Jump to content
MAINOS

  • Tehy & Super: Sote-alan kriisin ratkaisuksi pelastusohjelma – normaalien palkankorotusten päälle vielä 3,6 % lisää vuosittain

    Hoitajat.net

    By Hoitajat.net

     Share

    Hoitajajärjestöt esittävät sote-alan kriisiin ratkaisuksi viiden vuoden pelastusohjelmaa, jolla peruspalkkatasoa nostettaisiin 3,6 % vuosittain normaalien sopimuskorotusten lisäksi. Tämä nostaa alan vetovoimaa pitkällä aikavälillä, toteavat Tehy ja SuPer tiedotteessaan.

    Terveysasemia, sairaaloiden osastoja ja kokonaisia vanhuspalveluyksiköitä on suljettu. Leikkauksia siirretään. Kotihoidon asiakkaat jäävät vaille perushoitoa. Hoidon laatu kärsii.

    – Kansalaisten perustuslain mukainen oikeus hoitoon on vaarantunut. Korona tulee jättämään valtavan hoitovelan. Tilanne on vakava. Jopa Euroopan komissio on suosittanut Suomea puuttumaan alan henkilöstöpulaan ja varmistamaan järjestelmän kantokykyä, kuvaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

    Pula on karu myös tilastojen valossa. Sairaanhoitajat ovat työvoimapula-ammattien listalla sijalla 1. ja lähihoitajat sijalla 2. Sosiaali- ja terveyspalveluissa jäi TEM:in mukaan saamatta 32 000 työntekijää vuonna 2020 työvoimapulan vuoksi. Väestön ikääntyminen lisää koulutetun hoitohenkilöstön tarvetta. Vanhuspalveluihin arvioidaan tarvittavan 30 000 työntekijää lisää tällä vuosikymmenellä. Lisäksi on korvattava eläkkeelle siirtyvä hoitohenkilöstö.

    Suomi ei pärjää vertailussa. Käytämme sosiaali- ja terveydenhuoltoon miljardeja vähemmän rahaa kuin Ruotsi, Norja ja Tanska. OECD:n mukaan Suomi käytti vuonna 2020 sosiaali- ja terveydenhuoltoon 9,6 % bruttokansantuotteestaan, kun Ruotsi käytti 11,4 %. Yhden prosenttiyksikön ero merkitsee rahassa noin 2,5 miljardia euroa. Hoitajajärjestöjen mukaan sote-sektoria on Suomessa alibudjetoitu vuosia.

    Sote-järjestelmän heikko kantokyky korostui pandemiassa. Laajoja rajoituksia tarvittiin myös riittämättömäksi tehostetun palvelujärjestelmän vuoksi. Kantokykyä ei voi kuitenkaan vahvistaa, jos henkilöstöä ei ole saatavilla. Resursointi on arvovalinta.

    – Muutkaan toimenpiteet hoitajapulan ratkaisemiseksi eivät tule auttamaan, jos perusasia eli palkkaus ei ole kunnossa. Pintaremontti ei riitä, kun perustus on sortunut, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.

    Hoitajajärjestöt vaativat Suomen hallituksen sitoutumista erilliseen pelastusohjelmaan, joka turvaa naisvaltaisen hoitoalan veto- ja pitovoiman.

    Palkkauksen parantamista koskeva ohjelma tulee neuvotella työmarkkinaosapuolten kesken itsenäiseksi virka- ja työehtosopimukseksi, mutta rahoitus ohjelmaan on saatava valtiolta. Valtio vastaa hyvinvointialueiden rahoituksesta 1.1.2023 alkaen.

    Ohjelmalla tulee nostaa sote-henkilöstön tehtäväkohtaisia palkkoja seuraavien viiden vuoden aikana 3,6 % vuodessa tavanomaisten ostovoimaa turvaavien sopimuskorotusten lisäksi. Ohjelman kustannukset ovat vuositasolla 306-353 miljoonaa euroa sisältäen kaikki työvoimakulut.

