Jump to content
MAINOS
  • Tehy ja SuPer hyväksyivät sovintoehdotuksen - hoitajille työrauha, palkkataso nousee, työolot paranevat


    Hoitajat.net
     Share

    Tehy ja SuPer ovat hyväksyneet valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen hoitajajärjestöjen ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien työriitaan. Sovintoehdotuksen mukaan sote-alalla tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvo nousee keskimäärin vähintään 17,3 % viiden vuoden aikana etupainotteisesti siten, että kolmena ensimmäisenä vuonna nousu on 15,3 %. Ratkaisu koostuu sote-sopimuksen omasta kolmivuotisesta palkkaohjelmasta, aiemmin neuvotellusta kunta-alan palkkaohjelmasta sekä ns. normaaleista sopimuskorotuksista. Lisäksi ratkaisu sisältää koronapotilaiden hoitoon osallistuneille erillisen 600 euron kertapalkkion ja useita parannuksia työoloihin.

    – Hoitajien taistelu toi sote-alalle muuta kunta-alaa tuplasti paremman palkkaohjelman, jolla alan palkkausta ja sen epäkohtia päästään korjaamaan. Lisäksi työaikoja ja työoloja koskevat tavoitteet etenivät, ja vihdoin korona-ajan venymisestä korvattiin konkreettisesti. Myös palkkatasa-arvo nytkähtää eteenpäin. Pakkotyölain varjossa tulosta voi pitää hyvänä, toteavat Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.

    Ratkaisun tuloksena esimerkiksi lähihoitajan tehtäväkohtaisen palkan keskiarvo nousee nykyisestä 2 255  eurosta yli 2 600 euroon ja sairaanhoitajan vastaavasti 2 625 eurosta yli 3 000 euroon.

    – On hyvä, että pitkän ja vaikean rupeaman jälkeen sopimus viimein syntyi. Ratkaisua voi kuvailla pelastusrenkaaksi sote-alan kriisiin, mutta kuivalle maalle pääseminen edellyttää tulevina vuosina edelleen merkittäviä valtiovallan ja työantajan lisäpanostuksia sote-sektorille, toteavat puheenjohtajat.

    Ratkaisu sisältää useita työhyvinvointia ja palautumista edistäviä parannuksia kuten arkipyhä kokonaisena vapaapäivänä, vuosilomaoikeus myös arkipyhinä sekä ns. joutuisan ruokailun käytäntö yleistyöaikamuodossa kuten lääkäreillä. Lisäksi sovittiin ensimmäistä kertaa erityisesti sote-alalle alakohtainen työryhmä kehittämään työhyvinvointia, työolojen parannuksia ja johtamista.

    Ratkaisulla myös poistetaan työantajilta mahdollisuus asettaa rekrytointikieltoja, jotka ovat viime aikoina estäneet yksittäisten hoitajien palkkakehitystä ja vapaata liikkumista työsuhteesta toiseen.

    – Kierros oli hankala ja raskas monella tavoin. Työnantajien ja päättäjien suhtautuminen hoitajiin ja pakkotyölaki eivät varmaan unohdu kovin helposti, arvelevat Rytkönen ja Paavola.

    Sovintoehdotuksen hyväksymisen myötä kaikki Tehyn ja SuPerin työtaistelutoimet kuntasektorilla päättyvät välittömästi.

    Lisätietoa ratkaisusta ja sopimuskorotuksista

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    Ennustan itse asiassa hoitajapulan valitettavasti pahenevan, koska palkankorotukset tulevat hitaasti, inflaatio syö rajusti hoitajan ostovoimaa ja ainoa tapa nostaa reaalisesti ostovoimaa on sittenkin vaihtaa alaa. Toki pidän tulosta TEHY:ltä olosuhteisiin nähden varsin hyvänä suorituksena. Mutta matematiikka on kylmää.

