Jump to content
MAINOS

Tehy ja SuPer: Työnantaja antaa virheellistä tietoa suojelutyöstä, pakkolaille ei perusteita


Hoitajat.net
 Jaa

Kuvituskuva: Twenty20

Tehy ja SuPer kritisoivat voimakkaasti työnantajan virheellisiä lausuntoja mediassa suojelutyöstä ja sen määrästä hoitajaliittojen lakossa. Lakon aikaista suojelutyötä on annettu sovitusti. Työnantajan huono varautuminen poikkeustilanteisiin kuten hyvissä ajoin tiedossa olleeseen lakkoon ei voi olla peruste rajoittaa perusoikeuksia potilasturvallisuuslailla, sanovat Tehy ja SuPer tiedotteessaan.

Laissa ei ole säädetty suojelutyövelvoitetta työsuhteisille työntekijöille. Virkasuhteiset voidaan velvoittaa suojelutyöhön lain perusteella. Tehyn ja SuPerin lakko koskee vain työsuhteisia työntekijöitä. 

Liitot ovat lakkoilmoituksessa ilmoittaneet seuraavasti: ”Lakkokohteissa annetaan suojelutyötä suojelutyöneuvotteluun perustuen välittömään hoitoon; tehohoito, mukaan lukien keskosten ja vastasyntyneiden tehohoito; päivystys; synnytykset; välitöntä hoitoa edellyttävät syöpätapaukset; dialyysihoito; välitön tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito; edellä mainittuihin hoitoihin liittyvät kiireelliset anestesiapalvelut, laboratorio- ja kuvantamispalvelut sekä muu näihin verrattava, potilaiden hengen turvaamiseksi tai pysyvän vakavan vammautumisen estämiseksi tarvittava hoito.”

Suojelutyötä on annettu lakkoilmoituksen mukaisesti ja riittävästi. Työvuoroissa on paikoin saattanut olla jopa normaalitilannetta enemmän hoitajia. Normaaliaikana vuoroissa on jatkuvasti jopa usean hoitajan vaje myös kriittisimmissä toiminnoissa, minkä ei ole katsottu vaarantavan potilasturvallisuutta. Suojelutyöstä neuvotellaan jatkuvasti tarpeen mukaan ja sen määrää seurataan.

– Työnantaja esittää mediassa virheellisiä väitteitä asiasta. Sairaaloiden johto on nähtävästi valinnut viestintälinjan, jossa se virheelliseen tietoon perustuen ja pelottelemalla pyrkii murtamaan lakkoa ja vaikuttamaan kansalaisten mielipiteeseen hoitajien laillisesta lakosta. Tai sitten johtajat eivät tiedä, mitä heidän johtamissaan sairaaloissa tapahtuu. Kumpikin vaihtoehto on yhtä huono, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Järjestöjen mukaan on selvää, että lakon takia sairaalatoiminta häiriintyy ja ei-kiireelliset toiminnot joudutaan ajamaan alas. Ei voi olla yllätys, että normaali lakko-oikeuden toteuttaminen ja laillinen lakko aiheuttaa supistuksia toimintaan. Työnantajien tulee varautua näihin tilanteisiin, mihin ministeriö onkin erikseen kehottanut mm. ohjauskirjeessään 21.3.2022.

Lakon ensimmäisenä päivänä perjantaina sairaaloissa oli paikoin sekavia tilanteita. Nämä aiheutuivat järjestöjen mukaan pitkälti siitä, ettei työnantaja ollut varautunut etukäteen ei-kiireellisten toimintojen sulkemiseen ja potilaiden siirtämiseen muihin sairaaloihin. Työnantaja ei ollut huomannut kutsua kaikkia suojelutyössä olevia töihin. Lisäksi työnantaja ei ollut selvittänyt, pitäisikö lääkäreitä tai muita virkasuhteisia ammattihenkilöitä määrätä suojelutyöhön tekemään sellaisia hoitohenkilöstön tehtäviä, joita he osaavat tehdä.

Hoitajajärjestöt kritisoivat asetelmaa, jossa työnantajan edustaja, joka on samalla myös virkavastuulla toimiva viranomainen, antaa ilman seuraamuksia virheellisiä tietoja medialle tai AVI:lle. Kyseisten tietojen pohjalta STM on nyt valmistelemassa hoitajien lakko-oikeuksia kaventavaa potilasturvallisuuslakia.

