Jump to content
MAINOS

THL arvioi: Sote-palveluiden kustannuksissa suuria alueellisia eroja


Hoitajat.net
 Jaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset vaihtelevat merkittävästi alueittain. Eroja selittävät muun muassa erilaiset tavat järjestää ja tuottaa sote-palveluja ja erot palvelujen saatavuudessa - ei niinkään se, kuinka paljon alueen asukkaat todellisuudessa tarvitsevat palveluja.

Tiedot perustuvat THL:n tänään julkaisemiin arviointiraportteihin. Raporteissa on arvioitu, miten julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty kunkin 20 sairaanhoitopiirin maantieteellisellä alueella. 

Arvioiden mukaan sote-kustannukset kasvavat merkittävästi tulevina vuosina, mikä aiheuttaa suuren paineen kuntien taloudelle. Kuluja kasvattavat erityisesti ikääntymisestä johtuva palvelujen tarpeen kasvu ja suuret rakennusinvestoinnit.

Laitosvaltaiset palvelut kasvattavat kustannuksia 

Arvioinneissa on tarkasteltu sekä sairaanhoitopiirien alueiden asukaskohtaisia kustannuksia että kustannuksia suhteessa palvelujen tarpeeseen. 

Asukasta kohden sote-menot ovat pienimmät Uudenmaan alueella ja korkeimmat Itä-Savon alueella, jossa ne ovat lähes 50 prosenttia Uuttamaata korkeammat. 

Kun luvuissa huomioidaan asukkaiden palvelujen tarve, Uudenmaan kustannukset ovat kuitenkin lähes keskitasoa. Tämä johtuu siitä, että alueella on muuta maata pienempi palvelujen tarve muun muassa nuoremman ja terveemmän väestön takia. 

Katso jokaisen alueen nettokäyttökustannuksia kuvaava kuvio täältä >

Myös palvelujen tarpeeseen suhteutetut sote-nettomenot vaihtelevat hyvin paljon alueittain. 

– On nähtävissä, että joillakin alueilla kustannuksia kasvattavat esimerkiksi laitosvaltaiset palvelut. Tai puutteet ikääntyvien palveluissa näkyvät runsaina päivystyskäynteinä. Hyvin toimivat lasten ja perheiden palvelut voivat puolestaan näkyä alhaisempina lastensuojelun kustannuksina, kuvailee THL:n tietoylijohtaja Pekka Rissanen. 

Palvelujen tarpeessa isoja eroja   

THL:n sairastavuusindeksin mukaan pienin palvelujen tarve on Uudenmaan alueella ja korkein Pohjois-Savossa. Merkille pantavaa on, että myös kuntakohtaiset erot voivat olla isoja. 

Nyt tehtyjen arviointien perusteella asukkaiden palvelujen tarve ja kuntien palveluihin käyttämä rahasumma eivät ole tasapainossa kaikilla alueilla. 

– Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden turvaamiseksi resursseja olisi käytettävä enemmän ja viisaasti kohdentaen sellaisilla alueilla, joilla palvelujen tarve on suurempi, Rissanen sanoo.

Kuntien taloustilanne hyvin vaikea

Arvioinneissa on tarkasteltu sote-kustannusten kasvuennusteita vuoteen 2030 asti. Väestön ikääntyminen nostaa palvelujen tarvetta kaikkialla Suomessa, mutta erityisen nopeaa kehitys on Uudellamaalla.

– Taloustilanne näyttää hyvin vaikealta, kun palvelujen tarve kasvaa, mutta kuntien maksukyky ei, Rissanen sanoo.

Myös paine isoihin rakennusinvestointeihin kasvaa, kun nykyinen rakennuskanta on tulossa tiensä päähän. 

– Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla rakennetaan uutta sairaalaa, jonka kustannusarvio on lähes miljardi euroa, Rissanen toteaa. 

THL julkaisee keväällä kansallisen raportin, jossa tarkastellaan sote-palvelujen tilannetta valtakunnallisesti.

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Kukaan ei ole vielä kommentoinut.



