Jump to content
MAINOS

Tehyn kysely paljastaa: Vanhukset jäävät kuoleman hetkellä yksin Attendon hoitokodeissa


Hoitajat.net
 Share

Tehyn Attendoa koskevaan kyselyyn vastasi 300 tehyläistä, joista valtaosa työskentelee vanhuspalveluiden parissa. Kuvituskuva: Envato

Tehy teki vuoden vaihteessa kyselyn Attendo-konsernissa työskenteleville tehyläisille. Vastauksista käy ilmi, että myös Attendossa potilaiden hoidon laatu on puutteellista ja hoitajia on usein liian vähän työvuoroissa. 

Erityistä huolta vastaajat kokivat saattohoidon toteutumisesta. Potilas lääkitään, mutta hän saattaa jäädä yksin kuoleman hetkellä. Vastaajista 68 % kertoi, ettei saattohoitotilanteisiin saada lisää henkilöstöä.

Jatkuvasta kiireestä aiheutuu potilasturvallisuuden vaarantumista ja puutteita esimerkiksi lääkehoidon toteuttamisessa. Hoidon laatu kärsii ja esimerkiksi ulkoiluun sekä viriketoimintaan ei ole aikaa.

Työntekijät ovat huolissaan kiireen aiheuttamista virheistä ja he ovat turhautuneita siitä, että hoidon laadusta on jatkuvasti tingittävä. Jopa 70 % vastaajista koki, ettei heillä ole aikaa vastata potilaan tarpeisiin.

Tehyn mukaan henkilökuntaa puuttuu jatkuvasti työvuoroista ja erityisesti viikonloppuisin on liian vähän työntekijöitä. Lisäksi hoitajat joutuvat tekemään ns. avustavia tehtäviä kuten siivousta ja ruokahuoltoa.

Työntekijät ovat väsyneitä tilanteen johdosta, sillä he kokevat ettei asiakkaita – vanhuksia ja mielenterveyskuntoutujia – pystytä hoitamaan tarpeeksi hyvin. Varsin tavallista on myös se, että hoitajien täytyy jäädä tekemään ylipitkiä vuoroja ja sijaisia ei saada tarpeeksi työvuoroihin.

Vastaajista jopa 56 % koki, että potilasturvallisuus on vaarantunut viimeisen kuuden kuukauden aikana. Asiakkaita joudutaan jättämään ilman valvontaa yhteisiin tiloihin, vaikka joukossa on muistisairaita.  Liian vähäisen hoitajamäärän vuoksi hoitoyksiköissä sattuu kaatumisia ja myös lääkkeiden jakelussa on puutteita.

Vastaajista 47 % kertoi, että työnantaja on painostanut tasoittamaan työaikajakson aikana syntyneet ylityöt ns. tunti tunnista -periaatteella, jolloin ylityökorvauksia ei makseta.

Attendossa tehdään Tehyn näkemyksen mukaan kyseenalaisia säästöpäätöksiä, jotka kohdistuvat henkilöstökuluihin ja heikentävät hoidon laatua. Kyselyn tulokset ovat samansuuntaisia kuin Esperi Care Oy:stä saadut tulokset.

Lähde: Tehy

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Että enää ei kuolla sairaalassa? Eikö kuolemansairaalle pitäisi soittaa ambulanssi, jotta hän saisi hoitoa? Että vanhus pakotetaan kuolemaan kotona ja vailla hoitoa?

Link to comment
Share on other sites

Uteliaalle; usein iäkkäiden monisairaiden ihmisten kohdalla hoitolinjaukset tehdään niin että ’turhia’ sairaalasiirtoja vältetään. Luonnollinen kuolema saa tulla tutussa hoitoympäristössäkin. Toki kivunlievitys sekä muu asiaankuuluva saattohoito taattava.

Link to comment
Share on other sites

Jos ihminen saa sairaskohtauksen ym. ambulanssi soitetaan. Mutta jos ihmisellä on elämänsä loppumetreillä sairaus, jonka eteen kaikki mahdollinen on jo tehty, sille ei muuten enää ole mitään tehtävissä tai on vain niin iäkäs ja todetaan hänen olevan sellaisessa tilassa, että ikiuni odottaa nurkan takana, siirretään hänet saattohoitoon, joka on saattamista taivaan porteille kivuttomasti ja mahd. mukavasti. Ja tästä lähinnä oli kyse, että hoitajilla ei valitettavasti ole aikaa päivystää vieressä, olla lähellä, jutella ym. vaan annetaan tarvittavat särkylääkkeet ja saattohoidossa oleva joutuu olemaan yksinään. Kunnes joku hoitaja joskus kerkeää töiltään katsomaan hänen vointiaan. On hän sitten kotona tai hoivakodissa.