    Sari Sairaanhoitaja ansaitsee vaikkapa 2500 e/kk peruspalkkana. KT:n mukaan v. 2022 palkankorotus on 2,5 % eli 62,5 e/kk. Nettona käteen jää hieman yli puolet korotuksesta. V. 2023 nousua tulisi 4,6 % lisää eli 118 e/kk, nettona hieman yli puolet tuosta. Inflaatio on jo tänä vuonna lähes 10 % eli ostovoima laskee enemmän kuin korotukset tuovat.

    KT:n mukaan viiden vuoden päästä ts. vuoden 2027 lopussa korotus on 18,5 % eli Sari Sairaanhoitaja on saanut peruspalkkaansa bruttona 463 euroa lisää. Marginaaliverotuksen pysyessä samalla tasolla käteen jää nettona 240 e/kk enemmän. 

    Suomalaisen palkansaajan keskitulot ovat 3760 e/kk. Palkka- ja palkkiotulojen mediaanikin kesäkuussa 2022 Tilastokeskuksen mukaan on 3444 e/kk. Koska hoitoalalla haittalisien ja ylitöiden merkitys on suuri, käytän verrokkina keskituloa. Jos muilla palkansaajilla korotukset olisivat viiden vuoden aikana 2 % vuodessa, nousisi keskituloisen bruttopalkka v. 2027 loppuun mennessä 391 e/kk. Sari Sairaanhoitaja kirisi palkkakuoppaansa kiinni siis 463 e/kk - 391 e/kk  = 72 e/kk viiden vuoden aikana bruttona. 

    Mediaanituloisella 3444 e/kk viidessä vuodessa 2 % korotuksilla palkka nousisi 358 e/kk. Sari Sairaanhoitaja kirisi palkkakuoppaansa v. 2027 loppuun mennessä silloin jo 109 e/kk bruttona. Jos muut alat tyytyisivät 1,5 % korotuksiin, mediaanituloisen palkka nousisi vain 266 e/kk ja Sari kirisi palkkakuoppaa kiinni "peräti" 197 e/kk. Eli, viiden vuoden odotuksen sijaan Sari korottaa nopeimmin palkkaansa ja ostovoimaansa pyrkimällä aloille, joissa palkkaa maksetaan enemmän.

    Jos Sarin kokonaispalkka on 3100 e/kk ja siihen tulee 18,5 % lisä viidessä vuodessa, nousee Sarin palkka jo 574 e/kk. Silloin Sari kirisi keskituloisen palkkaan verrattuna palkkakuoppaa viiden vuoden päästä kiinni jo 183 e/kk. Jos TEHY tekisi uuden 18,5 % sopimuksen vuodesta 2028 eteenpäin ja keskituloisen palkansaajan korotukset olisivat samalla ajalla 2 % vuodessa, ei Sari olisi 10 vuoden kuluttua vieläkään kirinyt keskituloista kiinni. Mediaanipalkan Sari Sairaanhoitaja tavoittaisi reilun 7 vuoden kuluttua. Niin, odottaako Sari 7 - 13 vuotta palkkakuoppansa korjausta? Veikkaanpa valitettavasti, että kaikki eivät vuosien venymisen jälkeen odottaa.

    Sinänsä mielenkiintoisesti medioissa Sarin palkkoja on verrattu parin vuoden takaisiin lukuihin ja niissä mediaanituloihin, ei palkansaajan nykyisiin keskituloihin. Näin mielikuviin vaikutetaan. Jos Sari saa lisää palkkaa, kaatuvat vienti ja valtiontalous. Tosin kukaan ei kysy, mihin rahat sitten menevät, jos Suomessa käytetään verrokkimaihin verrattuna 20 - 25 % vähemmän rahaa terveydenhuoltoon. Alalla on rakenteita runnottu 1990-luvun lama-ajoista lähtien.

