henkilöstörakenteeseen ja työskentelytapoihin odotetaan muutoksia.  
      Neuvottelujen aikana on voimassa rajoitettu rekrytointikielto, mutta tietyt ammattiryhmät, kuten sosiaalityöntekijät ja lääkärit, ovat kiellon ulkopuolella.
      Tällä hetkellä lomautuksia ei ole suunnitteilla. 

      Lisätietoja hyvinvointialueen tiedotteessa.
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...