    Pelastusohjelma säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä. Paheneva hoitajapula johtaa sekä palkkakilpailuun että hoidon viivästymisestä aiheutuviin kustannuksiin. Pelastusohjelmalla kyetään vastaamaan tilanteeseen hallitusti, ennakoivasti ja tasa-arvoisesti. Ohjelma on mahdollista toteuttaa, tästä on kansainvälisiä esimerkkejä.

    – Tämä maksaa ja sitä on turha kauhistella, kun asiat on päästetty tähän pisteeseen. Kansalaisten perustuslaillinen oikeus hoitoon ei toteudu ja järjestelmä horjuu pahasti. On arvovalinta päättäjiltä, mihin rahaa käytetään. Se mihin Suomella ei ole varaa, on menettää hoitajat, sanoo Rytkönen.

    Ydinkysymys on Suomen alhainen panostus sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Jos Suomi käyttäisi saman osuuden kuin Ruotsi OECD-vertailussa, Suomen tulisi lisätä 4,2 miljardia sote-sektorille.

    Hoitajat ovat kyllästyneitä vastuunpakoiluun. Palkkakysymystä pakoilee milloin hallitus, milloin työnantaja.

    – Pallottelun pitää loppua. Palkkauksen parantaminen on työmarkkina-asia, mutta ihan yhtä lailla se on valtiovallan ja poliitikkojen asia. Tämä on kaikkien niiden asia, jotka tarvitsevat sote-alan ammattilaisia syntymästä siihen viimeiseen hengenvetoon, toteaa Paavola.

    Ks. liittojen esitys: Sote-alan pelastusohjelma

     Share
    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    kukkis.

    Oh hoijaa.... ei riitä. Sehän on alle 100 €/kuukausi.  Jotta jäisin tarvitaan parempaa johtamista, inhimillisyyttä ja palkka mikä kertoo, että hoidetaan ihmistä ei konetta. Minimikorotus itselleni on 1000 euroa kuussa jotta jatkan sairaanhoitajana.

