Jump to content
MAINOS

Tehy ja SuPer hyväksyivät sovintoehdotuksen - hoitajille työrauha, palkkataso nousee, työolot paranevat


Tehy ja SuPer ovat hyväksyneet valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen hoitajajärjestöjen ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien työriitaan. Sovintoehdotuksen mukaan sote-alalla tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvo nousee keskimäärin vähintään 17,3 % viiden vuoden aikana etupainotteisesti siten, että kolmena ensimmäisenä vuonna nousu on 15,3 %. Ratkaisu koostuu sote-sopimuksen omasta kolmivuotisesta palkkaohjelmasta, aiemmin neuvotellusta kunta-alan palkkaohjelmasta sekä ns. normaaleista sopimuskorotuksista. Lisäksi ratkaisu sisältää koronapotilaiden hoitoon osallistuneille erillisen 600 euron kertapalkkion ja useita parannuksia työoloihin.

– Hoitajien taistelu toi sote-alalle muuta kunta-alaa tuplasti paremman palkkaohjelman, jolla alan palkkausta ja sen epäkohtia päästään korjaamaan. Lisäksi työaikoja ja työoloja koskevat tavoitteet etenivät, ja vihdoin korona-ajan venymisestä korvattiin konkreettisesti. Myös palkkatasa-arvo nytkähtää eteenpäin. Pakkotyölain varjossa tulosta voi pitää hyvänä, toteavat Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.

Ratkaisun tuloksena esimerkiksi lähihoitajan tehtäväkohtaisen palkan keskiarvo nousee nykyisestä 2 255  eurosta yli 2 600 euroon ja sairaanhoitajan vastaavasti 2 625 eurosta yli 3 000 euroon.

– On hyvä, että pitkän ja vaikean rupeaman jälkeen sopimus viimein syntyi. Ratkaisua voi kuvailla pelastusrenkaaksi sote-alan kriisiin, mutta kuivalle maalle pääseminen edellyttää tulevina vuosina edelleen merkittäviä valtiovallan ja työantajan lisäpanostuksia sote-sektorille, toteavat puheenjohtajat.

Ratkaisu sisältää useita työhyvinvointia ja palautumista edistäviä parannuksia kuten arkipyhä kokonaisena vapaapäivänä, vuosilomaoikeus myös arkipyhinä sekä ns. joutuisan ruokailun käytäntö yleistyöaikamuodossa kuten lääkäreillä. Lisäksi sovittiin ensimmäistä kertaa erityisesti sote-alalle alakohtainen työryhmä kehittämään työhyvinvointia, työolojen parannuksia ja johtamista.

Ratkaisulla myös poistetaan työantajilta mahdollisuus asettaa rekrytointikieltoja, jotka ovat viime aikoina estäneet yksittäisten hoitajien palkkakehitystä ja vapaata liikkumista työsuhteesta toiseen.

– Kierros oli hankala ja raskas monella tavoin. Työnantajien ja päättäjien suhtautuminen hoitajiin ja pakkotyölaki eivät varmaan unohdu kovin helposti, arvelevat Rytkönen ja Paavola.

Sovintoehdotuksen hyväksymisen myötä kaikki Tehyn ja SuPerin työtaistelutoimet kuntasektorilla päättyvät välittömästi.

Lisätietoa ratkaisusta ja sopimuskorotuksista

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

kukkis.

Posted

On niitä muitakin valheita armon vuonna 2022 lausuttu.

  • Kiitos 1
Pöllö

Posted

Ennustan itse asiassa hoitajapulan valitettavasti pahenevan, koska palkankorotukset tulevat hitaasti, inflaatio syö rajusti hoitajan ostovoimaa ja ainoa tapa nostaa reaalisesti ostovoimaa on sittenkin vaihtaa alaa. Toki pidän tulosta TEHY:ltä olosuhteisiin nähden varsin hyvänä suorituksena. Mutta matematiikka on kylmää.

Sari Sairaanhoitaja ansaitsee vaikkapa 2500 e/kk peruspalkkana. KT:n mukaan v. 2022 palkankorotus on 2,5 % eli 62,5 e/kk. Nettona käteen jää hieman yli puolet korotuksesta. V. 2023 nousua tulisi 4,6 % lisää eli 118 e/kk, nettona hieman yli puolet tuosta. Inflaatio on jo tänä vuonna lähes 10 % eli ostovoima laskee enemmän kuin korotukset tuovat.

