Jump to content

Tehy & Super: Sote-alan kriisin ratkaisuksi pelastusohjelma – normaalien palkankorotusten päälle vielä 3,6 % lisää vuosittain


Hoitajajärjestöt esittävät sote-alan kriisiin ratkaisuksi viiden vuoden pelastusohjelmaa, jolla peruspalkkatasoa nostettaisiin 3,6 % vuosittain normaalien sopimuskorotusten lisäksi. Tämä nostaa alan vetovoimaa pitkällä aikavälillä, toteavat Tehy ja SuPer tiedotteessaan.

Terveysasemia, sairaaloiden osastoja ja kokonaisia vanhuspalveluyksiköitä on suljettu. Leikkauksia siirretään. Kotihoidon asiakkaat jäävät vaille perushoitoa. Hoidon laatu kärsii.

– Kansalaisten perustuslain mukainen oikeus hoitoon on vaarantunut. Korona tulee jättämään valtavan hoitovelan. Tilanne on vakava. Jopa Euroopan komissio on suosittanut Suomea puuttumaan alan henkilöstöpulaan ja varmistamaan järjestelmän kantokykyä, kuvaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Pula on karu myös tilastojen valossa. Sairaanhoitajat ovat työvoimapula-ammattien listalla sijalla 1. ja lähihoitajat sijalla 2. Sosiaali- ja terveyspalveluissa jäi TEM:in mukaan saamatta 32 000 työntekijää vuonna 2020 työvoimapulan vuoksi. Väestön ikääntyminen lisää koulutetun hoitohenkilöstön tarvetta. Vanhuspalveluihin arvioidaan tarvittavan 30 000 työntekijää lisää tällä vuosikymmenellä. Lisäksi on korvattava eläkkeelle siirtyvä hoitohenkilöstö.

Suomi ei pärjää vertailussa. Käytämme sosiaali- ja terveydenhuoltoon miljardeja vähemmän rahaa kuin Ruotsi, Norja ja Tanska. OECD:n mukaan Suomi käytti vuonna 2020 sosiaali- ja terveydenhuoltoon 9,6 % bruttokansantuotteestaan, kun Ruotsi käytti 11,4 %. Yhden prosenttiyksikön ero merkitsee rahassa noin 2,5 miljardia euroa. Hoitajajärjestöjen mukaan sote-sektoria on Suomessa alibudjetoitu vuosia.

Sote-järjestelmän heikko kantokyky korostui pandemiassa. Laajoja rajoituksia tarvittiin myös riittämättömäksi tehostetun palvelujärjestelmän vuoksi. Kantokykyä ei voi kuitenkaan vahvistaa, jos henkilöstöä ei ole saatavilla. Resursointi on arvovalinta.

– Muutkaan toimenpiteet hoitajapulan ratkaisemiseksi eivät tule auttamaan, jos perusasia eli palkkaus ei ole kunnossa. Pintaremontti ei riitä, kun perustus on sortunut, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.

Hoitajajärjestöt vaativat Suomen hallituksen sitoutumista erilliseen pelastusohjelmaan, joka turvaa naisvaltaisen hoitoalan veto- ja pitovoiman.

Palkkauksen parantamista koskeva ohjelma tulee neuvotella työmarkkinaosapuolten kesken itsenäiseksi virka- ja työehtosopimukseksi, mutta rahoitus ohjelmaan on saatava valtiolta. Valtio vastaa hyvinvointialueiden rahoituksesta 1.1.2023 alkaen.

Ohjelmalla tulee nostaa sote-henkilöstön tehtäväkohtaisia palkkoja seuraavien viiden vuoden aikana 3,6 % vuodessa tavanomaisten ostovoimaa turvaavien sopimuskorotusten lisäksi. Ohjelman kustannukset ovat vuositasolla 306-353 miljoonaa euroa sisältäen kaikki työvoimakulut.

Pelastusohjelma säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä. Paheneva hoitajapula johtaa sekä palkkakilpailuun että hoidon viivästymisestä aiheutuviin kustannuksiin. Pelastusohjelmalla kyetään vastaamaan tilanteeseen hallitusti, ennakoivasti ja tasa-arvoisesti. Ohjelma on mahdollista toteuttaa, tästä on kansainvälisiä esimerkkejä.