    Link to comment
    Share on other sites


    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Suurin osa lääkäreistä ei tiedä, miten potilasvahinkoilmoitukset käsitellään
      Alle puolet lääkäreistä tietää, miten potilasvahinkoilmoitukset omalla työpaikalla käsitellään, kertoo Potilasvakuutuskeskus tiedotteessaan.
      Potilasvahinkoilmoitus tehdään silloin, kun potilas epäilee, että hänen hoidossaan on tapahtunut esimerkiksi hoitovirhe. Ilmoitus tehdään Potilasvakuutuskeskukselle, joka käsittelee puolueettomasti kaikki vahinkoilmoitukset. Ratkaisusta lähetetään tieto siihen terveydenhuollon yksikköön, jota ilmoitus koski.
      Potilasvahinkoja ilmoitetaan vuosittain yli 9 000. Vahinkoilmoituksen saatuaan Potilasvakuutuskeskus (PVK) kerää asianosaisilta lisätietoja ja arvioi, täyttyvätkö laissa mainitut korvauskriteerit. Potilaalle asian hoitaminen on helppoa: PVK pyytää hoitaneelta taholta vastineen ja tarvittavat dokumentit. Lisäksi pyydetään arvio asiantuntijalääkäriltä.
      – Terveydenhuollon ammattilaisten ei tarvitse tietää, milloin kyseessä voisi olla korvattava potilasvahinko. Epäiltäessä potilasvahinkoa potilas saa tarvittaessa apua hoitavan tahon potilasasiamieheltä, ja vahinkoilmoituksen teko siirtää asian käsittelyn pois potilaan ja hoitopaikan arjesta, PVK:n korvauspäällikkö Elina Muukkonen kertoo.
      Lääkäripäivillä Potilasvakuutuskeskuksen osastolla tehdyn kyselyn perusteella vahinkoilmoitusten käsittelyssä on hoitoyksiköissä vielä parantamisen varaa. Alle puolet (40 %) kyselyyn vastanneista lääkäreistä kertoi tuntevansa prosessin, jolla potilasvahingoilmoitukset yksikössä käsitellään. Kolmannes tiesi, että asiaan on työpaikalla käsittelytapa, mutta se ei ole itselle tuttu. Yli neljännes vastaajista ei tiennyt, miten vahinkoilmoitus omassa organisaatiossa käsitellään. Kyselyyn vastasi Lääkäripäivillä 375 työssäkäyvää lääkäriä.
      Vahinko tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen ja toiminnan parantamiseen
      Kun korvauspäätös on tehty, se saatetaan tiedoksi potilasta epäillyn vahingon aikana hoitaneeseen yksikköön tai potilasta hoitaneelle terveydenhuollon ammattilaiselle. Suomen potilasvakuutusjärjestelmässä ei etsitä syyllisiä eikä sanktioida henkilöitä, jotka ovat olleet tilanteessa osallisena.
      Potilasvahinko on terveydenhuollon yksikölle mahdollisuus tarkastella ja parantaa omia prosesseja ja käytäntöjä. Potilasvahinkoilmoituksen tehneet potilaat toivovat usein, että vahinkotapaus käsiteltäisiin myös terveydenhuollossa ja siitä otettaisiin opiksi. Potilasvahingon jälkeen onkin tärkeää löytää perimmäiset, usein systeemitason syyt tapahtuneelle, jotta vastaavia vahinkoja voidaan ehkäistä tulevaisuudessa. Avoin keskustelu potilaan kanssa ja anteeksipyyntö kuuluvat myös hyviin toimintatapoihin.
      – Hyvä potilasturvallisuuskulttuuri on avoin, oikeudenmukainen, syyllistämätön, oppiva, luottamuksellinen ja tietoon perustuva. Potilasvahinko voi olla traumaattinen tapahtuma myös ammattilaiselle sekä työyhteisölle ja koetella ammatillista itsetuntoa. Organisaatioiden tulee tukea ammattilaisia ja varmistaa, että he saavat tarvittavan avun asian käsittelyyn, PVK:n potilasturvallisuuslääkäri Maiju Welling painottaa.
      Lue lisää...
    • Hoitaja otti kotihoidossa näytteitä samalla neulalla – kymmeniä ihmisiä voinut altistua
      Noin 50 turkulaista kotihoidon asiakasta on saattanut altistua veriteitse tarttuville taudeille, Varsinais-Suomen hyvinvointialue tiedottaa. Asia tuli ilmi kotihoidon omavalvonnassa Paltan kotihoitoalueella.
      Omavalvontakäynnillä kävi ilmi yhden työntekijän virheellinen tapa ottaa verensokerinäytteitä samalla neulalla. Alustavien arvioiden mukaan noin 50 Paltan kotihoidon asiakasta on saattanut altistua veriteitse tarttuville taudeille. Mahdollisia altistuneita kartoitetaan varmuuden vuoksi myös muilta kotihoitoalueilta.
      Toistaiseksi ei ole tiedossa, miksi lähihoitaja on toiminut virheellisesti, kertoo Helsingin Sanomat.
      – Suhtaudumme tilanteeseen erittäin vakavasti. Tulemme olemaan kaikkiin neulavirheelle altistuneisiin asiakkaisiin yhteydessä henkilökohtaisesti tämän viikon aikana. Tarkistamme verensokerinäytteen ottamiseen liittyvät ohjeistukset kaikilla Varhan kotihoitoalueilla välittömästi, tulosaluejohtaja Eeva-Sirkku Pöyhönen ikääntyneiden palveluista sanoo.
      Neulavirheelle altistuneille asiakkaille tullaan tarjoamaan mahdollisuus verinäytteille ja seuranta jatkuu noin puolen vuoden ajan.
