Jump to content
MAINOS
  • Tehyn kysely paljastaa: Vanhukset jäävät kuoleman hetkellä yksin Attendon hoitokodeissa


    Hoitajat.net
     Share

    Tehyn Attendoa koskevaan kyselyyn vastasi 300 tehyläistä, joista valtaosa työskentelee vanhuspalveluiden parissa. Kuvituskuva: Envato

    Tehy teki vuoden vaihteessa kyselyn Attendo-konsernissa työskenteleville tehyläisille. Vastauksista käy ilmi, että myös Attendossa potilaiden hoidon laatu on puutteellista ja hoitajia on usein liian vähän työvuoroissa. 

    Erityistä huolta vastaajat kokivat saattohoidon toteutumisesta. Potilas lääkitään, mutta hän saattaa jäädä yksin kuoleman hetkellä. Vastaajista 68 % kertoi, ettei saattohoitotilanteisiin saada lisää henkilöstöä.

    Jatkuvasta kiireestä aiheutuu potilasturvallisuuden vaarantumista ja puutteita esimerkiksi lääkehoidon toteuttamisessa. Hoidon laatu kärsii ja esimerkiksi ulkoiluun sekä viriketoimintaan ei ole aikaa.

    Työntekijät ovat huolissaan kiireen aiheuttamista virheistä ja he ovat turhautuneita siitä, että hoidon laadusta on jatkuvasti tingittävä. Jopa 70 % vastaajista koki, ettei heillä ole aikaa vastata potilaan tarpeisiin.

    Tehyn mukaan henkilökuntaa puuttuu jatkuvasti työvuoroista ja erityisesti viikonloppuisin on liian vähän työntekijöitä. Lisäksi hoitajat joutuvat tekemään ns. avustavia tehtäviä kuten siivousta ja ruokahuoltoa.

    Työntekijät ovat väsyneitä tilanteen johdosta, sillä he kokevat ettei asiakkaita – vanhuksia ja mielenterveyskuntoutujia – pystytä hoitamaan tarpeeksi hyvin. Varsin tavallista on myös se, että hoitajien täytyy jäädä tekemään ylipitkiä vuoroja ja sijaisia ei saada tarpeeksi työvuoroihin.

    Vastaajista jopa 56 % koki, että potilasturvallisuus on vaarantunut viimeisen kuuden kuukauden aikana. Asiakkaita joudutaan jättämään ilman valvontaa yhteisiin tiloihin, vaikka joukossa on muistisairaita.  Liian vähäisen hoitajamäärän vuoksi hoitoyksiköissä sattuu kaatumisia ja myös lääkkeiden jakelussa on puutteita.

    Vastaajista 47 % kertoi, että työnantaja on painostanut tasoittamaan työaikajakson aikana syntyneet ylityöt ns. tunti tunnista -periaatteella, jolloin ylityökorvauksia ei makseta.

    Attendossa tehdään Tehyn näkemyksen mukaan kyseenalaisia säästöpäätöksiä, jotka kohdistuvat henkilöstökuluihin ja heikentävät hoidon laatua. Kyselyn tulokset ovat samansuuntaisia kuin Esperi Care Oy:stä saadut tulokset.

    Lähde: Tehy

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments



    Että enää ei kuolla sairaalassa? Eikö kuolemansairaalle pitäisi soittaa ambulanssi, jotta hän saisi hoitoa? Että vanhus pakotetaan kuolemaan kotona ja vailla hoitoa?

    Link to comment
    Share on other sites

    Uteliaalle; usein iäkkäiden monisairaiden ihmisten kohdalla hoitolinjaukset tehdään niin että ’turhia’ sairaalasiirtoja vältetään. Luonnollinen kuolema saa tulla tutussa hoitoympäristössäkin. Toki kivunlievitys sekä muu asiaankuuluva saattohoito taattava.