– Tämä maksaa ja sitä on turha kauhistella, kun asiat on päästetty tähän pisteeseen. Kansalaisten perustuslaillinen oikeus hoitoon ei toteudu ja järjestelmä horjuu pahasti. On arvovalinta päättäjiltä, mihin rahaa käytetään. Se mihin Suomella ei ole varaa, on menettää hoitajat, sanoo Rytkönen.

Ydinkysymys on Suomen alhainen panostus sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Jos Suomi käyttäisi saman osuuden kuin Ruotsi OECD-vertailussa, Suomen tulisi lisätä 4,2 miljardia sote-sektorille.

Hoitajat ovat kyllästyneitä vastuunpakoiluun. Palkkakysymystä pakoilee milloin hallitus, milloin työnantaja.

– Pallottelun pitää loppua. Palkkauksen parantaminen on työmarkkina-asia, mutta ihan yhtä lailla se on valtiovallan ja poliitikkojen asia. Tämä on kaikkien niiden asia, jotka tarvitsevat sote-alan ammattilaisia syntymästä siihen viimeiseen hengenvetoon, toteaa Paavola.

Ks. liittojen esitys: Sote-alan pelastusohjelma

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

kukkis.

Posted

Oh hoijaa.... ei riitä. Sehän on alle 100 €/kuukausi.  Jotta jäisin tarvitaan parempaa johtamista, inhimillisyyttä ja palkka mikä kertoo, että hoidetaan ihmistä ei konetta. Minimikorotus itselleni on 1000 euroa kuussa jotta jatkan sairaanhoitajana.



Please sign in to comment

You will be able to leave a comment after signing in



Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Tehy vaatii päättäjiltä kiireellisiä toimia sote-alan henkilöstön turvallisuuden takaamiseksi. Ammattijärjestön puheenjohtaja Millariikka Rytkönen muistuttaa, että potilaita auttaviin hoitajiin kohdistetaan väkivaltaa joka päivä.
      Ruotsissa ensihoitaja surmattiin viikonloppuna väkivaltaisen hyökkäyksen seurauksena työtehtävissään.
      – Väkivalta ei ole ikinä hyväksyttävää. Yhdenkään hoitajan ei pitäisi kuolla työssään. Otan syvästi osaa menehtyneen hoitajan omaisten suruun, Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Myös Suomessa on koettu järkyttäviä väkivallantekoja, kuten vuonna 2012 Lappeenrannassa, kun kotikäynnillä ollut neuvolan terveydenhoitaja surmattiin brutaalisti asiakkaan asunnossa.
      Tilastot puhuvat karua kieltä: Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan väkivalta on sote-alan yleisin työtapaturman syy, ja työtapaturmat lisääntyvät vuosi vuodelta. Myös Tilastokeskuksen tilastot kertovat, että väkivalta sote-alalla on yleistynyt huomattavasti.
      – Päättäjät eivät saa enää sulkea silmiään siltä todellisuudelta, jossa Suomen sote-alan henkilökunta joutuu työskentelemään. Tehyn oikeuspalveluissa autamme koko ajan enenevissä määrin jäseniä, joita on työssään pahoinpidelty. Sen pitää loppua, ja päättäjien on kannettava vastuunsa hoitajien työturvallisuudesta, Millariikka Rytkönen sanoo., Rytkönen painottaa.
      Tehy vaatii, että koko sote-alan henkilöstö suojataan väkivallalta yhtä hyvin kuin virkamiehet, jotka kokevat työssään väkivaltaa. Samalla järjestö peräänkuuluttaa työnantajien velvollisuutta: työntekijöiden turvallisuus on varmistettava kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.
      Rytkönen huomauttaa, että hallituksen sote-leikkaukset heijastuvat suoraan työn arkeen. Kun ihmisten hyvinvointi heikkenee, kasvaa myös riski väkivaltaisesta ja häiriökäyttäytyvästä käytöksestä hoito- ja sosiaalipalveluissa.
      Lue lisää...
    • Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että vuoteen 2030 mennessä hoitajapula pahenee jopa 4,8 miljoonan hoitajan verran. Taiwanissa testataan nyt uutta ratkaisua, Nurabot-robottia. Se pystyy muun muassa kuljettamaan lääkkeitä ja näytteitä, ohjaamaan potilaita sekä hoitamaan toistuvia, fyysisesti kuormittavia tehtäviä. Tavoitteena on, että robotti voisi keventää hoitajien työtaakkaa jopa 30 prosentilla.
      Valmistajan mukaan Nurabot ei ole hoitajan korvaaja, vaan apuri, joka vapauttaa aikaa potilastyöhön ja vaativampiin tehtäviin.
      – Nurabot ei ole hoitajan korvaaja, vaan työpari, jonka kanssa tehtäviä suoritetaan yhdessä, Foxconnin suunnittelusta vastaava johtaja Alice Lin toteaa.
      Robottia testataan Taichung Veteran General Hospital -sairaalassa Taiwanissa. Ensimmäisten kokemusten perusteella hoitajien arki on helpottunut. Kaupallinen käyttöönotto on suunnitteilla vuodelle 2026.
      Haasteet robottikollegan kanssa
      Vaikka Nurabot tuo helpotusta hoitajien työhön, sen käyttöönottoon liittyy myös haasteita. Monien sairaaloiden tilat eivät välttämättä sovellu roboteille, lisäksi potilaat arvostavat inhimillistä vuorovaikutusta, jota mikään kone ei voi täysin korvata.
      Hongkongilainen hoitotyön ja kansanterveyden professori Rick Kwan korostaa myös turvallisuutta:
      – Turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää, ei vain fyysisten riskien vähentämisen osalta, vaan myös eettisten ja tietosuojaan liittyvien käytäntöjen kannalta. Siksi on tärkeää edetä hitaasti ja varovasti.
      Miten Suomessa?
      Suomessa hoitajapula on jo todellisuutta, ja väestön ikääntyminen lisää painetta entisestään. Vaikka Nurabot on vielä kaukana suomalaisista sairaaloista, se kertoo suunnasta: teknologiaa kehitetään yhä enemmän hoitajien tueksi. Kysymys kuuluu: haluammeko tulevaisuudessa robottikollegan helpottamaan arkea, vai onko tärkeämpää panostaa riittävään henkilöstöön?
       