Link to comment
Share on other sites

Sama tilanne kaupungin omistamassa paikassa, yöllä yksi hoitaja ja 30 hoidettavaa. Ei ehdi kädestä kiinni pitämään, jonkun on virkeämmätkin hoidettava. Koska tutkitaan kunnalliset paikat samalla seulalla?

Link to comment
Share on other sites

Miksi koskaan ei kysytä hoitajilta mikä on hyvin? Niitäkin hoitokoteja on missä viihdyttään! 

Ja kyllä. Sama syyni kuntiinpäin! Itse ainakin tyytyväinen yksityisen yksilölliseen hoivan mahdollisuuteen kunnan liukuhihna toiminnan sijaan. 

Link to comment
Share on other sites

Tein Attendon hoivakodissa yhden vkl opiskelujen lopussa. Ihan kauhea meno. Yksi oma hoitaja,  joka ei tehnyt muuta,  kuin valitti migreeniä ja haukkui pomoja toimistossa. Totesin etten ota paikkaa vastaan,  vaikka vakipaikan olisin saanutkin. Vkl lämmitettiin ruoat uunissa.

Link to comment
Share on other sites

6 minuuttia sitten, Vieras: Taina kirjoitti:

Sama tilanne kaupungin omistamassa paikassa, yöllä yksi hoitaja ja 30 hoidettavaa. Ei ehdi kädestä kiinni pitämään, jonkun on virkeämmätkin hoidettava. Koska tutkitaan kunnalliset paikat samalla seulalla?

Eikä vain vanhukset vaan myös kehitysvammaiset ovat täysin samoin tuuliajolla.

Kunnan omistama palvelutalo jossa yksi asukas saattohoidossa eikä toivoakaan että henkilökuntaa saisi lisää. Kehitysvammaisissa omat haasteensa niin päivällä kun yölläkin. 

Link to comment
Share on other sites

Guest Jaloilla äänestänyt

Posted

Ei niitä vierellä istujia ole kunnallisissakaan.olen tällä hetkellä yksityisessä hoivakodissa jossa on moni asia paremmin kuin kunnallisessa esim.mitoitus on kunnossa vaikka meille kuuluu tiskaus ja pyykkäys niin hyvin ehtii hoitaa yksilöllisesti

Link to comment
Share on other sites

Juu en ole juurikaan koskaan nähnyt kuolevan potilaan vierellä vierihoitajaa Suomessa. Harvemmin niitä vierihoitajia liikenee myöskään levottomille potilaille. 

Norjassa esimerkiksi hankitaan heti fastvakt kuolevalle ja levottomalle. Siellä ei tarvitse kuolla yksin.

Link to comment
Share on other sites

Meillä ilahduttavan usein omainen haluaa osallistua saattohoitoon ja olla vierellä. Niin kuin yksi poika sanoi: ” Olen sen isälleni velkaa, hänellä oli aina aikaa meille.” 

Surullisinta on se kun vasta kuoleman jälkeen on omaisilla aikaa tulla kinastelemaan perinnöstä. 

