Jump to content
MAINOS

Tehy ja SuPer pakkolaista: "Se antaa työnantajalle yksinvallan määritellä suojelutyön määrän ja lakkorajat"


Hoitajat.net
 Share

Tehy ja SuPer vastustavat esitystä laiksi välttämättömän sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamisesta työtaistelun aikana. Se antaa työnantajalle yksinvallan määritellä suojelutyön määrän ja lakkorajat. Lisäksi aluehallintovirastot voivat työantajan pyynnöstä kieltää hoitohenkilöstön työtaistelut viikoksi kerrallaan. Käytännössä laki vie kokonaan työtaisteluoikeuden sote-alalla.

Järjestöjen mukaan kyseistä lainsäädäntöä ei tarvita potilaiden hengen ja terveyden turvaamiseksi, koska Suomen lainsäädännössä on jo toimivat keinot (oikeudenkäymiskaari 7 luku 3 §), joilla tarvittaessa riippumaton tuomioistuin voi kieltää tai keskeyttää lakon, mikäli se uhkaa kansalaisten henkeä ja terveyttä. Em. keinoja on käytetty miesvaltaisten alojen samantyyppisissä työtaistelutilanteissa viimeksi vajaa vuosi sitten. Lakiesitys loukkaa vakavasti hoitajien perusoikeuksia ja kohtelee naisvaltaista alaa työtaisteluissa aivan eri tavoin kuin miesvaltaisia aloja.

Asiaa valmisteleva ministeri on ilmoittanut, että kyseessä on tarkkarajainen täsmälaki tehohoitoon ja kotihoitoon. Tämä ei järjestöjen mukaan pidä paikkaansa.  Laki on valmisteltu työnantajapuolen pyynnöstä, työtaistelun toisen osapuolen toiveita kuunnellen. Sen piirissä ovat lähes kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävät. Lakiesitys pyrkii estämään kaikki mahdolliset sote-alan työtaistelut myös tulevaisuudessa, mukaan lukien joukkoirtisanoutumiset.  Lain tavoite on poistaa sote-alan työntekijöiden oikeus työtaisteluihin kokonaan.  

Esitys ei sisällä keinoja varmistaa, onko työnantaja omilla toimenpiteillään tosiasiallisesti riittävästi pyrkinyt välttämään potilaiden hengen ja terveyden vakavan vaarantumisen. Työnantaja saa itse oikeuden määrittää lakkorajat, jolloin se voi minimoida työtaistelun vaikutukset toimintaansa. Tämä vie kokonaan pohjan lailliselta lakolta, jolla pyritään sote-henkilöstön palkkauksen parantamiseen ja hoitajapulan korjaamiseen.

Järjestöille epäselväksi jää myös miten varmistetaan, että potilasturvallisuuden vaarantumisen syynä on nimenomaan työtaistelun aiheuttama henkilökunnan riittämättömyys eikä esimerkiksi jatkuva krooninen työvoimapula. Tämä lisää mahdollisuuksia lain väärinkäytöksiin, jolloin työvuoroissa saattaa olla lakon aikana enemmän henkilöstöä kuin ennen työtaistelua. Näin kävi kevään hoitajalakossa.

Lakiesitys asettaa työntekijäjärjestölle velvoitteen huolehtia lakon aikana työnantajan käyttöön jäävästä riittävästä henkilöstön määrästä. Tällaista velvoitetta ei voida lailla säätää sote-alan työntekijäjärjestöille. Lakiesityksessä jää auki, miten tarvittava henkilöstömäärä määriteltäisiin ja miten käytännössä toimittaisiin, kun edes työnantajat eivät saa hoitajapulan vuoksi riittävästi henkilöstöä takaamaan potilasturvallisuutta kaikissa tilanteissa. Työntekijäjärjestöllä ei myöskään ole jäseniinsä direktio-oikeutta toisin kuin työnantajilla on työntekijöihinsä eikä järjestöillä ole viranomaisoikeuksia kuten AVIlla.

Järjestöt kritisoivat voimakkaasti myös järjestelyä, jossa AVIt asetetaan tuomioistuimien rooliin tekemään perusoikeuksiin puuttuvia päätöksiä. Oikeusvaltio ei toimi näin.

Hallitus osoittaa lakiesityksellään, että sote-alalla tehdään niin arvokasta ja korvaamatonta työtä, että sitä on pakko tehdä lakko-oikeudesta huolimatta. Työn tärkeydestä seuraa nyt, että hoitajilla ei ole oikeutta vaatia laillisin keinoin itselleen parempaa palkkaa ja työoloja. Työmarkkinaneuvottelujen yleiset pelisäännöt ja mekanismit eivät toimi ja hoitajat joutuvat työskentelemään palkalla, joka ei vastaa työn vaativuutta. Täysin kestämätön tilanne hoitajapulan riivaamassa ikääntyvässä Suomessa.

Järjestöt korostavat, että työriita ratkeaa sopimalla ja lisärahoituksella - ei pakkotyöllä ja alistamalla.