KT:n mukaan viiden vuoden päästä ts. vuoden 2027 lopussa korotus on 18,5 % eli Sari Sairaanhoitaja on saanut peruspalkkaansa bruttona 463 euroa lisää. Marginaaliverotuksen pysyessä samalla tasolla käteen jää nettona 240 e/kk enemmän. 

Suomalaisen palkansaajan keskitulot ovat 3760 e/kk. Palkka- ja palkkiotulojen mediaanikin kesäkuussa 2022 Tilastokeskuksen mukaan on 3444 e/kk. Koska hoitoalalla haittalisien ja ylitöiden merkitys on suuri, käytän verrokkina keskituloa. Jos muilla palkansaajilla korotukset olisivat viiden vuoden aikana 2 % vuodessa, nousisi keskituloisen bruttopalkka v. 2027 loppuun mennessä 391 e/kk. Sari Sairaanhoitaja kirisi palkkakuoppaansa kiinni siis 463 e/kk - 391 e/kk  = 72 e/kk viiden vuoden aikana bruttona. 

Mediaanituloisella 3444 e/kk viidessä vuodessa 2 % korotuksilla palkka nousisi 358 e/kk. Sari Sairaanhoitaja kirisi palkkakuoppaansa v. 2027 loppuun mennessä silloin jo 109 e/kk bruttona. Jos muut alat tyytyisivät 1,5 % korotuksiin, mediaanituloisen palkka nousisi vain 266 e/kk ja Sari kirisi palkkakuoppaa kiinni "peräti" 197 e/kk. Eli, viiden vuoden odotuksen sijaan Sari korottaa nopeimmin palkkaansa ja ostovoimaansa pyrkimällä aloille, joissa palkkaa maksetaan enemmän.

Jos Sarin kokonaispalkka on 3100 e/kk ja siihen tulee 18,5 % lisä viidessä vuodessa, nousee Sarin palkka jo 574 e/kk. Silloin Sari kirisi keskituloisen palkkaan verrattuna palkkakuoppaa viiden vuoden päästä kiinni jo 183 e/kk. Jos TEHY tekisi uuden 18,5 % sopimuksen vuodesta 2028 eteenpäin ja keskituloisen palkansaajan korotukset olisivat samalla ajalla 2 % vuodessa, ei Sari olisi 10 vuoden kuluttua vieläkään kirinyt keskituloista kiinni. Mediaanipalkan Sari Sairaanhoitaja tavoittaisi reilun 7 vuoden kuluttua. Niin, odottaako Sari 7 - 13 vuotta palkkakuoppansa korjausta? Veikkaanpa valitettavasti, että kaikki eivät vuosien venymisen jälkeen odottaa.

Sinänsä mielenkiintoisesti medioissa Sarin palkkoja on verrattu parin vuoden takaisiin lukuihin ja niissä mediaanituloihin, ei palkansaajan nykyisiin keskituloihin. Näin mielikuviin vaikutetaan. Jos Sari saa lisää palkkaa, kaatuvat vienti ja valtiontalous. Tosin kukaan ei kysy, mihin rahat sitten menevät, jos Suomessa käytetään verrokkimaihin verrattuna 20 - 25 % vähemmän rahaa terveydenhuoltoon. Alalla on rakenteita runnottu 1990-luvun lama-ajoista lähtien.

Eikäpä Suomen terveydenhuollon rakenteet OECD-vertailun mukaan kovin raskailta näytä. Kalliina pidettyjä sairaalapaikkoja on Suomessa keskimääräistä vähemmän. Kotihoitoa, avohoitoa, poliklinikkatoimintoja jne. on varsin hyvin. Vanhustenhuollossa kevyemmät palvelut ikärakenteestamme huolimatta ovat hyvin esillä. Tietysti kääntöpuolena on sitten, mistä vielä tehostaa. Nopeasti nousevia kustannuksia ovat mm. lääkehuollon kustannukset, mutta valtio maksaa mm. nopeasti kasvavia yrittäjien YEL-eläkkeitä ja mm. tällä hetkellä erittäin tärkeitä puolustusmenoja.