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • American Nurses Credentialing Center (ANCC) on myöntänyt HUSin Syöpäkeskukselle merkittävän Magneettisairaala-tunnustuksen. Tämä tunnustus on merkki hoitotyön korkeasta laadusta, potilasturvallisuudesta ja hoitajien työtyytyväisyydestä. HUSin Syöpäkeskus on nyt Euroopan toinen ja Pohjoismaiden ensimmäinen sairaala, joka on saavuttanut tämän kunnianosoituksen.
      Magneettisairaala (Magnet Hospital®) on erinomaisen hoitotyön tunnustus ja tutkittuun tietoon perustuva hoitotyön laatujärjestelmä, josta hyötyvät potilaat, hoitohenkilöstö ja organisaatio. Tunnustus myönnetään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nimi Magneettisairaala kuvaa vetovoimaa, joka vetää puoleensa magneetin lailla potilaita laadukkaan hoidon ja hoitajia hyvän työpaikan vuoksi.
      – Magneettisairaala-tunnustus osoittaa, että hoitotyön laatu, potilastyytyväisyys ja hoitajien työtyytyväisyys on Syöpäkeskuksessa mitatusti erinomaista verrattuna kansalliseen ja kansainväliseen tasoon. Tunnustus on upea palkinto vuosien työstä, sanoo Syöpäkeskuksen johtava ylihoitaja Vuokko Kolhonen.
      Lue lisää...
    • Tehy tuo voimakkaasti esille huolensa hallituksen ehdottamista työrauhalainsäädännön muutoksista, jotka uhkaavat hoitajien ja muiden sote-alan työntekijöiden oikeutta poliittisiin mielenilmauksiin.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi hallituksen toimia kylmiksi ja julmiksi, erityisesti naisvaltaisia aloja kohtaan. Esitykset asettaisivat ennennäkemättömiä rajoituksia poliittisille työtaisteluille, mikä on ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa. Tehy vaatii hallitusta kuulemaan työntekijöiden ääntä ja hylkäämään hätiköidyt lakimuutokset.
      Lisätietoja: Tehyn tiedote
      Lue lisää...
    • Valvira on myöntänyt ennätysmäärän uusia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioikeuksia vuonna 2023. Yhteensä viime vuonna myönnettiin 27 126 ammattioikeutta, mikä on 3 604 enemmän kuin vuonna 2022. Kasvu johtui pääasiassa hoitajien ammattioikeushakemusten lisääntymisestä. Erityisesti sairaanhoitajien ja lähihoitajien hakemuksia tuli edellisvuotta enemmän.
      Suomessa koulutetuille sairaanhoitajille myönnettiin 4 253 ammattioikeutta vuonna 2023, joka on 935 enemmän kuin vuonna 2022. Myös lähihoitajia rekisteröitiin ennätysmäärä, 8 358 kappaletta. Tämä on 1 335 enemmän kuin vuonna 2022.
      Kätilöiden ammattioikeuksia myönnettiin 182 kappaletta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 145. Myös terveydenhoitajien, röntgenhoitajien ja laboratoriohoitajien ammattioikeuksien määrä nousi edellisvuoteen verrattuna.
      Ulkomailla koulutettujen hoitajien osuus on edelleen pieni
      Toisessa EU- tai ETA-maassa koulutuksen suorittaneille sairaanhoitajille myönnettiin yhteensä 36 ammattioikeutta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 22. Myös EU- tai ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen suorittaneiden sairaanhoitajien myönteisten ammattioikeuspäätösten lukumäärä nousi hieman. EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tulleita sairaanhoitajien ammattioikeushakemuksia kirjattiin vuoden aikana selvästi edellisvuotta enemmän, yhteensä 189, kun hakemuksia vuonna 2022 tuli 108. Ulkomailla kouluttautuneiden osuus terveydenhuollon alalle tulevasta uudesta hoitohenkilökunnasta on kokonaisuudessaan edelleen hyvin vähäinen. 
      Lisätietoja: Valviran tilastot
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen selvityksen mukaan kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarve kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Hyvinvointialueilla on arvioitu, että noin 40 prosentilla sairaanhoitajista pitäisi olla kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutus. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2028 mennessä tarvitaan noin 8 000 uutta erikoistunutta sairaanhoitajaa.
      Kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja on peruskoulutuksensa lisäksi hankkinut erikoistumiskoulutuksen ja työkokemuksen kautta erikoisosaamisen jollakin kansallisesti määritellyllä kliinisen hoitotyön erikoisalalla. Tämä pätevöittää heidät vaativiin asiantuntijatehtäviin potilas- ja asiakastyössä sekä erikoisalan kehittämiseen.
      Selvityksessä arvioitiin myös rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien koulutustarvetta. Tarve on yhteensä 763 uutta aloituspaikkaa vuoteen 2028 mennessä.
      Erikoisosaaminen varmistetaan korkeakouluyhteistyöllä
      Selvityksessä esitetään useita ehdotuksia, joilla erikoistuneen hoitohenkilöstön riittävyys voitaisiin turvata. 
      Kliininen erikoisosaaminen voidaan varmistaa suunnitelmallisella korkeakouluyhteistyöllä, johon osallistuvat hyvinvointi- ja yhteistyö- eli YTA-alueet. Lisäksi kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien määrällistä tarvetta ja osaamista on myös jatkossa ennakoitava ja ohjattava kansallisesti.
      Yhteistyöalueen kaikilla hyvinvointialueilla olisi otettava käyttöön yhtenäinen kliinisen hoitotyön osaamisen uramalli, jonka lähtökohtana ovat asiakkaiden ja potilaiden tarpeet.
      Sairaanhoitajan erikoistumiskoulutusten toteuttamiseksi tarvitaan valtion taloudellinen tuki. Koulutuksen täytyy olla valtakunnallisesti suunniteltu kokonaisuus sekä vastata hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden tarpeita.
      Sosiaali- ja terveysministeriö teki kliinisen erikoisosaamisen tarvetta koskevan selvityksen yhteistyössä hyvinvointialueiden hoitotyön johdon kanssa. Selvitystyötä hyödynnetään muun muassa sairaanhoitajien jatkuvan ammatillisen kehittämisen tukena.
      Lue lisää...
    • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite käynnistää yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön mahdollisten uudelleenorganisointien ja taloudellisen tilanteen vuoksi.
      Neuvottelut liittyvät Soite 2030 -ohjelman täytäntöönpanoon, jonka tavoitteena on parantaa palvelurakenteen tehokkuutta ja vastata palvelutarpeisiin. Henkilöstörakenteeseen ja työskentelytapoihin odotetaan muutoksia.  
      Neuvottelujen aikana on voimassa rajoitettu rekrytointikielto, mutta tietyt ammattiryhmät, kuten sosiaalityöntekijät ja lääkärit, ovat kiellon ulkopuolella.
      Tällä hetkellä lomautuksia ei ole suunnitteilla. 

      Lisätietoja hyvinvointialueen tiedotteessa.
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...