    Link to comment
    Share on other sites

    Jos ihminen saa sairaskohtauksen ym. ambulanssi soitetaan. Mutta jos ihmisellä on elämänsä loppumetreillä sairaus, jonka eteen kaikki mahdollinen on jo tehty, sille ei muuten enää ole mitään tehtävissä tai on vain niin iäkäs ja todetaan hänen olevan sellaisessa tilassa, että ikiuni odottaa nurkan takana, siirretään hänet saattohoitoon, joka on saattamista taivaan porteille kivuttomasti ja mahd. mukavasti. Ja tästä lähinnä oli kyse, että hoitajilla ei valitettavasti ole aikaa päivystää vieressä, olla lähellä, jutella ym. vaan annetaan tarvittavat särkylääkkeet ja saattohoidossa oleva joutuu olemaan yksinään. Kunnes joku hoitaja joskus kerkeää töiltään katsomaan hänen vointiaan. On hän sitten kotona tai hoivakodissa.

    Link to comment
    Share on other sites

    Sama tilanne kaupungin omistamassa paikassa, yöllä yksi hoitaja ja 30 hoidettavaa. Ei ehdi kädestä kiinni pitämään, jonkun on virkeämmätkin hoidettava. Koska tutkitaan kunnalliset paikat samalla seulalla?

    Link to comment
    Share on other sites

    Miksi koskaan ei kysytä hoitajilta mikä on hyvin? Niitäkin hoitokoteja on missä viihdyttään! 

    Ja kyllä. Sama syyni kuntiinpäin! Itse ainakin tyytyväinen yksityisen yksilölliseen hoivan mahdollisuuteen kunnan liukuhihna toiminnan sijaan. 

    Link to comment
    Share on other sites

    Tein Attendon hoivakodissa yhden vkl opiskelujen lopussa. Ihan kauhea meno. Yksi oma hoitaja,  joka ei tehnyt muuta,  kuin valitti migreeniä ja haukkui pomoja toimistossa. Totesin etten ota paikkaa vastaan,  vaikka vakipaikan olisin saanutkin. Vkl lämmitettiin ruoat uunissa.

    Link to comment
    Share on other sites

    6 minuuttia sitten, Vieras: Taina kirjoitti:

    Sama tilanne kaupungin omistamassa paikassa, yöllä yksi hoitaja ja 30 hoidettavaa. Ei ehdi kädestä kiinni pitämään, jonkun on virkeämmätkin hoidettava. Koska tutkitaan kunnalliset paikat samalla seulalla?

    Eikä vain vanhukset vaan myös kehitysvammaiset ovat täysin samoin tuuliajolla.

    Kunnan omistama palvelutalo jossa yksi asukas saattohoidossa eikä toivoakaan että henkilökuntaa saisi lisää. Kehitysvammaisissa omat haasteensa niin päivällä kun yölläkin. 

    Link to comment
    Share on other sites

    Guest Jaloilla äänestänyt

    Posted

    Ei niitä vierellä istujia ole kunnallisissakaan.olen tällä hetkellä yksityisessä hoivakodissa jossa on moni asia paremmin kuin kunnallisessa esim.mitoitus on kunnossa vaikka meille kuuluu tiskaus ja pyykkäys niin hyvin ehtii hoitaa yksilöllisesti

    Link to comment
    Share on other sites

    Juu en ole juurikaan koskaan nähnyt kuolevan potilaan vierellä vierihoitajaa Suomessa. Harvemmin niitä vierihoitajia liikenee myöskään levottomille potilaille. 

    Norjassa esimerkiksi hankitaan heti fastvakt kuolevalle ja levottomalle. Siellä ei tarvitse kuolla yksin.

