Jump to content
MAINOS

THL: Hoitajien syystalven koronarokotetehosteille ei ole lääketieteellisiä perusteita – "Toive tai halu saada tehosterokote ei ole riittävä peruste"


Hoitajat.net
 Share

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ei toistaiseksi suosittele perusterveille sote-ammattilaisille syystalven koronarokotusten tehosteannoksia.

Asia on ollut paljon esillä julkisuudessa, mutta THL ei toistaiseksi ole muuttamassa syyskuun lopussa antamaansa suositusta.

– Seuraamme jatkuvasti koronatilannetta ja uutta tutkimustietoa rokotteista. Muutamme tarvittaessa rokotussuosituksiamme lääketieteellisin ja epidemiologisin perustein, mutta juuri nyt uusia perusteita ei ole. Toive tai halu saada tehosterokote ei ole riittävä peruste suosituksen antamiselle, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

– Tällä hetkellä ei ole riittävästi tutkimustietoa, joka tukisi sote-ammattilaisten syystalven tehosteannosten suositusta. Alkuperäiset koronarokotteet eivät esimerkiksi ehkäise tehokkaasti ja pitkäkestoisesti koronatartuntoja, tartuttavuutta tai lievää tautia, ja uusista varianttirokotteista emme vielä tiedä tarpeeksi, Nohynek tarkentaa.

Suositukset koronarokotteista perustuvat Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) ja THL:n arvioihin.

Perusterveet aikuiset hyvin suojassa vakavalta taudilta

Perusterveiden rokotettujen työikäisten aikuisten riski parhaillaan kiertävien omikronvarianttien aiheuttamalle vakavalle koronataudille on erittäin pieni. Jos sote-ammattilainen kuuluu ikänsä tai perussairautensa vuoksi syystalven 2022 tehosteannoksien kohderyhmään, hänelle suositellaan tehosterokotetta samalla tavalla kuin muillekin kohderyhmään kuuluville.

– Perusterveet 18–59-vuotiaat eivät tarvitse lisäsuojaa terveydenhuollossa, kuten eivät muissakaan ammateissa. Sote-ammattilaiset ovat hyvin suojassa vakavalta taudilta, sanoo THL:n ylilääkäri Tuija Leino. 

Sote-ammattilaisten saama suoja tartuntoja ja tartuttavuutta vastaan voisi myös parhaimmillaan suojata epäsuorasti potilaita ja pitkäaikaishoitolaitosten asukkaita. Siitä, onko syksyllä käyttöön tulleiden varianttivalmisteiden tuoma suoja tartuntoja ja tartuttavuutta vastaan parempi ja pitkäkestoisempi kuin alkuperäisten koronarokotteiden, ei ole vielä riittävästi tutkimusnäyttöä.

– Jos rokotteilla halutaan saada epäsuoraa suojaa eli suojata potilaita sote-ammattilaisia rokottamalla, niiden olisi oltava niin tehokkaita, että perusterveiden aikuisten kannattaisi ottaa ne. Epävarma vaikutus ei ole perustelu suositella tehosterokotetta, sanoo Leino.

Alkuperäiset koronarokotteet antavat parhaimmillaan noin 50 prosentin suojan uudelta tartunnalta kahdeksi tai kolmeksi kuukaudeksi. Jos toiveena on, että tehosteannokset varianttiräätälöidyillä rokotteilla estävät tartuntoja ja näin ehkä myös sairauspoissaloja, suoja on todennäköisesti lyhytaikainen ja rajallinen.

Asiaan liittyy muitakin kysymyksiä. Jos tehosteannoksia suositeltaisiin sote-ammattilaisille, pitäisikö niitä suositella muillekin ammattiryhmille, jotta sairauspoissaoloja estettäisiin.

– Riittäisikö laajojen rokotusten perusteluksi toive vähentää poissaoloja parin kuukauden ajan? Pitäisikö muutaman kuukauden jälkeen antaa jälleen uusi suositus?, Hanna Nohynek kysyy.

Miksi Suomen linja poikkeaa muista Euroopan maista?

Osa Euroopan maista suosittelee tai tarjoaa sote-ammattilaisille tehosteannoksia tänä syksynä.

Nohynekin mukaan maittain vaihtelevat suositukset johtuvat siitä, että eri maissa edellytetään eri tavalla näyttöä suosituksen antamiselle. Lisäksi asiaan vaikuttaa se, mikä taho suosituksen antaa ja mitä suosituksella tavoitellaan. Rokotussuosituksen voi yleensä antaa kansanterveyslaitos tai ministeriö.

Esimerkiksi Ruotsissa ei suositella syystalven tehosteannoksia sotelaisille eikä työikäisille terveille aikuisille, mutta 18 vuotta täyttäneille tarjotaan mahdollisuutta ottaa tehoste. Sotelaisten ja muiden välillä ei siis tehdä eroa.

Tanska puolestaan suosittelee syystalven tehostetta ainoastaan niille sotelaisille, jotka hoitavat ikääntyneitä ja vakavan koronan riskissä olevia. Norja ei tällä hetkellä suosittele eikä tarjoa syystalven tehosterokotuksia terveydenhuollon ammattilaisille.

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Suomen Lastenhoitoalan ammattilaiset SLaL ry on valinnut Marja-Leena Varhon Vuoden lastenhoitajaksi 2024.
      Varho on omistautunut ja luova lastenhoitaja, jolla on kyky luoda turvallinen ja lapsen huomioon ottava kasvuympäristö. Hänellä on myös vahva tahto parantaa varhaiskasvatusalan asioita.
      Työssään Varho kokee suurimmaksi rikkaudeksi lasten kasvun ja kehityksen seuraamisen. Hänen mielestään se, miten työssä viihtyy, on paljon kiinni omasta asenteesta. Positiivinen asenne ja huumori kantavat pitkälle!
      Marja-Leena Varho on erinomainen valinta Vuoden Lastenhoitajaksi. Hänen lämmin ja inhimillinen työote yhdistettynä hänen aktiiviseen osallistumiseensa niin työ- kuin yksityiselämässä tekee hänestä arvokkaan esikuvan lastenhoitoalalla.
      Lue lisää...
    • Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...