– Sama taho, joka toimittaa viranomaisille ja ministeriölle tietoja lakon vaikutuksista ja suojelutyön määristä, on myös työriidan osapuoli. On täysin selvää, ettei hoitajien perusoikeuksia kaventavaa potilasturvallisuuslakia voi säätää virheellisiin tietoihin perustuen, toteavat järjestöt.

Tehyn ja SuPerin mukaan näyttää siltä, että kevään 2020 vakavassa koronatilanteessa perustellusti käytetyn valmiuslain jälkeen työnantaja on intoutunut huutamaan lainsäätäjää apuun niissäkin tilanteissa, joissa siihen ei ole perusteita.

– Työnantajien ja valtiovallan huomio ei kohdistu nyt itse asiaan eli vuosia jatkuneeseen sote-alan kriisiin. Tarvitsemme uskottavia ratkaisuja alan ongelmiin eikä hoitajien perusoikeuksiin kajoamista, alleviivaa SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.

Tehyn ja SuPerin esimerkkejä virheellisistä väittämistä (lähde: tehy.fi)

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Kukaan ei ole vielä kommentoinut.



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • American Nurses Credentialing Center (ANCC) on myöntänyt HUSin Syöpäkeskukselle merkittävän Magneettisairaala-tunnustuksen. Tämä tunnustus on merkki hoitotyön korkeasta laadusta, potilasturvallisuudesta ja hoitajien työtyytyväisyydestä. HUSin Syöpäkeskus on nyt Euroopan toinen ja Pohjoismaiden ensimmäinen sairaala, joka on saavuttanut tämän kunnianosoituksen.
      Magneettisairaala (Magnet Hospital®) on erinomaisen hoitotyön tunnustus ja tutkittuun tietoon perustuva hoitotyön laatujärjestelmä, josta hyötyvät potilaat, hoitohenkilöstö ja organisaatio. Tunnustus myönnetään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nimi Magneettisairaala kuvaa vetovoimaa, joka vetää puoleensa magneetin lailla potilaita laadukkaan hoidon ja hoitajia hyvän työpaikan vuoksi.
      – Magneettisairaala-tunnustus osoittaa, että hoitotyön laatu, potilastyytyväisyys ja hoitajien työtyytyväisyys on Syöpäkeskuksessa mitatusti erinomaista verrattuna kansalliseen ja kansainväliseen tasoon. Tunnustus on upea palkinto vuosien työstä, sanoo Syöpäkeskuksen johtava ylihoitaja Vuokko Kolhonen.
      Lue lisää...
    • Tehy tuo voimakkaasti esille huolensa hallituksen ehdottamista työrauhalainsäädännön muutoksista, jotka uhkaavat hoitajien ja muiden sote-alan työntekijöiden oikeutta poliittisiin mielenilmauksiin.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi hallituksen toimia kylmiksi ja julmiksi, erityisesti naisvaltaisia aloja kohtaan. Esitykset asettaisivat ennennäkemättömiä rajoituksia poliittisille työtaisteluille, mikä on ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa. Tehy vaatii hallitusta kuulemaan työntekijöiden ääntä ja hylkäämään hätiköidyt lakimuutokset.
      Lisätietoja: Tehyn tiedote
      Lue lisää...
    • Valvira on myöntänyt ennätysmäärän uusia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioikeuksia vuonna 2023. Yhteensä viime vuonna myönnettiin 27 126 ammattioikeutta, mikä on 3 604 enemmän kuin vuonna 2022. Kasvu johtui pääasiassa hoitajien ammattioikeushakemusten lisääntymisestä. Erityisesti sairaanhoitajien ja lähihoitajien hakemuksia tuli edellisvuotta enemmän.
      Suomessa koulutetuille sairaanhoitajille myönnettiin 4 253 ammattioikeutta vuonna 2023, joka on 935 enemmän kuin vuonna 2022. Myös lähihoitajia rekisteröitiin ennätysmäärä, 8 358 kappaletta. Tämä on 1 335 enemmän kuin vuonna 2022.
      Kätilöiden ammattioikeuksia myönnettiin 182 kappaletta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 145. Myös terveydenhoitajien, röntgenhoitajien ja laboratoriohoitajien ammattioikeuksien määrä nousi edellisvuoteen verrattuna.
      Ulkomailla koulutettujen hoitajien osuus on edelleen pieni
