Jump to content
MAINOS

Tekoälystä uusia mahdollisuuksia lääketieteen kuvantamiseen


Hoitajat.net
 Jaa

Kuvituskuva: Envato

Tekoälyn mahdollisuuksista lääketieteellisessä kuvantamisessa saadaan pian uutta tietoa, kun lääkäreistä, fyysikoista ja matemaatikoista koostuva monialainen tutkimusryhmä pureutuu aiheeseen Oulun yliopiston professori Miika Niemisen johdolla. Tavoitteena on luoda tekoälyyn perustuvaa diagnostiikkaa, joka on nykyiseen verrattuna nopeampaa, tarkempaa ja kustannustehokkaampaa. Hankkeelle on myönnetty yli puolen miljoonan euron rahoitus Tulevaisuuden tekijät -ohjelmasta.

Tekoäly tulee avaamaan täysin uusia mahdollisuuksia lääketieteen kuvantamistutkimuksiin jo lähivuosina, tutkijat uskovat.

Kuvantaminen on merkittävässä roolissa monien sairauksien diagnostiikassa ja hoidossa. Väestön ikääntyessä potilaista otettujen lääketieteellisten kuvien määrä on lisääntynyt ja samalla tutkimukset ovat monimutkaistuneet ja niihin liittyvät tiedot lisääntyneet. Tavallinen käytäntö on, että radiologi katsoo potilaasta otetun kuvan työasemallaan ja lausuu kuvasta diagnoosin. Nykyisellään prosessi on raskas ja diagnostiikka aikaa vievää.

– Tekoälyyn pohjautuva diagnostiikka tulee olemaan paitsi nopeampaa myös tarkempaa ja huomattavasti nykyistä halvempaa, kertoo projektipäällikkö Tiina Ihme Oulun yliopistosta.

Tutkijoiden tavoitteena on kehittää tekoälyä hyödyntäviä menetelmiä, jotka auttavat lääkäriä oikean diagnoosin tekemisessä.

– Ydinajatus on, että tekoäly löytää potilaasta otetusta kuvasta mielenkiintoiset ja diagnoosin tekemisen kannalta tärkeät kohdat sekä antaa arvion havainnoista.

Uusia menetelmiä aletaan ensivaiheessa kehittää rintasyöpien seulontaan liittyvään mammografiakuvantamiseen sekä alaselän magneettikuvantamiseen.

Tekoälyllä voidaan myös parantaa kuvarekonstruktioita, mikä mahdollistaa muun muassa tarkemman automaattisen kuva-analyysin. Tomografisia kuvia rekonstruoidaan edelleenkin vanhoilla, korkean säteilyannoksen menetelmillä, mutta tekoälyä hyödyntävien rekonstruktioalgoritmien avulla potilaan säteilykuormitusta voidaan vähentää merkittävästi ja parantaa kuvanlaatua.

Mammografiakuvien tulkitseminen on vaativaa ja haasteena ovat niin sanotut väärät positiiviset löydökset, joiden määrää pyritään vähentämään. Väärän positiivisen löydöksen saa nykyisin noin 3 % seulotuista. Väärä positiivinen diagnoosi voi potilaan kannalta olla hyvin ahdistavaa ja aikaansaada pitkäaikaisen huolen mahdollisesta syövästä. Koneoppimisen avulla voidaan vähentää väärien positiivisten löydösten määrää ja tukea lääkäriä oikean diagnoosin tekemisessä.

Alaselän magneettikuvantamisessa tavoitteena on automatisoida nikamien rakenteen analysointia. Alaselkäkipu on maailmanlaajuisesti merkittävin toimintakykyä alentava terveysongelma ja Suomessakin yksi tavallisimmista syistä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Magneettikuvausta tarvitaan, jos epäillään jotakin vakavaa tai jos erityistä syytä kipuun ei löydy. Kuvia voi olla joskus vaikea tulkita, ja avuksi tarvitaan tehokkaita, systemaattisia ja kvantitatiivisia menetelmiä selkärangan rakenteiden arviointiin. Tähän tekoäly voi tuoda ratkaisun.