Mikä myös mietityttää, on mielikuva alasta vain hoivapalveluina, jotka voidaan ulkoistaa halvalla ulkomailta tuotaville hoiva-avustajille. He eivät tarvitse alan koulutusta tai kieliosaamista. Hoiva-avustajien palkaksi näkyy medioissa n. 1700 - 1800 e/kk, mikä kuulostaa aika pieneltä. Mikä osuus hoitotyöstä voidaan oikeasti järkevästi heille siirtää? Paljonko säästöä oikeasti saadaan 2200 e/kk peruspalkalla työskentelevään lähihoitajaan verrattuna, joka on varsin monikykyinen? Mikä on Suomen palkkakilpailukyky muiden Pohjoismaiden, Britannian tai Keski-Euroopan maiden kanssa?

Perinteinen tapa korjata hoitoalan työvoimaongelmia on tarjota työvoiman kysyntää. Tämä on jälleen noussut esille, eikäpä vähiten siksi, että työvoiman tarjontaa rajusti lisäämällä palkkakilpailua on perinteisesti alalla vähennetty. Lopputuloksena on kymmeniä tuhansia alalta poistuneita hoitajia, joista en usko kovin suuren joukon alalle palaavan. Ikävästi vain sitten se koulutuskin maksaa ja hukkaan mennyt koulutus on pois työelämästä ja verotulojen tekemisestä. Kun työvoimapula uhkaa useita muitakin aloja ja opiskelijoiden määrä vähenee, niin koulutusmäärien lisääminen ei tunnu ratkaisulta. Ulkomaisen työvoiman tuonti? Suomalainen palkka- ja hintataso ei liene vielä vuosikausiin lähelläkään Pohjois-Euroopan kilpailukykyisintä maajoukkoa. Ehkä ne palkat ja työolot vain pitäisi saada oikeasti kuntoon?

  • Tykkää 2
kukkis.

Posted

Voih, kun pääsis pian alalta pois. Kauas kaus muihin töihin. Vaihtaisin samalla palkallakin, en yhtään tarvii enempää, jos vaan työ olis vähemmän sitä mitä se on nyt.

  • Ihastus 1
MarreX

Posted

13 tuntia sitten, Pöllö kirjoitti:

Perinteinen tapa korjata hoitoalan työvoimaongelmia on tarjota työvoiman kysyntää. Tämä on jälleen noussut esille, eikäpä vähiten siksi, että työvoiman tarjontaa rajusti lisäämällä palkkakilpailua on perinteisesti alalla vähennetty. Lopputuloksena on kymmeniä tuhansia alalta poistuneita hoitajia, joista en usko kovin suuren joukon alalle palaavan. Ikävästi vain sitten se koulutuskin maksaa ja hukkaan mennyt koulutus on pois työelämästä ja verotulojen tekemisestä. Kun työvoimapula uhkaa useita muitakin aloja ja opiskelijoiden määrä vähenee, niin koulutusmäärien lisääminen ei tunnu ratkaisulta. Ulkomaisen työvoiman tuonti? Suomalainen palkka- ja hintataso ei liene vielä vuosikausiin lähelläkään Pohjois-Euroopan kilpailukykyisintä maajoukkoa. Ehkä ne palkat ja työolot vain pitäisi saada oikeasti kuntoon?

 

Lienee aika selviö, että palkkojen korjaantuminen kilpailukykyisiksi kertarysäyksellä ja työehtosopimuksilla ei ole mahdollista tai ainakaan todennäköistä. Näissä on aina kyse politiikasta. Sen sijaan palkkojen suhteen on alkanut näkyä tervettä, markkinaehtoista nousua, jossa etenkin osaamisesta maksetaan. Kun tässä on pää saatu auki,  on keskipalkkojen nousuun hyvät mahdollisuudet hiljaisemmalla, vähemmän politisoituneella ja orgaanisemmalla tavalla.

 

Suoraan sanottuna tuntuu, että ammattiyhdistykset ovat osittain olleet tässä jarrunakin ja juuri sillä taholla sairaanhoitajan työtä ei aidosti uskalleta myöntää asiantuntijatyöksi,  jossa yksi sairaanhoitaja ei suinkaan ole korvattavissa toisella ja jossa hyväksytään työtehtävien eriyttäminen ja jako. Myös yksilövastuisen hoitotyön ideaali teki valtavan karhunpalveluksen alan palkkakehitykselle Suomessa. Itsellä on välillä ollut vaihto-opiskelijoita muualta Euroopasta ja ilmeet ovat melkoisia, kun sh tarttuu kesken iv-lääkkeiden viennin moppiin ja alkaa pestä oksennusta lattialta, vaikka laitoshoitajat vieressä seisoskelevat odottamassa, että ruokakärry tulisi, koska 'löytäjä saa pitää.' Muutenkin suomalainen työnjako herättää näissä tulevissa eurooppalaisissa kollegoissa reilusti ihmetystä.