       
      Lue lisää...
    • Yhä useampi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen on saanut takaisin aiemmin menettämänsä ammattioikeudet. Valviran valvontalautakunta hyväksyi vuoden 2025 tammi–kesäkuussa 25 hakemusta, joissa haettiin oikeutta palata ammattiin. Vuonna 2024 vastaavana aikana hyväksyttiin 12 hakemusta.
      Hyväksymisprosentti nousi viime vuoden 30 prosentista tämän vuoden 51 prosenttiin.
      Valvontalautakunnan päätösten kokonaismäärä jatkaa kasvua: alkuvuoden aikana lautakunta teki 232 päätöstä, kun vastaava luku vuonna 2024 oli 215.
      Samalla myös ammattioikeuden menettämispäätösten määrä on noussut. Tammi–kesäkuussa 2025 oikeuden menetti 92 henkilöä, kun vuotta aiemmin luku oli 78. Lääkäreitä koskevia menetyksiä oli 14, kun vuoden 2024 vastaava määrä oli 7. Ammattioikeuksien rajoittamista koskevia päätöksiä tehtiin 29, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 21.
      Yleisimmät syyt ammattioikeuden poistamiseen tai rajoittamiseen liittyvät päihdeongelmiin ja muihin terveydentilaan liittyviin syihin.
      Lähde: Valvira, tiedote 9.7.2025
      Lue lisää...
    • Kesä 2025 tuo jälleen lisäkuormaa sote-ammattilaisille. Hyvinvointialueiden käynnissä olevat yt-neuvottelut ja ankarat säästötoimet näkyvät käytännössä siinä, että sijaisia ei palkata entiseen malliin. Tämä lisää vakituisen henkilöstön työtaakkaa ja herättää huolta jaksamisesta.
      Tehyn selvityksen mukaan 53 prosenttia hyvinvointialueiden luottamushenkilöistä arvioi, että toimintaa supistetaan tai suljetaan tänä kesänä yhtä paljon kuin viime vuonna. Useimmiten julkisen sektorin yksiköitä suljetaan 2–4 viikon ajaksi. Vaikka tilanne ei ole heikentynyt kesään 2024 verrattuna, sijaisten rekrytointia rajoitetaan nyt entistä tietoisemmin.
      – Yt-neuvotteluiden aiheuttama epävarmuus ja sijaisrekrytointien rajoittaminen lisäävät työn kuormittavuutta ja heikentävät potilasturvallisuutta. Olen todella huolissani hoitajien jaksamisesta, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      Henkilöstöpula jatkuu – erityisesti sairaanhoitajista ja lähihoitajista
      Vaikka rekrytointien hidastuminen on hetkellisesti helpottanut pulaa koulutetusta henkilöstöstä, hoitajia ei ole riittävästi. Työntekijöitä kuormittavat toistuvat työvuoromuutokset, alimitoitus ja puutteellinen perehdytys. Halukkuus joustaa työvuoroissa on vähentynyt.
      Tehyn työelämäasiantuntija Tiina Cederberg painottaa, että tilanne vaatii erityistä huomiota:
      – Palvelujen laadun, potilasturvallisuuden ja työntekijöiden hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää toimia.
      Varhaiskasvatus ja yksityinen sektori: kesä tuo lisähaasteita
      Yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualalla kesän ennakoidaan sujuvan pitkälti kuten viime vuonna, vaikka sijaisten saatavuus on paikoin haastavaa. Varhaiskasvatuksessa toimintaa keskitetään ja henkilöstöä siirretään yksiköiden välillä.
      – Varhaiskasvatuksessa on kiinnitettävä kesäkuukausina erityistä huomiota työntekijöiden työhyvinvointiin, sillä kiertäminen ja uudet lapsiryhmät kuormittavat työntekijöitä, Rytkönen muistuttaa.
      Lomat pääosin turvattu
      Positiivista on, että suurin osa työntekijöistä pystyy pitämään kesälomansa tavanomaiseen tapaan, joillain aloilla jopa viime kesää enemmän.
      Kesäajan 2025 selvitykseen vastasi 140 tehyläistä luottamusedustajaa, joista 46 edusti hyvinvointialueita, 60 yksityistä sote-alaa ja 34 varhaiskasvatusta. 
      Lue lisää...
    • Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi voimakkaasti Helsingin poliisin päätöstä olla aloittamatta esitutkintaa virkamiesten toiminnasta suojelu- ja hätätyölain valmistelussa.
      Helsingin poliisi tiedotti torstaina 22. toukokuuta, ettei se aloita esitutkintaa työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehistä Tehyn tekemän tutkintapyynnön pohjalta. Poliisin mukaan asiassa ei ole syytä epäillä virkarikosta tai muuta rikosta.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo olevansa todella surullinen poliisin päätöksestä. Poliisin päätös tarkoittaa, ettei virkamiehillä olisi mitään vastuuta, eikä näiden tarvitsisi noudattaa lakeja tai sääntelyä.
      – Jos asia olisi, kuten poliisi arvioi, olisin huolissani lainvalmistelua ohjaavasta sääntelystä Suomessa. Jos asia on kuten poliisi väittää, meidän pitää käydä laajempi yhteiskunnallinen keskustelu siitä, miten estetään täysin epäasiallinen lainvalmistelu ja luisuminen Unkarin tielle. On syytä kysyä, tunteeko poliisi Suomen lainsäädäntöä, Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Rytkönen kuvaa päätöstä suureksi pettymykseksi Tehyn jäsenille, joita epäasiallisesti valmisteltu ja työtaisteluja murtava lakimuutos koskee. Tehyn tekemään rikosilmoitukseen yhtyi yli 10 000 jäsentä.
      – Mikä on hoitajien oikeusturva tässä niin sanotussa oikeusvaltiossa, Rytkönen kysyy.
      Tällä päätöksellä suomalainen yhteiskunta näytti jälleen karvansa hoitajille ja osoitti, miten huonosti hoitajia kohdellaan. Rytkönen sanoo olevansa todella pettynyt, että suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuu tällaista.
      – Nyt EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja KT:n entinen toimitusjohtaja Markku Jalonen saivat juuri sen läpi, mitä he halusivat. Tämä on suomalaista saunanlaudepolitiikkaa, ja hoitajat ovat kärsijöitä, Rytkönen sanoo.
      Tehy katsoo, että lainvalmistelussa ei ole noudatettu lakiin perustuvaa kolmikantaista valmistelua ja aikoo ryhtyä jatkotoimiin, sanoo Tehyn lakiasiainjohtaja Kari Tiainen.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...