Lue: Tehyn ja SuPerin lausunto pakkotyölaista

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Tehy, SuPer ja Erto ovat hyväksyneet valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen yksityisen terveyspalvelualan työriitaan. Lakot kuvantamisessa ja laboratoriossa peruuntuvat.
      Kaksivuotisessa sopimuksessa palkat nousevat syyskuussa 2,4 % yleiskorotuksella ja palkkataulukoita korotetaan 0,51 %. Joulukuussa maksetaan 500 euron kertaerä ja jaetaan 0,4 % suuruinen paikallinen erä.
      Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimusneuvotteluissa oli tavoitteena kuroa umpeen palkkaeroa julkisen sektorin palkkoihin. Järjestöjen mukaan neuvotteluasetelma oli nyt huomattavasti vaikeampi kuin vuonna 2022 julkisen sektorin SOTE-sopimuksen palkkaratkaisun neuvotteluissa.
      – Suomen hallituksen sovittelutoimintaa rajoittavan lainsäädäntöhankkeen vaikutus näkyy jo sekä neuvottelujen hengessä että lopputuloksessa. Myös EK:n tiukka koordinaatio suhteessa jäsenliittoihinsa näkyi vahvasti neuvottelupöydässä, toteaa SuPerin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens.
      Valtakunnansovittelija soveltaa järjestöjen mukaan jo nyt etupainotteisesti hallituksen ajamaa lainsäädännön heikennystä, joka estää sovittelijaa esittämästä yleistä linjaa korkeampia palkkaratkaisuja missään tilanteessa ja varmistaa hoitajille ikuisen palkkakuopan.
      – Valtakunnansovittelija on ilmaissut sovittelussa hyvin selkeästi osapuolille, että yleistä linjaa ei aiota ylittää. Sovittelija on siis sitonut kätensä jo valmiiksi ja noudattaa hallituksen tahtoa kirjaimellisesti, vaikka uusi lainsäädäntö ei ole edes voimassa, sanoo Tehyn neuvottelupäällikkö Vappu Okkeri.
      Tehy, SuPer ja Erto ovat vastustaneet jyrkästi hallituksen suunnitelmia rajoittaa sovittelijan toimintaa. Hallituksen muutosesitykset lakiin työriitojen sovittelusta eivät esimerkiksi ota riittävästi huomioon valtiovallan velvollisuutta edistää sukupuolten välistä yhdenvertaisuutta ja palkkatasa-arvoa.
      – Palkkatasa-arvon edistäminen vaatii rahaa. Konkreettinen osoitus on vuoden 2022 hyvinvointialueiden ja kuntien palkkaratkaisu, joka KT:n laskelman mukaan kuroo miesten ja naisten välistä palkkaeroa pienemmäksi kaikkiaan 1,77 prosenttiyksiköllä. Vastaavaa kehitystä ei ole nähty, vaikka erilaisia samapalkkaisuusohjelmia on pyöritetty vuosia. Onkin erittäin ikävää, että sovittelija ei nyt ottanut mitenkään huomioon tätä tavoitetta ja velvollisuutta, sanoo Okkeri.
      – Työtä jää paljon seuraaville neuvottelukierroksille, toteaa Erton järjestöpäällikkö Soile Lindstedt.