 

Nyt on alkanut näkyä työpaikkailmoituksia, joissa osaamisesta aletaan jo maksaakin. Ihan parin vuoden sisällä muutenkin ilmoituksiin on yleensäkin alkanut ilmestyä palkka näkyviin. Seuraava askel olisi, että palkasta alettaisiin aidosti neuvotella rekrytointivaiheessa. Tähän tuonee vauhtia kunnallisen ja yksityispuolen suuri tes-palkan ero. Ehkä jatkossa päästään myös aitoon tehtävien vaativuuden arviointiin ja siihen perustuvaan palkkaan julkisella puolella. Tässä vain tuntuu, että ay puolella ollaan suorastaan vastahankaan ja siellä erityisesti, ainakin julkisissa puheissa, että hoitaja on hoitaja mantra. Eikä tästä kauan ole, kun viimeksi luin Tehyn lehdestä jutun, jossa tunnuttiin pitävän ihanteena sitä, että 'meillä kaikki tekee kaikkea.'

 

Alan vetovoimaan taas vaikuttaa sekin todellisuus, mistä ei hirveästi ole viitsitty hiiskua nyt näin työtaistelun tuoksinnassa ja sitä odotellessa, mutta mitä olisi ehkä aika alkaa tuoda esiin. Jätetään nyt se kielletty k-sana pois, mutta onhan sairaanhoitajan työ mielekästä ja lisäksi siihen liittyy tietty status ja arvostus. Vuorotyö tuo paitsi haittoja ja töissä vietettyjä jouluja (jotka nekin voivat olla merkityksellisiä) niin myös joustavuutta arkeen. Lisäksi omia tuloja on tarvittaessa helppo nostaa. Ja ne lisät ovat ihan oikeaa rahaa. Esimerkiksi minä tienaan ihan kilpailukykyisesti  moneen muuhun tuttavaani verrattuna, vuosituloni ovat n. 50 000 euroa. Moni työkaveri tienaa paremmin, moni toki huonommin, jos tekevät kovin arki- ja aamuvoittoista listaa ja jättävät ylityöt kokonaan väliin. Työpaikkansa voi myös nykytilassa aika vapaasti valita ja suhteuttaa omaan elämäntilanteeseen.  Ei onnistu monellakaan alalla.

 

Omasta mielestäni nyt olisi aika vaihtaa levyä ja keskittyä muihin kehittämiskohteisiin alalla. Esimerkiksi osaamisen näkyviin saamiseen ja siitä palkitsemiseen.  Nykyinen jatkokoulutus on todellisuudesta vierautunutta.  Tehdään YAMK:ia ilman tehtävänkuva- tai palkkamuutoksia, tai sitten ainoana polkuna lähiesimiestyö. Virallista kliinistä jatkokoulutusta on vähän, se on todellisuudesta irtautunutta eikä se näy palkassa. Todellinen kliininen jatkokoulutus tapahtuu työssä ja sitä ei ole saatu strukturoitua näkyväksi. Olisiko aika miettiä erikoissairaanhoitajuuden paluuta ja sen kehittämistä esimerkiksi lääkäreiden erikoistumisopintoihin  peilaten ja tietysti benchmarkaten kansainvälisiä malleja.  Jos voisi esimerkiksi sertifioitua  eri tasoiseksi anestesiahoitajaksi tai keuhkosairauksien asiantuntijahoitajaksi? Esimerkiksi päivystystyön erikoissairaanhoitaja olisi strukturoidusti koulutettu toimimaan hoitoryhmässä, sh-vastaanotolla ja triagessa ja tämä sitten näkyisi niin tittelissä että palkassa verrattuna siihen juuri aloittelevaan cd-linjaston sairaanhoitajaan.