      Toisessa EU- tai ETA-maassa koulutuksen suorittaneille sairaanhoitajille myönnettiin yhteensä 36 ammattioikeutta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 22. Myös EU- tai ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen suorittaneiden sairaanhoitajien myönteisten ammattioikeuspäätösten lukumäärä nousi hieman. EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tulleita sairaanhoitajien ammattioikeushakemuksia kirjattiin vuoden aikana selvästi edellisvuotta enemmän, yhteensä 189, kun hakemuksia vuonna 2022 tuli 108. Ulkomailla kouluttautuneiden osuus terveydenhuollon alalle tulevasta uudesta hoitohenkilökunnasta on kokonaisuudessaan edelleen hyvin vähäinen. 
      Lisätietoja: Valviran tilastot
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen selvityksen mukaan kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarve kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Hyvinvointialueilla on arvioitu, että noin 40 prosentilla sairaanhoitajista pitäisi olla kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutus. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2028 mennessä tarvitaan noin 8 000 uutta erikoistunutta sairaanhoitajaa.
      Kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja on peruskoulutuksensa lisäksi hankkinut erikoistumiskoulutuksen ja työkokemuksen kautta erikoisosaamisen jollakin kansallisesti määritellyllä kliinisen hoitotyön erikoisalalla. Tämä pätevöittää heidät vaativiin asiantuntijatehtäviin potilas- ja asiakastyössä sekä erikoisalan kehittämiseen.
      Selvityksessä arvioitiin myös rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien koulutustarvetta. Tarve on yhteensä 763 uutta aloituspaikkaa vuoteen 2028 mennessä.
      Erikoisosaaminen varmistetaan korkeakouluyhteistyöllä
      Selvityksessä esitetään useita ehdotuksia, joilla erikoistuneen hoitohenkilöstön riittävyys voitaisiin turvata. 
      Kliininen erikoisosaaminen voidaan varmistaa suunnitelmallisella korkeakouluyhteistyöllä, johon osallistuvat hyvinvointi- ja yhteistyö- eli YTA-alueet. Lisäksi kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien määrällistä tarvetta ja osaamista on myös jatkossa ennakoitava ja ohjattava kansallisesti.
      Yhteistyöalueen kaikilla hyvinvointialueilla olisi otettava käyttöön yhtenäinen kliinisen hoitotyön osaamisen uramalli, jonka lähtökohtana ovat asiakkaiden ja potilaiden tarpeet.
      Sairaanhoitajan erikoistumiskoulutusten toteuttamiseksi tarvitaan valtion taloudellinen tuki. Koulutuksen täytyy olla valtakunnallisesti suunniteltu kokonaisuus sekä vastata hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden tarpeita.
      Sosiaali- ja terveysministeriö teki kliinisen erikoisosaamisen tarvetta koskevan selvityksen yhteistyössä hyvinvointialueiden hoitotyön johdon kanssa. Selvitystyötä hyödynnetään muun muassa sairaanhoitajien jatkuvan ammatillisen kehittämisen tukena.
      Lue lisää...
    • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite käynnistää yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön mahdollisten uudelleenorganisointien ja taloudellisen tilanteen vuoksi.
      Neuvottelut liittyvät Soite 2030 -ohjelman täytäntöönpanoon, jonka tavoitteena on parantaa palvelurakenteen tehokkuutta ja vastata palvelutarpeisiin. Henkilöstörakenteeseen ja työskentelytapoihin odotetaan muutoksia.  
      Neuvottelujen aikana on voimassa rajoitettu rekrytointikielto, mutta tietyt ammattiryhmät, kuten sosiaalityöntekijät ja lääkärit, ovat kiellon ulkopuolella.
      Tällä hetkellä lomautuksia ei ole suunnitteilla. 

      Lisätietoja hyvinvointialueen tiedotteessa.
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...