    Link to comment
    Share on other sites




    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • THL suosittelee, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdytään antamaan kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen koronapotilaita hoitavalle terveydenhuollon henkilöstölle, ympärivuorokautisen hoivan henkilöstölle ja asukkaille sekä muuta kiireellistä hoitoa antavalle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. 
      THL ehdotti aikaisemmin marraskuussa, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdyttäisiin antamaan riskiryhmiin kuuluvia hoitaville sekä paikallisen harkinnan mukaan muulle sote-henkilöstölle. Nyt annetulla suosituksella halutaan entistä paremmin turvata terveydenhuollon kantokyky.
      Suositus koskee alkuperäisen rokotusjärjestyksen ensimmäistä ryhmää. Ryhmään kuuluvat muun muassa teho-osastojen, todettuja tai epäiltyjä koronaviruspotilaita hoitavien vuode- ja päivystysosastojen, infektiovastaanottojen, koronanäytteenottojen sekä ensihoidon henkilökunta. Lisäksi ryhmään kuuluvat koronavirusdiagnostiikkaa hoitava laboratoriohenkilökunta.
      Kolmansia annoksia voidaan antaa myös muuta kiireellistä hoitoa antavalle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle niissä toiminnoissa, jotka ovat alueiden oman arvion mukaan kiireellisiä ja kriittisiä. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi akuutin psykiatrian yksiköiden, lastensuojelun päivystyksellisen toiminnan sekä synnytyksiä hoitavien osastojen henkilökunta. Näillä toiminnoilla turvataan potilaan lakisääteinen oikeus päästä kiireelliseen hoitoon.
      Kolmas koronarokoteannos kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen
      THL:n suositus kolmannen koronarokoteannoksen antamisesta kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen koskee kaikkia tällä hetkellä määriteltyjä kolmanteen annoksiin oikeutettuja ryhmiä, lukuun ottamatta immuunipuutteisia henkilöitä. 
      THL suosittelee kuuden kuukauden rokotusväliä paremman immunologisen vasteen sekä todennäköisesti paremman pidempiaikaisen suojan takia. Kuuden kuukauden aikana ei ole myöskään tutkimuksissa havaittu suurta laskua suojassa vakavaa tautia vastaan. Myös Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) suosittelee kuuden kuukauden väliä toisen ja kolmannen rokotteen välillä. 
      Rokotusjärjestys ja COVID-19-taudin riskiryhmä
      Muiden alle 60-vuotiaiden tarpeesta kolmansiin rokoteannoksiin keskustellaan Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän keskiviikkona 1.12.2021 pidettävässä kokouksessa, jonka jälkeen THL tiedottaa aiheesta erikseen.
      Pfizerin Comirnaty-rokote alle 30-vuotiaille miehille
      Suositus kolmansista annoksista koskee myös ryhmään kuuluvia alle 30-vuotiaita miehiä, joille kolmantena rokoteannoksena annetaan Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta. 
      Varovaisuusperiaatteen vuoksi THL ei aikaisemmin suositellut kolmansia rokoteannoksia alle 30-vuotiaille miehille, lukuun ottamatta henkilöitä, jotka kuuluvat lääketieteelliseen riskiryhmään tai ovat voimakkaasti immuunipuutteisia.
      Varovaisuusperiaatteen vuoksi alle 30-vuotiaille miehille ei edelleenkään suositella Modernan Spikevax-rokotetta siihen liittyvän harvinaisen sydänlihas- ja sydänpussitulehdusriskin vuoksi. Myös Biontech-Pfizerin Comirnaty -rokotteeseen liittyy tämä harvinainen riski, mutta se on merkittävästi pienempi pohjoismaisen selvityksen perusteella.
      Myös lyhyellä annosvälillä rokotetuille sekä laitoksissa ja hoivakodeissa asuville alle 30-vuotiaille miehille voidaan nyt antaa kolmantena rokoteannoksena Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta. 
      Lue lisää...
    • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi uuden avoimen datan aineiston koronarokotusten vaikuttavuudesta Suomessa. Uuden aineiston avulla käyttäjä voi tarkastella iän, sukupuolen ja rokotussuojan mukaan:
      erikoissairaanhoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuutta tehohoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuutta koronatartunnan yhteydessä tapahtuneiden kuolemien ilmaantuvuutta koronatartuntojen ilmaantuvuutta. Aineistossa kuvataan ilmaantuvuutta alttiissa väestössä, jolla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole saaneet vielä koronavirustartuntaa.
      Rokotussuojan suhteen väestö jakautuu kolmeen ryhmään eli henkilöihin, joilla ei ole vielä rokotussuojaa sekä henkilöihin, joilla on osittainen tai täysi rokotussuoja. Esimerkiksi täysi rokotussuoja tarkoittaa, että henkilö on saanut vähintään kaksi koronarokoteannosta ja viimeisestä rokotuksesta on kulunut vähintään seitsemän päivää.
      Aineisto päivittyy kerran kuukaudessa, jolloin tarkasteltavaksi tulevat edellisen kuukauden tiedot. Tietoja voi tarkastella epidemian alusta alkaen neljän kuukauden ajanjaksoilla ikäryhmittäin tai koko rokotusten kohdeväestö eli yli 12-vuotiaat mukaan lukien. Aineistoissa käytetyt tiedot tartunnoista ja koronavirustautiin liittyvistä kuolemista on yksityisuuden suojan takaamiseksi sijoitettu kunkin henkilön kohdalla tartuntapäivälle.
      Uusi avoin data: Koronarokotusten vaikuttavuus Suomessa
      Lue lisää...
    • Lähihoitaja Jenni Hirvonen sekä sairaanhoitaja Mari Matikainen työskentelevät kumpikin Siilaisen akuuttikuntoutusosastolla. Heidän lisäkseen akuuttikuntoutusosastolla työskentelee noin 50 lähi- tai sairaanhoitajaa, lääkäreitä sekä ylilääkäri. Siilaiselle on keskitetty monenlaista kuntoutusosaamista, yhteistyötä tehdään myös puhe- ja toimintaterapeuttien kanssa, geriatrian ja neurologian erikoisammattilaisten kanssa.
      Nyt osastolla on auki henkilöstöhaku, sillä osastolle etsitään uusia hoitajia – työkavereita Marille ja Jennille. Siun soten kaikki avoimet työpaikat löytyvät täältä Siun sote - avoimet työpaikat
      – Lähihoitajalle Siilaisen akuuttikuntoutusosasto on kuin unelma – harvemmassa paikassa lähihoitaja saa tehdä niin monipuolista työtä. Lisäksi osastolla ei ole hierarkiaa lääkäreiden eikä myöskään sairaan- ja lähihoitajien välillä, vaan me olemme kaikki samalla viivalla ja tehdään samoja hommia lukuun ottamatta sairaanhoitajien lupaa suonensisäiseen lääkitykseen, toteaa Jenni Hirvonen.
      Toisen auttaminen avainasemassa
      Akuuttikuntoutusosastolla on käytössä uniikki työjärjestelmä: Siun pari -malli. Siinä hoitaja saa työvuoronsa alussa tietää työparin, jonka kanssa työskentelee työvuoron. Koskaan ei siis tarvitse jännittää yksin päivää, ei vasta saapuneen eikä kokeneemmankaan hoitajan. Aina on mukana uudelle työntekijälle kokeneempi, tietäväisempi hoitaja, joka osaa ohjata ja neuvoa. He voivat suunnitella yhdessä päivänsä toiminnat sekä jakaa hommia tasaisemmin.
      Usein kuulee kritiikkiä siitä, kuinka kuormittavaa hoitajan työ on varsinkin, kun kaikkialla Suomen mittakaavassa on pulaa hoitajista. Jenni Hirvonen ja Mari Matikainen uskovat, että heidän osastollaan hoitajien hyvään oloon on vaikuttanut vahvasti läheinen työyhteisö, mutta myös hyvät esimiehet. Heidän esimiehensä perehtyvät osaston asioihin ennen päätöksiä ja varmistavat, että ne ovat mahdollisimman järkeviä osaston hyvinvoinnin kannalta. Esimerkiksi korona-ajan alussa heidän toimintansa sai osaston laskeutumaan rauhassa vaikeaan aikaan. Esimiehet varmistivat, että osaston henkilöstö sai hoitaa asiakkaita rauhassa, kun he suunnittelivat uudet järjestelyt erikoisaikaan.
      'Vanhanaikainen vuodeosasto pitkäaikaispaikkoineen' tulee monelle mieleen Siilaisesta. Siilaisen akuuttikuntoutusosasto on kuitenkin kaukana siitä. Todellisuudessa Siilainen tarjoaa parhaat resurssit kuntoutukseen koko Pohjois-Karjalan alueella. Työskentely akuuttikuntoutusosastolla on moniammatillista asijantuntijatyötä uusissa ja moderneissa tiloissa.