      – Verensokerimittaus tehdään sormenpäästä ja tällaisessa toimenpiteessä riski veriteitse tarttuville taudeille on pieni. Toteutamme seurannan kansallisten ohjeiden mukaisesti ja varmistamme, että neulavirheelle altistuneet asiakkaat saavat tiedon tapahtuneesta ja mahdollisuuden verikokeisiin hyvin pikaisesti, hallintoylilääkäri Jutta Peltoniemi korostaa.
      Kaikki Paltan kotihoidossa neulavirheelle altistuneet asiakkaat saavat tarkat ohjeet kotihoidosta ja lisäksi hyvinvointialue tarjoaa heille mahdollisuuden keskustella asiasta tartuntatautien valvonnan ammattilaisten kanssa. Tapahtunut neulavirhe tullaan käymään kotihoidossa perusteellisesti läpi samalla varmistaen, että työntekijöiden ohjeet ja perehdytys ovat koko Varhan alueella yhtenäiset.
      Lue lisää...
    • Teknologia parantaa käytännön sairaanhoitajakoulutusta - leikkaussali tutuksi simulaation avulla
      Turun ammattikorkeakoulu on kehittänyt kansainvälisessä 360ViSi-hankkeessa virtuaalisen harjoituksen, jonka avulla sairaanhoitajaopiskelijat voivat perehtyä leikkausosaston työskentelyyn. Simulaatio-opetus tuo vaihtoehtoisen tavan tutustua heräämöön hoitoympäristönä ja lisää samalla harjoittelumahdollisuuksia.
      Uuden oppimissovelluksen avulla opiskelijat voivat harjoitella itsenäisesti ajasta tai paikasta riippumatta. Opettajalle se mahdollistaa oppijoiden työskentelyn ja oppimisen edistymisen seuraamisen. Sovellus toimii myös tarvittaessa apuna uuden työntekijän perehdytyksessä sairaalan leikkausosastolle.
      – Harjoittelupaikkoja on niukasti, eivätkä kaikki sairaanhoitajaopiskelijat pääse harjoittelujaksoille leikkausosastoille ja heräämöön. Heidän kuitenkin tulisi osata keskeisimmät asiat potilaan heräämössä olon aikaisesta tarkkailusta ja hoidosta, kertoo yliopettaja, sairaanhoitajakoulutuksen koulutusvastaava Tiina Nurmela Turun ammattikorkeakoulusta.
      360-tekniikkaa hyödyntävässä simulaatiossa yhdistetään avoimen videotuotannon keinoja ja VR-teknologian oppimiselementtejä.
      – Opiskelijat innostuvat oppimaan, kun ympäristöön lisätään pelillisyyttä. Harjoitus on toistettavissa, jos haluaa kerrata tietämystään ja osaamistaan. Simulaatio jäljittelee hoitotyön realistista ympäristöä, Nurmela esittelee.
      Kehitystyössä on ollut mukana Turun ammattikorkeakoulun hoitotyön opettajia ja virtuaalitekniikan osaajia. Hoitotyön osalta hanke kuuluu Terveydenhuollon kehittäminen hybridimaailmassa -tutkimusryhmään, teknisestä toteutuksesta on vastannut Tulevaisuuden interaktiiviset teknologiat -tutkimusryhmä.
      Käytännössä tekniikan asiantuntijat suunnittelivat helppokäyttöisen 360-videoille sopivan editorin, jonka avulla on mahdollista laatia opetusmateriaalia sairaanhoitajien koulutukseen.
      – Opettajat pystyvät itse rakentamaan simulaatioharjoituksen ja muokkaamaan siinä olevia kysymyksiä ja polkuja siten, että harjoituksesta on mahdollisimman paljon hyötyä opiskelijalle. Harjoitukseen voi syöttää erilaisia lopputuloksia ja kysymyksiä, joita voi olla enemmän tai vähemmän riippuen siitä, minkä tasoinen opiskelija suorittaa simulaatiota, sanoo teknistä ratkaisua kehittänyt lehtori Juha Saarinen.
      – Vastaavaa editoria voi hyödyntää monessa muussakin asiassa kuin opetuksessa. Se voisi soveltua vaikkapa museon esittelykierroksen toteuttamiseen. Editorin kehitys on vielä kesken, mutta sen lähdekoodi on avoimesti saatavilla Git Hubissa.
      Lue lisää...
    • VALVIRA: Sairaanhoitajien laillistusten määrä edelleen laskussa
      Sairaanhoitajien laillistusten määrä jatkoi laskuaan, kertoo Valvira. Vuonna 2022 sairaanhoitajille myönnettiin laillistuksia 842 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Laskua näkyy myös muissa hoitoalan laillistusmäärissä. Poikkeuksen muodostavat terveydenhoitajat, joita laillistettiin yli 70 edellisvuotta enemmän.
      Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä suurin ryhmä on lähihoitajat. Lähihoitajien ammattioikeuksien rekisteröintejä sosiaalihuoltoon oli runsaat 360 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekistereihin lähihoitajaksi rekisteröityjä henkilöitä oli sen sijaan 169 enemmän vuonna 2022 enemmän kuin vuotta aiemmin, yhteensä 7031 ammattihenkilöä. Lähihoitajat voivat rekisteröityä sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon ammattihenkilöksi.
      Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kokonaislukumäärä vuoden 2022 lopussa oli 539 482. Sosiaalihuollon ammattihenkilöitä oli 237 847. Yhdellä henkilöllä voi olla useita ammattioikeuksia. Luvut eivät kerro työssä olevien henkilöiden määrää.