    Eikäpä Suomen terveydenhuollon rakenteet OECD-vertailun mukaan kovin raskailta näytä. Kalliina pidettyjä sairaalapaikkoja on Suomessa keskimääräistä vähemmän. Kotihoitoa, avohoitoa, poliklinikkatoimintoja jne. on varsin hyvin. Vanhustenhuollossa kevyemmät palvelut ikärakenteestamme huolimatta ovat hyvin esillä. Tietysti kääntöpuolena on sitten, mistä vielä tehostaa. Nopeasti nousevia kustannuksia ovat mm. lääkehuollon kustannukset, mutta valtio maksaa mm. nopeasti kasvavia yrittäjien YEL-eläkkeitä ja mm. tällä hetkellä erittäin tärkeitä puolustusmenoja.

    Mikä myös mietityttää, on mielikuva alasta vain hoivapalveluina, jotka voidaan ulkoistaa halvalla ulkomailta tuotaville hoiva-avustajille. He eivät tarvitse alan koulutusta tai kieliosaamista. Hoiva-avustajien palkaksi näkyy medioissa n. 1700 - 1800 e/kk, mikä kuulostaa aika pieneltä. Mikä osuus hoitotyöstä voidaan oikeasti järkevästi heille siirtää? Paljonko säästöä oikeasti saadaan 2200 e/kk peruspalkalla työskentelevään lähihoitajaan verrattuna, joka on varsin monikykyinen? Mikä on Suomen palkkakilpailukyky muiden Pohjoismaiden, Britannian tai Keski-Euroopan maiden kanssa?

    Perinteinen tapa korjata hoitoalan työvoimaongelmia on tarjota työvoiman kysyntää. Tämä on jälleen noussut esille, eikäpä vähiten siksi, että työvoiman tarjontaa rajusti lisäämällä palkkakilpailua on perinteisesti alalla vähennetty. Lopputuloksena on kymmeniä tuhansia alalta poistuneita hoitajia, joista en usko kovin suuren joukon alalle palaavan. Ikävästi vain sitten se koulutuskin maksaa ja hukkaan mennyt koulutus on pois työelämästä ja verotulojen tekemisestä. Kun työvoimapula uhkaa useita muitakin aloja ja opiskelijoiden määrä vähenee, niin koulutusmäärien lisääminen ei tunnu ratkaisulta. Ulkomaisen työvoiman tuonti? Suomalainen palkka- ja hintataso ei liene vielä vuosikausiin lähelläkään Pohjois-Euroopan kilpailukykyisintä maajoukkoa. Ehkä ne palkat ja työolot vain pitäisi saada oikeasti kuntoon?

    • Tykkää 2
    Link to comment
    Share on other sites

    Voih, kun pääsis pian alalta pois. Kauas kaus muihin töihin. Vaihtaisin samalla palkallakin, en yhtään tarvii enempää, jos vaan työ olis vähemmän sitä mitä se on nyt.

    • Ihastus 1
    Link to comment
    Share on other sites

    13 tuntia sitten, Pöllö kirjoitti:

    Perinteinen tapa korjata hoitoalan työvoimaongelmia on tarjota työvoiman kysyntää. Tämä on jälleen noussut esille, eikäpä vähiten siksi, että työvoiman tarjontaa rajusti lisäämällä palkkakilpailua on perinteisesti alalla vähennetty. Lopputuloksena on kymmeniä tuhansia alalta poistuneita hoitajia, joista en usko kovin suuren joukon alalle palaavan. Ikävästi vain sitten se koulutuskin maksaa ja hukkaan mennyt koulutus on pois työelämästä ja verotulojen tekemisestä. Kun työvoimapula uhkaa useita muitakin aloja ja opiskelijoiden määrä vähenee, niin koulutusmäärien lisääminen ei tunnu ratkaisulta. Ulkomaisen työvoiman tuonti? Suomalainen palkka- ja hintataso ei liene vielä vuosikausiin lähelläkään Pohjois-Euroopan kilpailukykyisintä maajoukkoa. Ehkä ne palkat ja työolot vain pitäisi saada oikeasti kuntoon?