      Siilaisella sijaitseva akuuttikuntoutusosasto on erikoistunut kuntouttamaan akuutisti tai infektioon sairastuneita, usein myös tapaturmapotilaita. Osastoa voidaan kutsua myös infektio-osastoksi, henkilöstöllä on erikoisosaamista erilaisten tarttuvien infektioiden hoitoon osasto olosuhteissa. Siksipä Siilaisella hoidetaan esimerkiksi keuhkokuumepotilaita sekä korona-aikana valmius hoitaa Covid-19-potilaita.
      Lue lisää...
    • Poliittiset vaikuttajat ovat kansalaisia enemmän huolissaan hoitovelasta ja hoitajien jaksamisesta. Asia käy ilmi Tehyn Aula Researchillä teettämästä kyselystä. Vastanneista vaikuttajista 80 % ja kansalaisista 69 % oli huolissaan koronapandemian aiheuttamasta hoitovelasta. 
      Hoitovelassa eniten vaikuttajia huolettaa terveydenhuollon ammattilaisten jaksaminen. Myös sairauksien diagnosoinnin ja hoitoon pääsyn viivästyminen, lisäsairauksien yleistyminen ja palveluiden saatavuuden alueellisen eriarvoisuuden lisääntyminen ovat huolen aiheina.
      Sen sijaan vaikuttajat suhtautuvat kansalaisia hieman varovaisemmin sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden palkkojen korottamiseen. Kansalaisista 73 % oli valmis korottamaan palkkoja. Palkkoja korottaisi 67 % vaikuttajista. Kuitenkin hoitohenkilöstön palkkojen nostaminen nähtiin vaikuttajienkin keskuudessa parhaana lääkkeenä hoitajapulaan. Samoin työoloja olisi 65 % vastanneista päättäjistä valmis parantamaan.
      Poliittisista vaikuttajista 90 % suhtautuu myönteisesti Tehyn tavoitteeseen kehittää työnjakoa sote-uudistuksessa. Tehyn mukaan työnjakoa voidaan kehittää esimerkiksi sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, kätilön, fysioterapeutin ja suuhygienistin vastaanottoja lisäämällä, silloin kun potilaiden ei ole välttämätöntä perusterveydenhuollossa tavata lääkäriä. 
      Esimerkkinä hoitajavastaanottojen hyödyistä Tehy mainitsee rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden, joka on helpottanut palveluiden saatavuutta ja nopeuttanut hoitoon pääsyä. Suomessa on tällä hetkellä yli 600 rajatun lääkkeenmääräämiskoulutuksen suorittanutta sairaanhoitajaa.
      Aula Researchin kyselyyn vastanneista 1193 poliittisesta vaikuttajasta valtaosa on kunnanvaltuutettuja. Sairaanhoitopiirien hallituksista ja valtuustoista kyselyyn vastasi 30 henkilöä.
      Lue lisää...
    • Uudenmaan sairaanhoitajat ry valitsi vuoden 2021 uusmaalaiseksi sairaanhoitajaksi Keusoten hoitokoordinaattori Susanna Laakson.
      Laakso työskentelee Keusoten sairaalapalveluiden hoitokoordinaattoritiimissä, pääsääntöisesti Järvenpään akuuttiosastolta käsin. Työyhteisössä Laaksoa kuvaillaan avoimeksi ja ratkaisukeskeiseksi.
      – On iso juttu, että perusterveydenhuollon työ tulee näkyväksi ja että oma esimies teki ehdotuksen, iloitsee Laakso tiedotteessa.
      Laakso on työskennellyt sairaanhoitajana vuodesta 2001. Työura alkoi Meilahden anestesiaosastolla ja Naistenklinikan leikkausosastolla. Keusoten Järvenpään akuuttiosastolle hän tuli vuonna 2012.
      – Työ on muuttunut 20 vuodessa paljon. Se ei ole enää vain hoitotyötä. Kirjaaminen on tarkempaa ja vaatii enemmän aikaa. Myös potilaat ovat entistä vanhempia ja usein monisairaita, kertoo Laakso.
      – Potilaiden keski-ikä on yli 80 vuotta. Koronan vaikutus näkyy, kun ei ole liikuttu ulkona ja päivätoiminta on ollut tauolla. Ikääntyneillä on paljon pelkoa ja epävarmuutta, jatkaa Laakso.
      Hoitokoordinaattorina Laakso ratkaisee, minne päivystyksestä ja erikoissairaanhoidosta tulleet potilaat siirretään. Pärjätäänkö kotona, tarvitaanko paikka asumispalveluyksikössä, entä missä yksikössä on tilaa. Kotiutukset ovat monesti haastavia ja ruuhkilta ei vältytä.
      – En tee työtä yksin. Ilman tiimiä ja kannustavia esimiehiä tämä ei olisi mahdollista, painottaa Laakso.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...