 

Minusta tärkeää olisi nyt päästää irti tästä käydystä taistelusta ja siihen luodusta kuvasta ja ryhmittyä miettimään uusia linjauksia tulevaan. Tässä on nyt kolme vuotta aikaa lähteä hakemaan uusia kehityssuuntia pelkän koko alan tasapäisen palkkakuopasta noston rinnalle. Ja en missään nimessä tarkoita, että se olisi ollut väärä tavoite, mutta nyt on aika jollekin uudelle.

kukkis.

Posted (edited)

Oon nyt odottanut kieli pitkänä palkan korotusta, työolojen parantumista tai edes sijaisten ryntäystä..... ei oo näkynyt. Mä ihan luulin, että nyt se hoitajapula ratkaistiin 🤣

Edited by kukkis.
Voinko poistaa tilini

Posted

4.10.2022 klo 01.43, kukkis. kirjoitti:

On niitä muitakin valheita armon vuonna 2022 lausuttu.

Juu, omalla sostes-sopimuksen puolella kävi NIIN, että me pisimpään töitä tehneet MENETETTIIN lisissä ja ne vähiten alalla töitä tehneet saivat lisää peruspalkkaan ja lisiin. Nyt hieman on alkanut taas kiinnostaa enemmän esimerkiksi kaupan alan työt, koska mulla on molemmat olkapäät edelleen terveinä ja ehkä voisin tehdä istuallani pidempiä työpäiviä (näin kihtiä sairastavana) kaupan kassalla ja samat *ittuilut kuulisin kuitenkin lähes sanasta sanaan kuin nykyisin.



Please sign in to comment

You will be able to leave a comment after signing in



Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Yhä useampi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen on saanut takaisin aiemmin menettämänsä ammattioikeudet. Valviran valvontalautakunta hyväksyi vuoden 2025 tammi–kesäkuussa 25 hakemusta, joissa haettiin oikeutta palata ammattiin. Vuonna 2024 vastaavana aikana hyväksyttiin 12 hakemusta.
      Hyväksymisprosentti nousi viime vuoden 30 prosentista tämän vuoden 51 prosenttiin.
      Valvontalautakunnan päätösten kokonaismäärä jatkaa kasvua: alkuvuoden aikana lautakunta teki 232 päätöstä, kun vastaava luku vuonna 2024 oli 215.
      Samalla myös ammattioikeuden menettämispäätösten määrä on noussut. Tammi–kesäkuussa 2025 oikeuden menetti 92 henkilöä, kun vuotta aiemmin luku oli 78. Lääkäreitä koskevia menetyksiä oli 14, kun vuoden 2024 vastaava määrä oli 7. Ammattioikeuksien rajoittamista koskevia päätöksiä tehtiin 29, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 21.
      Yleisimmät syyt ammattioikeuden poistamiseen tai rajoittamiseen liittyvät päihdeongelmiin ja muihin terveydentilaan liittyviin syihin.
      Lähde: Valvira, tiedote 9.7.2025
      Lue lisää...
    • Myydään kokonaisuus, joka tavoittaa suomalaiset hoitotyön ammattilaiset laajasti ja tehokkaasti: hoitajat.net-domain sekä siihen liittyvät Facebook- ja Instagram-kanavat.
      Hoitajat.net on brändi, joka sopii täydellisesti alan yritykselle tai yhteisölle, joka haluaa nopeasti kasvattaa näkyvyyttään hoitoalan ammattilaisten keskuudessa – ilman että tarvitsee aloittaa tyhjästä. 
      🩺 Mikä on hoitajat.net?
      Hoitajat.net on ollut yli 20 vuoden ajan hoitotyön ammattilaisten itsenäinen ja vapaaehtoisvoimin ylläpidetty yhteisö, jossa on tuotettu uutisia, blogeja, keskusteltu työelämästä, jaettu tietoa ja huumoria, verkostoiduttu ja tuuletettu työarjen paineita.
      Yhteisö ei ole virallinen toimija, vaan ammattilaisten oma sisäpiiri, joka on toiminut pitkään aktiivisesti verkossa ja somessa. Tämän myötä hoitajat.net-nimestä on tullut tunnettu ja luotettu brändi suomalaisen hoitotyön kentässä.
      📦 Kaupan kohteet
      Domain: hoitajat.net Facebook-sivu: 72 000 seuraajaa Instagram-tili: 34 000 seuraajaa Somekanavissa on valtava mainospontentiaali, voit kohdentaa mainontaasi hoitoalan ammattilaisiin.
      ❌ HUOM: Sivuston nykyinen sisältö, kuten keskustelut, uutiset ja käyttäjätiedot poistetaan ennen kauppaa. Myynnissä ovat vain domain ja sosiaalisen median kanavien hallintaoikeudet.
      📈 Näkyvyys ja tavoittavuus
      Facebook-sivu:
      72 000 seuraajaa  3,2 miljoonaa näyttökertaa 1.1.–30.6.2025 Instagram-tili:
      34 000 seuraajaa 165 000 näyttökertaa viimeisen 90 päivän aikana Sivuston liikenne (Matomo 2024):
      681 759 sivulatausta Liikenteen lähteet:   🔹 70 % hakukoneista
        🔹 18 % sosiaalisesta mediasta
        🔹 12 % suoraa liikennettä
      🔍 SEO-etu: vanha ja arvovaltainen domain
      Hoitajat.net on yli 20 vuotta vanha domain, jolla on pitkä historia ja vahva näkyvyys Googlessa. Hakukoneet arvostavat pitkäikäisiä ja uskottavia osoitteita – ja tämä näkyy käytännössä: ➡️ Vuonna 2024 sivuston liikenteestä 70 % tuli hakukoneiden kautta.
      Tällaisia domaineja ei ole usein tarjolla – tämä on harvinainen tilaisuus.
      🗝️ Yhteenveto:
      ✅ Vahva, tunnettu brändi
      ✅ Valmis yleisö: 106 000 some-seuraajaa
      ✅ Erinomainen SEO-potentiaali
      ✅ Mahdollisuus kaupallistaa tai kehittää edelleen
      Tartu tilaisuuteen – tällaisia kokonaisuutta ei tule vastaan toista kertaa.
      📬 Tarjoukset ja lisätiedot
      Tämä brändi on rakennettu yli 20 vuodessa. Näkyvyys ja seuraajakunta ovat valmiina. Tämä ei ole nopea flippaus – vaan mahdollisuus saada heti vahva asema ja näkyvyys hoitotyön ammattilaisten keskuudessa.