Artificial intelligence guided diagnostics in medical imaging, AIDMEI -hankkeelle myönnetty rahoitus on kolmivuotinen, ja se on suuruudeltaan 525 000 euroa. Pääosa tutkimuksesta tehdään Oulun yliopiston lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksikössä yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan kanssa. Hankkeeseen osallistuvat Oulun yliopistosta professori Miika Niemisen lisäksi professorit Simo Saarakkala, Osmo Tervonen, Jaro Karppinen ja Jarmo Reponen, sekä Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen osasto teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltasen johdolla.

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö rahoittivat Tulevaisuuden tekijät -ohjelmasta kunnianhimoisia tutkimusavauksia yhteensä 3,2 miljoonalla eurolla.

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Kukaan ei ole vielä kommentoinut.



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • Valvira on myöntänyt ennätysmäärän uusia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioikeuksia vuonna 2023. Yhteensä viime vuonna myönnettiin 27 126 ammattioikeutta, mikä on 3 604 enemmän kuin vuonna 2022. Kasvu johtui pääasiassa hoitajien ammattioikeushakemusten lisääntymisestä. Erityisesti sairaanhoitajien ja lähihoitajien hakemuksia tuli edellisvuotta enemmän.
      Suomessa koulutetuille sairaanhoitajille myönnettiin 4 253 ammattioikeutta vuonna 2023, joka on 935 enemmän kuin vuonna 2022. Myös lähihoitajia rekisteröitiin ennätysmäärä, 8 358 kappaletta. Tämä on 1 335 enemmän kuin vuonna 2022.
      Kätilöiden ammattioikeuksia myönnettiin 182 kappaletta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 145. Myös terveydenhoitajien, röntgenhoitajien ja laboratoriohoitajien ammattioikeuksien määrä nousi edellisvuoteen verrattuna.
      Ulkomailla koulutettujen hoitajien osuus on edelleen pieni
      Toisessa EU- tai ETA-maassa koulutuksen suorittaneille sairaanhoitajille myönnettiin yhteensä 36 ammattioikeutta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 22. Myös EU- tai ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen suorittaneiden sairaanhoitajien myönteisten ammattioikeuspäätösten lukumäärä nousi hieman. EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tulleita sairaanhoitajien ammattioikeushakemuksia kirjattiin vuoden aikana selvästi edellisvuotta enemmän, yhteensä 189, kun hakemuksia vuonna 2022 tuli 108. Ulkomailla kouluttautuneiden osuus terveydenhuollon alalle tulevasta uudesta hoitohenkilökunnasta on kokonaisuudessaan edelleen hyvin vähäinen. 
      Lisätietoja: Valviran tilastot
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen selvityksen mukaan kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarve kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Hyvinvointialueilla on arvioitu, että noin 40 prosentilla sairaanhoitajista pitäisi olla kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutus. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2028 mennessä tarvitaan noin 8 000 uutta erikoistunutta sairaanhoitajaa.
      Kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja on peruskoulutuksensa lisäksi hankkinut erikoistumiskoulutuksen ja työkokemuksen kautta erikoisosaamisen jollakin kansallisesti määritellyllä kliinisen hoitotyön erikoisalalla. Tämä pätevöittää heidät vaativiin asiantuntijatehtäviin potilas- ja asiakastyössä sekä erikoisalan kehittämiseen.
      Selvityksessä arvioitiin myös rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien koulutustarvetta. Tarve on yhteensä 763 uutta aloituspaikkaa vuoteen 2028 mennessä.
      Erikoisosaaminen varmistetaan korkeakouluyhteistyöllä
      Selvityksessä esitetään useita ehdotuksia, joilla erikoistuneen hoitohenkilöstön riittävyys voitaisiin turvata. 
      Kliininen erikoisosaaminen voidaan varmistaa suunnitelmallisella korkeakouluyhteistyöllä, johon osallistuvat hyvinvointi- ja yhteistyö- eli YTA-alueet. Lisäksi kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien määrällistä tarvetta ja osaamista on myös jatkossa ennakoitava ja ohjattava kansallisesti.
      Yhteistyöalueen kaikilla hyvinvointialueilla olisi otettava käyttöön yhtenäinen kliinisen hoitotyön osaamisen uramalli, jonka lähtökohtana ovat asiakkaiden ja potilaiden tarpeet.
      Sairaanhoitajan erikoistumiskoulutusten toteuttamiseksi tarvitaan valtion taloudellinen tuki. Koulutuksen täytyy olla valtakunnallisesti suunniteltu kokonaisuus sekä vastata hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden tarpeita.
      Sosiaali- ja terveysministeriö teki kliinisen erikoisosaamisen tarvetta koskevan selvityksen yhteistyössä hyvinvointialueiden hoitotyön johdon kanssa. Selvitystyötä hyödynnetään muun muassa sairaanhoitajien jatkuvan ammatillisen kehittämisen tukena.
      Lue lisää...
    • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite käynnistää yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön mahdollisten uudelleenorganisointien ja taloudellisen tilanteen vuoksi.
      Neuvottelut liittyvät Soite 2030 -ohjelman täytäntöönpanoon, jonka tavoitteena on parantaa palvelurakenteen tehokkuutta ja vastata palvelutarpeisiin. Henkilöstörakenteeseen ja työskentelytapoihin odotetaan muutoksia.  
      Neuvottelujen aikana on voimassa rajoitettu rekrytointikielto, mutta tietyt ammattiryhmät, kuten sosiaalityöntekijät ja lääkärit, ovat kiellon ulkopuolella.
      Tällä hetkellä lomautuksia ei ole suunnitteilla. 

