Jump to content
MAINOS

Tehy ja SuPer: Työnantaja antaa virheellistä tietoa suojelutyöstä, pakkolaille ei perusteita


Hoitajat.net
 Share

Kuvituskuva: Twenty20

Tehy ja SuPer kritisoivat voimakkaasti työnantajan virheellisiä lausuntoja mediassa suojelutyöstä ja sen määrästä hoitajaliittojen lakossa. Lakon aikaista suojelutyötä on annettu sovitusti. Työnantajan huono varautuminen poikkeustilanteisiin kuten hyvissä ajoin tiedossa olleeseen lakkoon ei voi olla peruste rajoittaa perusoikeuksia potilasturvallisuuslailla, sanovat Tehy ja SuPer tiedotteessaan.

Laissa ei ole säädetty suojelutyövelvoitetta työsuhteisille työntekijöille. Virkasuhteiset voidaan velvoittaa suojelutyöhön lain perusteella. Tehyn ja SuPerin lakko koskee vain työsuhteisia työntekijöitä. 

Liitot ovat lakkoilmoituksessa ilmoittaneet seuraavasti: ”Lakkokohteissa annetaan suojelutyötä suojelutyöneuvotteluun perustuen välittömään hoitoon; tehohoito, mukaan lukien keskosten ja vastasyntyneiden tehohoito; päivystys; synnytykset; välitöntä hoitoa edellyttävät syöpätapaukset; dialyysihoito; välitön tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito; edellä mainittuihin hoitoihin liittyvät kiireelliset anestesiapalvelut, laboratorio- ja kuvantamispalvelut sekä muu näihin verrattava, potilaiden hengen turvaamiseksi tai pysyvän vakavan vammautumisen estämiseksi tarvittava hoito.”

Suojelutyötä on annettu lakkoilmoituksen mukaisesti ja riittävästi. Työvuoroissa on paikoin saattanut olla jopa normaalitilannetta enemmän hoitajia. Normaaliaikana vuoroissa on jatkuvasti jopa usean hoitajan vaje myös kriittisimmissä toiminnoissa, minkä ei ole katsottu vaarantavan potilasturvallisuutta. Suojelutyöstä neuvotellaan jatkuvasti tarpeen mukaan ja sen määrää seurataan.

– Työnantaja esittää mediassa virheellisiä väitteitä asiasta. Sairaaloiden johto on nähtävästi valinnut viestintälinjan, jossa se virheelliseen tietoon perustuen ja pelottelemalla pyrkii murtamaan lakkoa ja vaikuttamaan kansalaisten mielipiteeseen hoitajien laillisesta lakosta. Tai sitten johtajat eivät tiedä, mitä heidän johtamissaan sairaaloissa tapahtuu. Kumpikin vaihtoehto on yhtä huono, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Järjestöjen mukaan on selvää, että lakon takia sairaalatoiminta häiriintyy ja ei-kiireelliset toiminnot joudutaan ajamaan alas. Ei voi olla yllätys, että normaali lakko-oikeuden toteuttaminen ja laillinen lakko aiheuttaa supistuksia toimintaan. Työnantajien tulee varautua näihin tilanteisiin, mihin ministeriö onkin erikseen kehottanut mm. ohjauskirjeessään 21.3.2022.

Lakon ensimmäisenä päivänä perjantaina sairaaloissa oli paikoin sekavia tilanteita. Nämä aiheutuivat järjestöjen mukaan pitkälti siitä, ettei työnantaja ollut varautunut etukäteen ei-kiireellisten toimintojen sulkemiseen ja potilaiden siirtämiseen muihin sairaaloihin. Työnantaja ei ollut huomannut kutsua kaikkia suojelutyössä olevia töihin. Lisäksi työnantaja ei ollut selvittänyt, pitäisikö lääkäreitä tai muita virkasuhteisia ammattihenkilöitä määrätä suojelutyöhön tekemään sellaisia hoitohenkilöstön tehtäviä, joita he osaavat tehdä.

Hoitajajärjestöt kritisoivat asetelmaa, jossa työnantajan edustaja, joka on samalla myös virkavastuulla toimiva viranomainen, antaa ilman seuraamuksia virheellisiä tietoja medialle tai AVI:lle. Kyseisten tietojen pohjalta STM on nyt valmistelemassa hoitajien lakko-oikeuksia kaventavaa potilasturvallisuuslakia.