Link to comment
Share on other sites

Guest Työn uuvuttama yöhoitaja

Posted

Yksi hoitaja ja 45 asukasta yövuorossa,joista 10 on dementikkoja.. Tiskit ja pyykit ja aamupuurojen väsääminen siihen päälle. Plus jonkun verran lääkkeenjakoa.Hälyjen kuittaaminen ja huoneissa käynti. Ja peruskierrot kuivituksineen. Ei siinä mitenkään pysty istumaan kenenkään saatto- hoidettavan vieressä koko yötä. Toki pyritään olemaan mahdollisimman paljon vierellä loppuaikoina ,ja tehdään tihennetyt kierrot huoneissa. Ei sitä myöskään voi ennalta hoitaja tietää,millä kellon lyömällä ihminen sen viimeisen henkäyksen vetää.Vielä ei ole evoluutio niin pitkälle mennyt .Monesti ollaan lisähoitajaa pyydetty ,kun on talossa ollut yhtaikaa 1-2 saattohoidettavaa,ja levottomia ,agressiivisia asukkaita ja esim.vatsatautiepidemia. Ei ole lisäapua näkynyt. Kyllä siinä tietää yövuoron päälle juosseensa...mut ai niin..firman teemahan on että "ei meillä ole kiire". Jos on kiire,se on hoitajan oma vika. Ja tämän totuudenhan ovat kiitettävästi tässä jo monet omaiset sisäistäneet. Hoitajien vikaa tämä kaikki on. Huonoja ovat,ja laiskojakin. Kehtaavat istua toimistossakin. Ja tietokoneella hommia tehdä. 

Joskus ihmettelen,että Suomessa on ylipäätään enää normaalijärjellä varustettuha hoitajia töissä hoitolaitoksissa. Tsempit kaikille heille. Parhaansa ovat tehneet näissä epäinhimillisissä olosuhteissa. Ja parhaansa tekevät varmasti jatkossakin.

Jos nyt saataisiin se hoitajamitoitus kohdilleen.

 

 

Link to comment
Share on other sites

Kyllä se on sama juttu kunnallisella puolella, ei ole resursseja toteuttaa inhimillistä saattohoitoa. Eettiset periaatteet ovat vieraskäsite. 

Link to comment
Share on other sites

Ei hoitokodeissa eikä vuodeosastoilla ole saattohoitopotilaille vierihoitajia. Sitä varten on saattohoitokodit erikseen. Kyllä ruokahuolto ja siivous kuuluu tiettyyn määrin aina myös hoitajille. En ymmärrä meteliä.  Kyllä henkilökuntaa toki pitäisi olla sen mukaisesti. Onko kukaan vanhuksilta kysynyt että haluavatko he joka ikinen päivä askarrella jotain tai mennä ulos.

Link to comment
Share on other sites

Kunnan paikassa 60 asukasta ja 1 yökkö.. Aamussa 6~8 ja illassa 5~7.. Saattohoito...asunnossaanyleensä yksin loppuun asti.. sellanen linjaus.. ja juu..hoitajat pesee yleensä pyykit joko asunnossa tai pesutuvalla. Lisänä suurtalouskeittiö iltaisin ja viikonloppuisin

Link to comment
Share on other sites

18 tuntia sitten, Vieras: Uteliaalle kirjoitti:

Jos ihminen saa sairaskohtauksen ym. ambulanssi soitetaan. Mutta jos ihmisellä on elämänsä loppumetreillä sairaus, jonka eteen kaikki mahdollinen on jo tehty, sille ei muuten enää ole mitään tehtävissä tai on vain niin iäkäs ja todetaan hänen olevan sellaisessa tilassa, että ikiuni odottaa nurkan takana, siirretään hänet saattohoitoon, joka on saattamista taivaan porteille kivuttomasti ja mahd. mukavasti. Ja tästä lähinnä oli kyse, että hoitajilla ei valitettavasti ole aikaa päivystää vieressä, olla lähellä, jutella ym. vaan annetaan tarvittavat särkylääkkeet ja saattohoidossa oleva joutuu olemaan yksinään. Kunnes joku hoitaja joskus kerkeää töiltään katsomaan hänen vointiaan. On hän sitten kotona tai hoivakodissa.

Kuka tämän päätöksen toteaa, että nyt on taivaanportit lähellä? Tässä on isot eettiset kysymykset läsnä.

Esimerkiksi minun isoäitini meni todella huonoon kuntoon Attendon hoivakodissa ja fysiologiset mittaukset kertoivat sen myös, mutta Attendon lääkäri ohjasi henkilökuntaa PUHELIMITSE seuraamaan vointia. Minunkaan pyynnöstä paikalle ei tilattu ensihoitoa! Isoäidilläni oli kovat tuskat ja viimein sairaalaan pääsyssä poistettiin litra nestettä keuhkoista. Hän kuoli viikko tämän jälkeen keuhkokuumeeseen ja kuvitelkaa vanhuksen kivut kyseisessä tilanteessa. Välttämätön hoito ja kivunlievitys on annettava. Ei kukaan lääkäri voi leikkiä Jumalaa ja ottaa puhelimitse vastuuta siitä, että jätetäänkö hoitamatta. 

