Jump to content
MAINOS

Tehy ja SuPer: Työnantaja antaa virheellistä tietoa suojelutyöstä, pakkolaille ei perusteita


Hoitajat.net
 Jaa

Kuvituskuva: Twenty20

Tehy ja SuPer kritisoivat voimakkaasti työnantajan virheellisiä lausuntoja mediassa suojelutyöstä ja sen määrästä hoitajaliittojen lakossa. Lakon aikaista suojelutyötä on annettu sovitusti. Työnantajan huono varautuminen poikkeustilanteisiin kuten hyvissä ajoin tiedossa olleeseen lakkoon ei voi olla peruste rajoittaa perusoikeuksia potilasturvallisuuslailla, sanovat Tehy ja SuPer tiedotteessaan.

Laissa ei ole säädetty suojelutyövelvoitetta työsuhteisille työntekijöille. Virkasuhteiset voidaan velvoittaa suojelutyöhön lain perusteella. Tehyn ja SuPerin lakko koskee vain työsuhteisia työntekijöitä. 

Liitot ovat lakkoilmoituksessa ilmoittaneet seuraavasti: ”Lakkokohteissa annetaan suojelutyötä suojelutyöneuvotteluun perustuen välittömään hoitoon; tehohoito, mukaan lukien keskosten ja vastasyntyneiden tehohoito; päivystys; synnytykset; välitöntä hoitoa edellyttävät syöpätapaukset; dialyysihoito; välitön tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito; edellä mainittuihin hoitoihin liittyvät kiireelliset anestesiapalvelut, laboratorio- ja kuvantamispalvelut sekä muu näihin verrattava, potilaiden hengen turvaamiseksi tai pysyvän vakavan vammautumisen estämiseksi tarvittava hoito.”

Suojelutyötä on annettu lakkoilmoituksen mukaisesti ja riittävästi. Työvuoroissa on paikoin saattanut olla jopa normaalitilannetta enemmän hoitajia. Normaaliaikana vuoroissa on jatkuvasti jopa usean hoitajan vaje myös kriittisimmissä toiminnoissa, minkä ei ole katsottu vaarantavan potilasturvallisuutta. Suojelutyöstä neuvotellaan jatkuvasti tarpeen mukaan ja sen määrää seurataan.

– Työnantaja esittää mediassa virheellisiä väitteitä asiasta. Sairaaloiden johto on nähtävästi valinnut viestintälinjan, jossa se virheelliseen tietoon perustuen ja pelottelemalla pyrkii murtamaan lakkoa ja vaikuttamaan kansalaisten mielipiteeseen hoitajien laillisesta lakosta. Tai sitten johtajat eivät tiedä, mitä heidän johtamissaan sairaaloissa tapahtuu. Kumpikin vaihtoehto on yhtä huono, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Järjestöjen mukaan on selvää, että lakon takia sairaalatoiminta häiriintyy ja ei-kiireelliset toiminnot joudutaan ajamaan alas. Ei voi olla yllätys, että normaali lakko-oikeuden toteuttaminen ja laillinen lakko aiheuttaa supistuksia toimintaan. Työnantajien tulee varautua näihin tilanteisiin, mihin ministeriö onkin erikseen kehottanut mm. ohjauskirjeessään 21.3.2022.

Lakon ensimmäisenä päivänä perjantaina sairaaloissa oli paikoin sekavia tilanteita. Nämä aiheutuivat järjestöjen mukaan pitkälti siitä, ettei työnantaja ollut varautunut etukäteen ei-kiireellisten toimintojen sulkemiseen ja potilaiden siirtämiseen muihin sairaaloihin. Työnantaja ei ollut huomannut kutsua kaikkia suojelutyössä olevia töihin. Lisäksi työnantaja ei ollut selvittänyt, pitäisikö lääkäreitä tai muita virkasuhteisia ammattihenkilöitä määrätä suojelutyöhön tekemään sellaisia hoitohenkilöstön tehtäviä, joita he osaavat tehdä.

Hoitajajärjestöt kritisoivat asetelmaa, jossa työnantajan edustaja, joka on samalla myös virkavastuulla toimiva viranomainen, antaa ilman seuraamuksia virheellisiä tietoja medialle tai AVI:lle. Kyseisten tietojen pohjalta STM on nyt valmistelemassa hoitajien lakko-oikeuksia kaventavaa potilasturvallisuuslakia.

– Sama taho, joka toimittaa viranomaisille ja ministeriölle tietoja lakon vaikutuksista ja suojelutyön määristä, on myös työriidan osapuoli. On täysin selvää, ettei hoitajien perusoikeuksia kaventavaa potilasturvallisuuslakia voi säätää virheellisiin tietoihin perustuen, toteavat järjestöt.

Tehyn ja SuPerin mukaan näyttää siltä, että kevään 2020 vakavassa koronatilanteessa perustellusti käytetyn valmiuslain jälkeen työnantaja on intoutunut huutamaan lainsäätäjää apuun niissäkin tilanteissa, joissa siihen ei ole perusteita.

– Työnantajien ja valtiovallan huomio ei kohdistu nyt itse asiaan eli vuosia jatkuneeseen sote-alan kriisiin. Tarvitsemme uskottavia ratkaisuja alan ongelmiin eikä hoitajien perusoikeuksiin kajoamista, alleviivaa SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.

Tehyn ja SuPerin esimerkkejä virheellisistä väittämistä (lähde: tehy.fi)

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Kukaan ei ole vielä kommentoinut.



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • Suomen Lastenhoitoalan ammattilaiset SLaL ry on valinnut Marja-Leena Varhon Vuoden lastenhoitajaksi 2024.
      Varho on omistautunut ja luova lastenhoitaja, jolla on kyky luoda turvallinen ja lapsen huomioon ottava kasvuympäristö. Hänellä on myös vahva tahto parantaa varhaiskasvatusalan asioita.
      Työssään Varho kokee suurimmaksi rikkaudeksi lasten kasvun ja kehityksen seuraamisen. Hänen mielestään se, miten työssä viihtyy, on paljon kiinni omasta asenteesta. Positiivinen asenne ja huumori kantavat pitkälle!
      Marja-Leena Varho on erinomainen valinta Vuoden Lastenhoitajaksi. Hänen lämmin ja inhimillinen työote yhdistettynä hänen aktiiviseen osallistumiseensa niin työ- kuin yksityiselämässä tekee hänestä arvokkaan esikuvan lastenhoitoalalla.
      Lue lisää...
    • Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...