– Sama taho, joka toimittaa viranomaisille ja ministeriölle tietoja lakon vaikutuksista ja suojelutyön määristä, on myös työriidan osapuoli. On täysin selvää, ettei hoitajien perusoikeuksia kaventavaa potilasturvallisuuslakia voi säätää virheellisiin tietoihin perustuen, toteavat järjestöt.

Tehyn ja SuPerin mukaan näyttää siltä, että kevään 2020 vakavassa koronatilanteessa perustellusti käytetyn valmiuslain jälkeen työnantaja on intoutunut huutamaan lainsäätäjää apuun niissäkin tilanteissa, joissa siihen ei ole perusteita.

– Työnantajien ja valtiovallan huomio ei kohdistu nyt itse asiaan eli vuosia jatkuneeseen sote-alan kriisiin. Tarvitsemme uskottavia ratkaisuja alan ongelmiin eikä hoitajien perusoikeuksiin kajoamista, alleviivaa SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.

Tehyn ja SuPerin esimerkkejä virheellisistä väittämistä (lähde: tehy.fi)

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy ryöpyttää Suomen hallitusta ja sen avainministeita koventuvasta kielenkäytöstä ja otteista hyvinvointialueita vastaan.  Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi erityisesti valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (rkp.) syyttelyä hyvinvointialueiden talousongelmista.
      Tehyn mukaan Suomessa päättäjät ovat aieeminkin puhuneet hyvinvointialueista ”rahareikänä” ja ”kulueränä”, mutta nyt niitä pidetään jo ”ongelmakohtana”, jota sanaa valtiovarainministeri Riikka Purra käytti puhuessaan tiistaina budjettiriihen avaustiedotustilaisuudessa. Myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (rkp.) on hiljan arvostellut hyvinvointialueita liiallisesta kuluttamisesta ja syyttänyt niitä ”moraalikadosta”.
      – Ongelma ja moraalikato ovat päinvastoin nimenomaan poliittisessa päätöksenteossa. Kun valtionvarainministerin ainoa työkalu on vasara, kaikki ongelmat näyttävät naulalta. Riikka Purran maailmassa ei ole mitään arvoa sillä, mitä hyvinvointialueet yhteiskuntaan ja asukkailleen tuottavat, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii hallitukselta todellisuudentajua ja työrauhaa hyvinvointialueille, jotta ne voivat jatkaa tärkeää työtään.
      – On erikoista, että hallitus kehtaa syyttää hyvinvointialueita itse aiheuttamastaan rahoitusvajeesta. Näyttää, että päättäjiltä on todellisuudentaju kadonnut ja hallitus runnoo säästöpäätöksiä ummistaen silmänsä hyvinvointialueiden todellisuudelta. Alueilla on tehty todella paljon töitä huutavassa raha- ja henkilöstöpulassa pitkään, ja ne ansaitsevat hetken työrauhaa, sanoo Rytkönen.
      Lue lisää...
    • Tehyn mukaan hallituksen suunnittelemat leikkaukset sosiaali- ja terveysalan rahoitukseen uhkaavat vakavasti suomalaisten terveyttä ja henkeä. Hyvinvointialueet ovat vakavissa vaikeuksissa, koska hallituksen leikkauslinja kurittaa niitä ennennäkemättömällä tavalla.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen varoittaa:
      – Jos ensi viikon riihessä vain saksitaan sote-menoista eikä turvata riittävää rahoitusta hyvinvointialueille ei ole yhtään tuulesta temmattua väittää, että kansalaiset eivät tule jatkossa saamaan hoitoa henkeä uhkaavissa tilanteissa.
      Lue lisää Tehyn tiedotteesta.
      Lue lisää...
    • Tehyn tuore kysely hoitotyön johtajille nostaa esiin huolestuttavia trendejä: hallinnollinen työmäärä on kasvanut merkittävästi hyvinvointialueuudistuksen myötä, ja lähiesihenkilöt, kuten osastonhoitajat, kokevat kovia paineita säästöjen, YT-neuvotteluiden ja suurentuneiden yksiköiden vuoksi.
      Kyselyyn vastanneista hoitotyön johtajista, joista suurin osa toimii lähiesihenkilöinä, peräti 81 % harkitsee alanvaihtoa. Yleisimmät syyt tälle ovat jatkuva resurssien sopeuttaminen, parempi palkka muissa tehtävissä sekä jatkuva kiire. Lisäksi 63 % vastaajista kertoi, että hyvinvointialueuudistus on lisännyt hallinnollisen työn määrää, erityisesti lähiesihenkilöiden keskuudessa.
      Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen, joka astui voimaan kesäkuussa, on saanut hoitotyön johtajat tyrmistymään. Kyselyn mukaan 91 % vastanneista suhtautuu kielteisesti lakkauttamiseen, ja he uskovat sen hankaloittavan sote-alan ammattilaisten uralla etenemistä ja työvoiman saatavuutta.
      Aula Research toteutti Tehyn toimeksiannosta kyselyn, johon vastasi 1 262 hoitotyön johtajaa. Kysely kartoitti muun muassa alanvaihtohalukkuutta, hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksia ja aikuiskoulutustuen lakkauttamisen seurauksia. 
      Lue lisää...
    • Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen pitää HUSin tänään julkistamaa yt-ilmoitusta järkyttävänä ja ennennäkemättömänä. Tulossa on henkilökunnan irtisanomisia, osa-aikaistamisia, tehtävien täyttämättä jättämisiä ja vähennyksiä palkkoihin. 
      Ensitietojen mukaan muutosneuvottelut koskevat kaikkia HUSin 28 000 työntekijää, ja tavoitteena on jopa 990 henkilötyövuoden vähennys.
      Tehyn mukaan HUSin suunnitelma saattaa olla Suomen historian laajin julkisen terveydenhuollon alasajoprojekti. Toteutuessaan HUSin suunnitelmien tuhot sekä työntekijöille että Helsingin ja Uudenmaan asukkaille ovat mittaamattomat.
      Millariikka Rytkönen suomii HUSin päättäjiä myös siitä, että näin valtavan tuholuokan leikkausten pohtimiselle on kaavailtu aikaa vain kaksi kuukautta.
      – En tiedä, mitä jää jäljelle. Rahoituksesta vastaavien poliittisten päättäjien tulee välittömästi korjata tilanne ja pelastaa HUS. Työntekijät eivät kestä tätä, eivätkä veny enää, Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Tehy vaatii valtiontaloudesta vastaavalta ministeriltä Riikka Purralta ja muilta HUSin rahoituksesta vastaavilta päättäjiltä vastausta siitä, miten he aikovat HUSin uusien suunnitelmien valossa jatkossa järjestää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin asukkaiden hoidon.
      Rytkönen pohtii, mistä Helsingin ja Uudenmaan kansalaiset saavat hoitoa, kun HUS on silvottu ja henkilökunta irtisanottu tai irtisanoutunut. Huolena on, että kansalaiset eivät saa apua henkeä uhkaavissa tilanteissa.
      – Kun henkilökuntaa ei enää ole, oliko hallituksella aikomuksena lähettää kaikki sydän- ja elinsiirtopotilaat Tanskaan, kuten Uuden lastensairaalaan potilaat, hän kysyy.
      – Vaikka paineensietokyky on hoitoalan ammattilaisilla tehdasasetuksena, liika on liikaa.
      Lisää aiheesta: HUS tiedote
      Lue lisää...
    • Tehy vastustaa hallituksen suunnitelmia tosiasiallisesti leikata työntekijöiden sairauspäivärahaa. Järjestön mukaan sairauspäivärahan leikkauksessa on kyse jälleen yhdestä hallituksen lakiuudistuksesta, joka kurjistaa paitsi palkansaajien ja työnantajien, mutta erityisesti naisten asemaa ja taloutta.
      Sairauspäivärahojen leikkaus osuu useampaan naiseen kuin mieheen, sillä hallituksen esitysluonnoksen mukaan sairauspäivärahan saajista arviolta noin 58 prosenttia on naisia ja 42 prosenttia miehiä. Lisäksi noin 15 prosenttia raskaana olevista naistyöntekijöistä on sairauspäivärahalla raskausaikana ennen raskausrahan alkua.
      – Se, että miehillä on keskimäärin naisia paremmat tulot ja sitä kautta suurempi sairauspäiväraha, ja tästä johtuen leikkaus olisi suurempi miesten sairauspäivärahojen euromäärissä, ei muuta asiaa sukupuoleen nähden vaikutuksiltaan neutraaliksi, Tehyn lausunnossa todetaan.
      Tehyn mukaan muiden hallituksen työelämä- ja lainsäädäntöheikennysten rinnalla sairauspäivärahan leikkauksen vaikutus naisvaltaiselle hoitoalalle olisi tyrmäävä.
      – Hallitus on samaan aikaan sementoimassa naisia ikuiseen palkkakuoppaan niin sanotulla työmarkkinamallillaan sekä heikentämässä määräaikaisten työntekijöiden asemaa, Tehyn tiedotteessa todetaan.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...