Link to comment
Share on other sites

Kyllähän se totta on että vanhukset saa olla omissa oloissaan. Käydään vaippa vaihtamassa ja syöttämässä. Monessa paikassa työskennelleenäni ei Attendo, Mehiläinen kuin Esperikään ole kukaan sen parempi. Kaikkien toimintaa pitäisi syynätä.

Link to comment
Share on other sites

29.1.2019 klo 19.37, Vieras: Sirpukka kirjoitti:

Tein Attendon hoivakodissa yhden vkl opiskelujen lopussa. Ihan kauhea meno. Yksi oma hoitaja,  joka ei tehnyt muuta,  kuin valitti migreeniä ja haukkui pomoja toimistossa. Totesin etten ota paikkaa vastaan,  vaikka vakipaikan olisin saanutkin. Vkl lämmitettiin ruoat uunissa.

Missä ne pitäisi lämmittää?

Link to comment
Share on other sites

Ei pienellä henkilöstömäärällä ole aikaa istua vanhuksen luona, saati pysähtyä , toistetaan vain että "kohta tullaan" ja toivotaan ettei vanhus muista kohta asiaa enää. Rutiinien hoidossa hurahtaa aika. Jos olet liian inhimillinen ja viivyt kauan vanhuksen luona, kuten pukeutumisessa, annat hänen itsensä pukea, tulee kolleega huomauttamaan asiasta. Kiire tappaa inhimillisyyden ja vie työstä mielekkyyden. En tee onneksi enää sitä työtä 

Link to comment
Share on other sites

Pitäisi myös vanhustyössä, niinkuin muissakin hoitoalan töissä kehittää johtamista, koska huono työilmapiiri tulee juuri sieltä kädettömyydestä. Pitäisi olla jämäkkä ja demokraattinen johtaja, joka ei sortuisi mielistelijöiden kierouksiin ja selvittäisi ristiriidat, eikä vain hyväsisko/veli kytkökset sanelisi lopputulosta, mikä ei välttämättä ole ihan kaikki totuus. Avoimuutta pitäisi olla enemmän ja sitä on, jos työyhteisö koetaan turvalliseksi ja silloin se kertoo hyvästä johtamisesta.

 

 

Link to comment
Share on other sites

Klassinen tilanne mailmassa: vanhukset jää kuoleman omassa kotinsa,  perhensa sisä ja ammattitaidolla hoiva ja hoitaa mukaan. ..

Link to comment
Share on other sites

Koskaan ei saattohoitoon ole ollut edes puhetta henkilöstä, joka ehtisi olla asiakkaan kanssa. Ovi auki, että kuulee korinan. Kipulääkettä lisää, että varmasti kuolee. Yksin ovat kaikki kuolleet, niin sairaaloissa kuin hoivakodeissa kuin palveluasumisen yksiköissä.

Link to comment
Share on other sites

Paljon työntekijöitä joilla ei ole lääkelupia, silti antavat asukkaille lääkkeitä. Tai yksi lääke luvallinen joka jakaa kahden ryhmäkodin asukkaiden lääkkeet asukkialle suuhun.

Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Suomen Lastenhoitoalan ammattilaiset SLaL ry on valinnut Marja-Leena Varhon Vuoden lastenhoitajaksi 2024.
      Varho on omistautunut ja luova lastenhoitaja, jolla on kyky luoda turvallinen ja lapsen huomioon ottava kasvuympäristö. Hänellä on myös vahva tahto parantaa varhaiskasvatusalan asioita.
      Työssään Varho kokee suurimmaksi rikkaudeksi lasten kasvun ja kehityksen seuraamisen. Hänen mielestään se, miten työssä viihtyy, on paljon kiinni omasta asenteesta. Positiivinen asenne ja huumori kantavat pitkälle!
      Marja-Leena Varho on erinomainen valinta Vuoden Lastenhoitajaksi. Hänen lämmin ja inhimillinen työote yhdistettynä hänen aktiiviseen osallistumiseensa niin työ- kuin yksityiselämässä tekee hänestä arvokkaan esikuvan lastenhoitoalalla.
      Lue lisää...
    • Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...