      Lue lisää sopimuksen yksityiskohdista
      Lue lisää...
    • Tehyn tuore selvitys paljastaa synkän tilanteen: krooninen hoitajapula ja jatkuvat säästötoimet heikentävät kesäajan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä varhaiskasvatuksen laatua merkittävästi.
      Kesäaikaan hyvinvointialueilla toimintaa suljetaan tai supistetaan, yleisimmät syyt ovat vuosilomat ja pula hoitajista. 
      – Rekrytointiongelmien yleisin syy oli pula koulutetuista sijaisista. Myös hyvinvointialueiden säästöt ja käynnissä olevat yt-neuvottelut stressaavat henkilöstöä. Epävarmuus on entisestään lisääntynyt, kun työpaikoilla on jatkuva huoli työhyvinvoinnista ja jaksamisesta, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, Tehyn tiedotteessa.
      Yleisimmin sijaisiksi palkataan opiskelijoita, aiemmin keikkatöitä tai lyhytaikaisia sijaisuuksia tehneitä ja vastavalmistuneita.
      Rytkösellä on selkeä resepti hoitajapulaan ja rekrytointiongelmiin.
      – Hoitajapula maksaa sosiaali- ja terveydenhuollossa eniten ja tuottaa lisäkustannuksia. Yhteiskunnalle kustannustehokkain keino on tehdä sote-alan työpaikoista vetovoimaisia tarjoamalla hoitajille riittävästi palkkaa ja hyviä työoloja.
      Rahallisia kannustimia vähennetty
      Työnantajat ovat vähentäneet rahallisia kannustimia lisä- tai ylitöihin. Viime kesänä 59 % työnantajista oli sopinut rahallisten kannustimien käytöstä, tänä kesänä vain noin kolmasosa (32 %) on sopinut vastaavista kannustimista. Yleisin korvaus on korotettu hälytysrahakorvaus.
      Tehyn kyselyyn vastasi yhteensä 233 tehyläistä luottamusmiestä. Heistä 85 edusti julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa, 103 yksityistä sosiaali- ja terveyspalvelualaa ja 45 varhaiskasvatusta. Vastausaika oli 11.4-10.5.2024.
      Lue lisää...
    • Tehyn valtuustoryhmistä Sitoutumattomat ja keskiryhmät SITKE, Tehyn vasemmisto ja sitoutumattomat, Tehyläiset Vihreät sekä Tehyn Yhdessä Eteenpäin ovat pyytäneet Millariikka Rytköstä jatkamaan puheenjohtajana kaudella 2025–2029.
      – Kiitän lämpimästi tästä luottamuksen osoituksesta ja lupaan olla käytettävissä tähän tärkeään tehtävään jäsentemme palkkauksen ja työolojen parantamiseksi seuraavalla kaudella. Olen todella otettu näin laajasta tuesta jatkoon ja sen myötä olen myös päätynyt ratkaisuun, että en asetu itse ehdolle valtuustovaalissa, toteaa Millariikka Rytkönen tiedotteessa.
      Valtuustoryhmien edustajien mukaan Rytkönen on luotsannut Tehyä menestyksellä ja nostanut yhdessä tehyläisten kanssa hoitajien äänen yhä paremmin kuuluviin suomalaisessa yhteiskunnassa. 
      Tehyn valtuustovaalit ja valtuuston järjestäytymiskokous järjestetään keväällä 2025. Valtuusto valitsee Tehylle puheenjohtajiston.
      Lue lisää...
    • SuPerin jäsenkyselyn mukaan lähihoitajien työhyvinvoinnissa on havaittavissa lievää myönteistä kehitystä. Kyselyssä parhaita arvioita saivat säätiöt ja kunnat, kun taas hyvinvointialueet saivat heikoimmat arviot. Erityisesti terveyskeskusten vuodeosastoilla, vanhustenhoidossa ja kotihoidossa tilanne on edelleen haastava. Kuitenkin vanhustenhoidossa henkilöstön riittävyyden kokemus on parantunut verrattuna aikaisempiin kyselyihin.
      Kysely paljasti, että työn raskauden kokemus on vähentynyt merkittävästi, vaikka edelleen 54 prosenttia vastaajista pitää työtään raskaana tai erittäin raskaana. Tämä on lähes 20 prosenttia vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Erityisen raskasta työ on kotihoidossa, terveyskeskusten vuodeosastoilla ja vanhustenhoidossa. Yli 63-vuotiaat työntekijät kokevat työnsä kuormittavuuden sopivammaksi kuin nuoremmat.
      Yli puolet vastaajista kokee edelleen, että työyksiköissä on liian vähän henkilökuntaa. Kuitenkin myönteistä kehitystä on havaittavissa, sillä henkilökunnan määrän sopivaksi kokeneiden määrä on kasvanut 18 prosenttia vuodesta 2020. Erityisesti vanhustenhoidossa kokemus henkilöstön riittävyydestä on parantunut: 42 prosenttia kokee, että henkilökuntaa on riittävästi, mikä on 23 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020.
      – On erittäin tärkeää, että tämä myönteinen kehityssuunta jatkuu, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo. – Nähtäväksi jää, miten hallituksen päätös laskea minimihenkilöstömitoitusta vaikuttaa työhyvinvointiin vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa.
      Kyselyn mukaan lähihoitajat pitävät tärkeimpänä työssään asiakkaita.
      – Työ koetaan merkitykselliseksi, arvokkaaksi ja tärkeäksi, kun he saavat hoitaa, auttaa, kohdata ja ilahduttaa asiakkaitaan, kertoo SuPerin asiantuntija Sari Ilonummi.
      Kysely toteutettiin tammi-helmikuussa 2024, ja siihen vastasi 8 896 työssäkäyvää SuPerin jäsentä, joista 95 prosenttia on lähi- tai perushoitajia. Vastauksia verrattiin vuosien 2016 ja 2020 vastaavien kyselyiden tuloksiin.
      Lue lisää...
    • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin uudeksi puheenjohtajaksi on valittu tuusulalainen Päivi Inberg. Valinta tehtiin tänään alkaneessa SuPerin liittokokouksessa.
      Perushoitaja Päivi Inberg työskentelee Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella ja on ollut SuPerin edustajiston puheenjohtaja. Hän toimii myös pääluottamusmiehenä, SuPer-Opona, ammattiosaston hallituksen jäsenenä ja Super työttömyyskassan hallituksen jäsenenä. Lisäksi Inberg on STTK:n edustajiston varapuheenjohtaja.
      Liiton puheenjohtajaksi olivat ehdolla myös Anne Heiskanen ja Harri Järvelin.
      Uusi puheenjohtaja aloittaa tehtävässään 1.8.2024.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...