      Lisätietoja hyvinvointialueen tiedotteessa.
      Lue lisää...
    • Lohjan sairaalassa ei ole synnytystoimintaa ja yöaikaista leikkaustoimintaa 17.6.–8.9.2024, HUS tiedottaa. Yhteispäivystys toimii sairaalassa läpi kesän.
      HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi on tehnyt päätöksen Lohjan sairaalan toimintojen muutoksesta tulevana kesänä.
      – Kesän suunnittelussa on nähtävissä suuria haasteita saada riittävästi lääkäreitä Lohjan sairaalan päivystysrinkeihin. Potilasturvallisuuden takaamiseksi päädyin siihen, että on tarpeen suunnitelmallisesti rajoittaa toimintoja Lohjan sairaalassa kesän ajan, kertoo Mäkijärvi. 
      Tauon aikana synnyttäjät ohjataan Naistenklinikalle sekä Espoon ja Hyvinkään sairaaloihin. Tänä aikana noin 300 synnytystä siirtyy HUSin muihin synnytyssairaaloihin. Kaikille työntekijöille tarjotaan työtä muualta HUSista.
      – Tilanne on hyvin valitettava, mutta toiminnanmuutos on potilasturvallisuuden vuoksi välttämätön. Synnytystoiminta edellyttää synnytysyksikön henkilökunnan lisäksi ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta ja lastenlääkäripalveluita. Tätä kokonaisuutta emme pysty Lohjan sairaalassa varmuudella takaamaan ensi kesänä, sanoo Mäkijärvi.  
      Lue lisää...
    • Hoitajaliitot SuPer ja Tehy ovat julistaneet lakot varhaiskasvatuksessa ympäri Suomea. Lakko alkaa tiistaina 13.2.2024 klo 00:01 ja päättyy keskiviikkona 14.2.2024 klo 23:59. Viranhaltijat on rajattu työtaistelun ulkopuolelle.
      Lakkoon menevät Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion, Oulun, Joensuun, Porin, Rovaniemen, Kauniaisten ja Vaasan kaupunkien sekä Mustasaaren kunnan kaikkien varhaiskasvatuksen yksiköiden hoitajat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
      Poliittisella lakolla vastustetaan hallitusohjelman työelämää koskevia heikennyksiä.
      – Hallituksen suunnitelma sementoida hoitajien palkkakuoppa lainsäädäntöön on ennennäkemättömän törkeä. Se ei käy meille, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen liiton tiedotteessa.
      – Nyt tulisi etsiä yhteinen tahtotila ja neuvotella aidosti. Työmarkkinamalliin tulee löytää ratkaisu, jonka avulla jatkossakin alakohtaisia epäkohtia voidaan korjata myös palkkauksen avulla. Muutoin koulutetun henkilöstön saatavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa heikkenee yhä edelleen. Näiden sektoreiden työntekijät ovat avainasemassa tuottamassa keskeisiä lakisääteisiä palveluita. He mahdollistavat myös muiden suomalaisten työssäkäynnin ja yhteiskunnan toiminnan, muistuttaa SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola tiedotteessa.

      Lisätietoja liittojen lakkosivuilla:

      Tehy: https://www.tehy.fi/eikäy
      SuPer: https://www.superliitto.fi/viestinta/super-ei-hallitusohjelmalle/
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...