Tuore väitöstutkimus osoittaa, että jos ympärivuorokautisen pitkäaikaishoidon yksiköissä asuvalla vanhuksella on masennusoireita ja hän on päivittäisissä toiminnoissaan muita riippuvaisempi avusta, hän arvioi hoidon laadun heikommaksi. Jos asukkaan sosiaalinen toimintakyky on parempi muihin asukkaisiin verrattuna, hän arvioi hoidon laadun paremmaksi.
Asukkaan toimintakyvyn lisäksi koetun hoidon laadun arviointi vaihtelee sen mukaan, tarkastellaanko laatua asukkaan, hänen läheisensä vai omahoitajan näkökulmasta.
Hoitajat, jotka arvioivat työyksiköiden henkilöstömäärän riittämättömäksi ja esimiehiltä saadun tuen huonommaksi arvioivat myös hoidon laadun huonommaksi.
Terveydenhuollon maisteri Anja Kahanpää tarkasteli väitöstutkimuksessaan asukkaan koetun hoidon laadun arviointia ikääntyneiden ympärivuorokautisessa pitkäaikaishoidossa. Iäkkään oma näkökulma valittiin tutkimuksessa keskeiseksi, ja kokonaiskuvan saamiseksi tarkasteltiin myös läheisten ja omahoitajien vastauksia.
Tutkimusaineistona käytettiin ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä palvelutaloista, vanhainkodeista ja terveyskeskuksen vuodeosastoilta kerättyä tietoa. Aineisto koottiin asukkaiden strukturoiduilla haastatteluilla sekä läheisille ja omahoitajille suunnatuilla kyselyillä osana laajaa monitieteistä tutkimuskokonaisuutta. Työntekijöiden näkemyksiä yksiköiden hoidon laadusta selvitettiin erillisellä henkilöstökyselyllä.
Lue lisää aiheesta: https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/ikaantyneiden-hoidon-laadun-arviointiin-tarvitaan-tietoa-hoidettavilta-laheisilta-ja
|
Recommended Comments
Kukaan ei ole vielä kommentoinut.
Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Vain jäsenet voivat kommentoida
Luo tunnus
Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!
Rekisteröi uusi tunnusKirjaudu sisään
Onko sinulla jo tunnus?
Kirjaudu sisään