Tehy vaatii koronatestaukseen ammattitaitoista työvoimaa – "Nyt herätään karuun todellisuuteen"

Koronanäytteenottoon rekrytoidaan nyt todella nopealla aikataululla työvoimaa ympäri Suomea. Sosiaali- ja terveysministeriön koronaviruksen testausstrategian mukaan syksyn 2020 aikana tavoitteena on nostaa koronavirustestauskapasiteetti 20 000 näytteeseen vuorokaudessa.

Työnhakuilmoituksissa haetaan pääsääntöisesti bioanalyytikkoja, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia ja lähihoitajia, joista on ollut työvoimapulaa jo ennen koronaepidemiaa.

– Nyt herätään karuun todellisuuteen, sillä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöistä ei ole olemassa ylimääräistä työvoimareserviä, josta saadaan työntekijöitä riittävästi koronanäytteenottoon. Myöskään alan vaihtajista ei saada nykyisellä palkkatasolla ja työolosuhteilla työvoimaa. Tämä ei voi olla yllätys päättäjille ja työnantajille, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Näytteenotto on kuormittavaa suojavarusteiden ja työolosuhteiden vuoksi. Näytteitä otetaan nopealla tahdilla samalla aseptiikasta erittäin tarkasti huolehtien. Taukoja ei kiireen vuoksi aina ehdi näytteenotossa pitämään.

– Jotta näytteenottomääriä voidaan lisätä, on panostettava palkkaukseen ja työolosuhteisiin. Palkkaus on merkittävä rekrytointivaltti, jolla voidaan houkutella esimerkiksi alaa vaihtaneita näihin tehtäviin. Jos ammattihenkilöt tekevät koronanäytteenottoa oman työnsä ohella, siitä on maksettava asianmukainen lisäkorvaus, Rytkönen sanoo.

On esitetty, että koronatestejä voisivat tehdä muutkin kuin terveydenhuollon ammattilaiset. Tämä ei ole mahdollista, sillä COVID-19 nenänielu- ja nielunäytteen ottaminen vaatii esimerkiksi hoitotyön, anatomian ja aseptiikan hyvää osaamista. Taipuisa näytteenottotikku työnnetään nenänpohjaa pitkin sieraimeen noin 12‒15 cm syvyyteen ja sillä hangataan limakalvoja kiertoliikkeellä. Tilanne saattaa jännittää asiakasta tai hän voi olla huonovointinen. Lasten kohdalla näytteenottotilanne voi olla haastava. Siksi asiakkaan kohtaaminen ja ohjaaminen vaativat osaamista.

– Koronatestausta ei voida siirtää kouluttamattomien tehtäväksi. Ensisijaisesti tällaisia tehtäviä hoitavat bioanalyytikot, mutta koska heistä on työvoimapulaa, on näytteenottotehtäviä siirretty myös esimerkiksi sairaanhoitajille ja lähihoitajille, Rytkönen sanoo.

Työnantajan tehtävänä on arvioida koronatestaustenkin osalta ammattihenkilön riittävä osaaminen, annettava tarvittava täydennyskoulutus ja perehdytys tehtävään sekä varmistettava osaaminen kliinisillä näytöillä. Bioanalyytikkojen tulisi vastata perehdytyksestä. Näytteenotossa tapahtunut virhe vaikuttaa tuloksen luotettavuuteen. Jos näytteenotto epäonnistuu, väärät negatiiviset tulokset ovat mahdollisia.

– Virheelliset tulokset koronatestauksessa saattavat aiheuttaa sen, että jäljitystyö viivästyy, koronavirus pääsee leviämään väestössä ja potilaiden hoito viivästyy. Tätä ei varmaan kukaan halua, Rytkönen muistuttaa.

Tehyn vuonna 2017 bioanalyytikoille toteuttaman kyselyn mukaan kiire ja muun henkilöstön riittämätön näytteenotto- ja täydennyskoulutus ovat riskejä työ- ja potilasturvallisuudelle. Vastaajat toivat vahvasti esille sen, että näytteenotossa ja analysoinnissa tarvitaan bioanalyytikkoja, jotta koko laboratorioprosessi onnistuu laadukkaasti ja potilasturvallisesti.