Jump to content
MAINOS

Terveydenhuollon työntekijöillä oli suhteessa saman verran koronatartuntoja kuin muilla työikäisillä vuonna 2020

Hoitajat.net

Kirjoittaja: Hoitajat.net

 Jaa

Suomessa todettiin viime vuoden aikana yhteensä 36 650 koronatartuntaa. Tartunnoista 30 424 todettiin työikäisillä ja niistä 2 601 terveydenhuollon työntekijöillä. Näin ollen terveydenhuollon työntekijöiden osuus kaikista työikäisillä todetuista koronavirustartunnoista oli 8,5 prosenttia vuonna 2020.

Vuoden 2019 tilastojen mukaan noin 7,4 prosenttia kaikista työikäisistä työskenteli terveyspalvelujen parissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden koronavirustartunnoissa

  • 37 prosentissa tapauksista tartunnanlähde ei ollut tiedossa
  • 30 prosentissa tapauksista tartunta oli peräisin työpaikalta
  • 33 prosentissa tapauksista oli tiedossa muu tunnettu lähikontakti, esimerkiksi perhepiirissä tai vapaa-ajalla.

- Terveydenhuollon työntekijöiden voi olla vaikeaa välttää kontakteja kuten monen muunkin ammattiryhmän, joille etätyöskentely ei ole mahdollista. Tartunnat ovat tästä syystä mahdollisia niin työmatkalla, taukotiloissa kuin asiakastilanteissa, jos hygieniatoimet eivät ole riittäviä, toteaa THL:n ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg.

Vuonna 2020 koronavirustartunnan saaneista terveydenhuollon työntekijöistä 5 prosenttia oli sairaalahoidossa ja heistä 18 prosenttia päätyi tehohoitoon. THL:n tartuntatautirekisteriin ei ole ilmoitettu yhtään tapausta, jossa terveydenhuollossa työskentelevä henkilö olisi menehtynyt koronaviruksen takia.

Tartuntoja keväällä paljon ja kesällä vähän

Keväällä 8. kesäkuuta mennessä raportoiduista tartunnoista 5 599 oli todettu työikäisillä ja niistä 949 terveydenhuollon työntekijöillä. Terveydenhuollon työntekijöiden osuus kaikista työikäisillä todetuista koronavirustapauksista oli keväällä siis noin 17 prosenttia.

Suomessa todettiin kesän aikana, 9.6.–31.8.2020, 1 027 koronavirustartuntaa. Näistä tartunnoista 883 todettiin työikäisillä ja niistä 47 terveydenhuollon työntekijöillä. Näin ollen terveydenhuollon työntekijöiden osuus kaikista kesän aikana työikäisillä todetuista koronavirustapauksista oli noin 5,3 prosenttia. 

- Viime vuoden keväänä sairaalahoidon tarve oli korkea ja uudelta suojautuminen vaati totuttelua. Samalla testausta kohdennettiin riskiryhmien lisäksi terveydenhuollon henkilöstöön, joka selittää osittain korkeaa osuutta tartunnoista viime keväänä. Kesällä tartuntoja oli kauttaaltaan vähän ja sairaalahoidon tarvekin oli vähäistä, Hannila-Handelberg jatkaa.

Naisilla ja miehillä tasaisesti tartuntoja

Viime vuoden kaikista terveydenhuollon työntekijöiden tartunnoista naisten osuus oli 82 prosenttia ja miesten 18 prosenttia, mikä vastaa tilastojenmukaista terveydenhuollon työntekijöiden sukupuolijakaumaa.

Koronavirustartunnan saaneiden terveydenhuollon työntekijöiden mediaani-ikä oli 40 vuotta.

 Jaa
MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Kukaan ei ole vielä kommentoinut.



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • Tehyn Rytkönen: Puhe sotesta kulueränä ja rahareikänä alkaa riittää
      Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Selvitys: Lähihoitajat hakevat eniten kulutusluottoja
      Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • FinnHEMS-lääkintäkopterin Tero Karvinen on valittu vuoden ensihoitajaksi 2024
      Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Pelillistäminen vahvistaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista
      Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
    • HUSin Syöpäkeskus sai merkittävän kansainvälisen tunnustuksen
      American Nurses Credentialing Center (ANCC) on myöntänyt HUSin Syöpäkeskukselle merkittävän Magneettisairaala-tunnustuksen. Tämä tunnustus on merkki hoitotyön korkeasta laadusta, potilasturvallisuudesta ja hoitajien työtyytyväisyydestä. HUSin Syöpäkeskus on nyt Euroopan toinen ja Pohjoismaiden ensimmäinen sairaala, joka on saavuttanut tämän kunnianosoituksen.
      Magneettisairaala (Magnet Hospital®) on erinomaisen hoitotyön tunnustus ja tutkittuun tietoon perustuva hoitotyön laatujärjestelmä, josta hyötyvät potilaat, hoitohenkilöstö ja organisaatio. Tunnustus myönnetään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nimi Magneettisairaala kuvaa vetovoimaa, joka vetää puoleensa magneetin lailla potilaita laadukkaan hoidon ja hoitajia hyvän työpaikan vuoksi.
      – Magneettisairaala-tunnustus osoittaa, että hoitotyön laatu, potilastyytyväisyys ja hoitajien työtyytyväisyys on Syöpäkeskuksessa mitatusti erinomaista verrattuna kansalliseen ja kansainväliseen tasoon. Tunnustus on upea palkinto vuosien työstä, sanoo Syöpäkeskuksen johtava ylihoitaja Vuokko Kolhonen.
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...