      Hintapyyntöä ei ole asetettu, mutta jos ymmärrät kokonaisuuden arvon, lähetä tarjous: 
      Jan-Olof Eriksson
      jan-olof.eriksson@oskuinteractive.fi
      Lue lisää...
    • Kesä 2025 tuo jälleen lisäkuormaa sote-ammattilaisille. Hyvinvointialueiden käynnissä olevat yt-neuvottelut ja ankarat säästötoimet näkyvät käytännössä siinä, että sijaisia ei palkata entiseen malliin. Tämä lisää vakituisen henkilöstön työtaakkaa ja herättää huolta jaksamisesta.
      Tehyn selvityksen mukaan 53 prosenttia hyvinvointialueiden luottamushenkilöistä arvioi, että toimintaa supistetaan tai suljetaan tänä kesänä yhtä paljon kuin viime vuonna. Useimmiten julkisen sektorin yksiköitä suljetaan 2–4 viikon ajaksi. Vaikka tilanne ei ole heikentynyt kesään 2024 verrattuna, sijaisten rekrytointia rajoitetaan nyt entistä tietoisemmin.
      – Yt-neuvotteluiden aiheuttama epävarmuus ja sijaisrekrytointien rajoittaminen lisäävät työn kuormittavuutta ja heikentävät potilasturvallisuutta. Olen todella huolissani hoitajien jaksamisesta, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      Henkilöstöpula jatkuu – erityisesti sairaanhoitajista ja lähihoitajista
      Vaikka rekrytointien hidastuminen on hetkellisesti helpottanut pulaa koulutetusta henkilöstöstä, hoitajia ei ole riittävästi. Työntekijöitä kuormittavat toistuvat työvuoromuutokset, alimitoitus ja puutteellinen perehdytys. Halukkuus joustaa työvuoroissa on vähentynyt.
      Tehyn työelämäasiantuntija Tiina Cederberg painottaa, että tilanne vaatii erityistä huomiota:
      – Palvelujen laadun, potilasturvallisuuden ja työntekijöiden hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää toimia.
      Varhaiskasvatus ja yksityinen sektori: kesä tuo lisähaasteita
      Yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualalla kesän ennakoidaan sujuvan pitkälti kuten viime vuonna, vaikka sijaisten saatavuus on paikoin haastavaa. Varhaiskasvatuksessa toimintaa keskitetään ja henkilöstöä siirretään yksiköiden välillä.
      – Varhaiskasvatuksessa on kiinnitettävä kesäkuukausina erityistä huomiota työntekijöiden työhyvinvointiin, sillä kiertäminen ja uudet lapsiryhmät kuormittavat työntekijöitä, Rytkönen muistuttaa.
      Lomat pääosin turvattu
      Positiivista on, että suurin osa työntekijöistä pystyy pitämään kesälomansa tavanomaiseen tapaan, joillain aloilla jopa viime kesää enemmän.
      Kesäajan 2025 selvitykseen vastasi 140 tehyläistä luottamusedustajaa, joista 46 edusti hyvinvointialueita, 60 yksityistä sote-alaa ja 34 varhaiskasvatusta. 
      Lue lisää...
    • Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi voimakkaasti Helsingin poliisin päätöstä olla aloittamatta esitutkintaa virkamiesten toiminnasta suojelu- ja hätätyölain valmistelussa.