      Lue lisää...
    • Tehy ja SuPer: Hoitajille lähes tuplasti kovemmat korotukset kuin vientialoille
      Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja pääsopijajärjestöjen neuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulos ns. perälaudasta. Nyt sovitun perälaudan ja viime syksynä hyväksytyn palkkaratkaisun myötä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvo nousee vuosien 2022–2027 aikana vähintään 20,9 prosenttia. Korotukset ovat historialliset, sanovat Tehy ja SuPer tiedotteessaan.
      Tehyn ja SuPerin tänään hyväksymän neuvottelutuloksen johdosta SOTE-sopimuksen palkkoja korotetaan vuonna 2023 yhteensä 6,7 % (sisältäen kertapalkkion 467 euroa) ja vuonna 2024 yhteensä 6,5 %, eli yhteensä 13,2 %. KVTES:n osalta korotukset ovat vuonna 2023 yhteensä 5,2 % (sisältäen kertapalkkion 467 euroa) ja vuonna 2024 yhteensä 4 %.
      – Tämä tarkoittaa, että sote-alan palkat nousevat lähes tuplasti enemmän kuin vientialoilla. Nyt on avattu latu sille, että alan työntekijöiden palkkakuoppa pienenee ja tulevaisuus näyttää valoisammalta. Tämän puolesta Tehy ja SuPer taistelivat yhdessä viime vuonna periksi antamatta, painottaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on myös hyvin iloinen tuoreen sopimuksen vaikutuksista.
      – Ratkaisun ansiosta naisvaltaisten alojen palkkaero pienenee miesvaltaisiin aloihin verrattuna. Kyse on konkreettisesta toimesta – siitä, että naisvaltaisella alalla saadaan parempaa palkkaa. Tätähän myös päättäjät ovat juhlapuheissaan toivoneet. Tästä työtä on hyvä jatkaa.
      Sekä Rytkönen että Paavola kiittävät jäseniään, jotka olivat aktiivisesti mukana työtaistelussa.
      – Hoitajien palkoista ja hoitajapulasta tuli meitä kaikkia – niin hoitajia kuin kansalaisia – yhdistävä asia. Korotukset ovat historiallisen suuret, Rytkönen sanoo.
      SOTE-sopimuksessa tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvo nousee vähintään 20,9 prosenttia *) vuosina 2022-2027. Lisätietoa korotuksista.
      KVTES-sopimuksessa tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvo nousee vähintään 14,1 prosenttia *) vuosina 2022-2027. Lisätietoa korotuksista.
      *) Luku on laskettu ns. Korkoa korolle vuosittain -menetelmällä.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...