      Helsingin poliisi tiedotti torstaina 22. toukokuuta, ettei se aloita esitutkintaa työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehistä Tehyn tekemän tutkintapyynnön pohjalta. Poliisin mukaan asiassa ei ole syytä epäillä virkarikosta tai muuta rikosta.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo olevansa todella surullinen poliisin päätöksestä. Poliisin päätös tarkoittaa, ettei virkamiehillä olisi mitään vastuuta, eikä näiden tarvitsisi noudattaa lakeja tai sääntelyä.
      – Jos asia olisi, kuten poliisi arvioi, olisin huolissani lainvalmistelua ohjaavasta sääntelystä Suomessa. Jos asia on kuten poliisi väittää, meidän pitää käydä laajempi yhteiskunnallinen keskustelu siitä, miten estetään täysin epäasiallinen lainvalmistelu ja luisuminen Unkarin tielle. On syytä kysyä, tunteeko poliisi Suomen lainsäädäntöä, Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Rytkönen kuvaa päätöstä suureksi pettymykseksi Tehyn jäsenille, joita epäasiallisesti valmisteltu ja työtaisteluja murtava lakimuutos koskee. Tehyn tekemään rikosilmoitukseen yhtyi yli 10 000 jäsentä.
      – Mikä on hoitajien oikeusturva tässä niin sanotussa oikeusvaltiossa, Rytkönen kysyy.
      Tällä päätöksellä suomalainen yhteiskunta näytti jälleen karvansa hoitajille ja osoitti, miten huonosti hoitajia kohdellaan. Rytkönen sanoo olevansa todella pettynyt, että suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuu tällaista.
      – Nyt EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja KT:n entinen toimitusjohtaja Markku Jalonen saivat juuri sen läpi, mitä he halusivat. Tämä on suomalaista saunanlaudepolitiikkaa, ja hoitajat ovat kärsijöitä, Rytkönen sanoo.
      Tehy katsoo, että lainvalmistelussa ei ole noudatettu lakiin perustuvaa kolmikantaista valmistelua ja aikoo ryhtyä jatkotoimiin, sanoo Tehyn lakiasiainjohtaja Kari Tiainen.
      Lue lisää...
    • Tehy on täydentänyt rikosilmoitustaan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) virkamiesten epäillyistä virkarikoksista liittyen suojelutyön lainvalmisteluun. Mukaan on liittynyt 10 564 tehyläistä, jotka vaativat tutkintaa ns. pakkotyölain valmistelun virheistä.
      – Tehyläiset ovat sankoin joukoin todenneet, että lainvalmistelu ei ole edennyt normaalisti ja sen virheistä vastuussa olevat on selvitettävä, sanoo Tehyn lakiasiainjohtaja Kari Tiainen liiton tiedotteessa.
      Tehyn mukaan TEMin lainvalmistelu on sisältänyt vakavia puutteita, kuten hätätyötä koskevien säännösehdotusten lisäämisen lausuntokierroksen jälkeen ilman asianmukaista kuulemista. Myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on nostanut esiin vastaavia ongelmia.
      TEM julkaisi 8. huhtikuuta tiedotteen, jossa se väitti lainvalmistelun edenneen normaalisti. Tehyn mukaan tiedote on täynnä asiavirheitä ja harhaanjohtavia väitteitä. Poliisi on ilmoittanut aloittaneensa asiassa esiselvityksen.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...