     

    Lienee aika selviö, että palkkojen korjaantuminen kilpailukykyisiksi kertarysäyksellä ja työehtosopimuksilla ei ole mahdollista tai ainakaan todennäköistä. Näissä on aina kyse politiikasta. Sen sijaan palkkojen suhteen on alkanut näkyä tervettä, markkinaehtoista nousua, jossa etenkin osaamisesta maksetaan. Kun tässä on pää saatu auki,  on keskipalkkojen nousuun hyvät mahdollisuudet hiljaisemmalla, vähemmän politisoituneella ja orgaanisemmalla tavalla.

     

    Suoraan sanottuna tuntuu, että ammattiyhdistykset ovat osittain olleet tässä jarrunakin ja juuri sillä taholla sairaanhoitajan työtä ei aidosti uskalleta myöntää asiantuntijatyöksi,  jossa yksi sairaanhoitaja ei suinkaan ole korvattavissa toisella ja jossa hyväksytään työtehtävien eriyttäminen ja jako. Myös yksilövastuisen hoitotyön ideaali teki valtavan karhunpalveluksen alan palkkakehitykselle Suomessa. Itsellä on välillä ollut vaihto-opiskelijoita muualta Euroopasta ja ilmeet ovat melkoisia, kun sh tarttuu kesken iv-lääkkeiden viennin moppiin ja alkaa pestä oksennusta lattialta, vaikka laitoshoitajat vieressä seisoskelevat odottamassa, että ruokakärry tulisi, koska 'löytäjä saa pitää.' Muutenkin suomalainen työnjako herättää näissä tulevissa eurooppalaisissa kollegoissa reilusti ihmetystä.

     

    Nyt on alkanut näkyä työpaikkailmoituksia, joissa osaamisesta aletaan jo maksaakin. Ihan parin vuoden sisällä muutenkin ilmoituksiin on yleensäkin alkanut ilmestyä palkka näkyviin. Seuraava askel olisi, että palkasta alettaisiin aidosti neuvotella rekrytointivaiheessa. Tähän tuonee vauhtia kunnallisen ja yksityispuolen suuri tes-palkan ero. Ehkä jatkossa päästään myös aitoon tehtävien vaativuuden arviointiin ja siihen perustuvaan palkkaan julkisella puolella. Tässä vain tuntuu, että ay puolella ollaan suorastaan vastahankaan ja siellä erityisesti, ainakin julkisissa puheissa, että hoitaja on hoitaja mantra. Eikä tästä kauan ole, kun viimeksi luin Tehyn lehdestä jutun, jossa tunnuttiin pitävän ihanteena sitä, että 'meillä kaikki tekee kaikkea.'

     

    Alan vetovoimaan taas vaikuttaa sekin todellisuus, mistä ei hirveästi ole viitsitty hiiskua nyt näin työtaistelun tuoksinnassa ja sitä odotellessa, mutta mitä olisi ehkä aika alkaa tuoda esiin. Jätetään nyt se kielletty k-sana pois, mutta onhan sairaanhoitajan työ mielekästä ja lisäksi siihen liittyy tietty status ja arvostus. Vuorotyö tuo paitsi haittoja ja töissä vietettyjä jouluja (jotka nekin voivat olla merkityksellisiä) niin myös joustavuutta arkeen. Lisäksi omia tuloja on tarvittaessa helppo nostaa. Ja ne lisät ovat ihan oikeaa rahaa. Esimerkiksi minä tienaan ihan kilpailukykyisesti  moneen muuhun tuttavaani verrattuna, vuosituloni ovat n. 50 000 euroa. Moni työkaveri tienaa paremmin, moni toki huonommin, jos tekevät kovin arki- ja aamuvoittoista listaa ja jättävät ylityöt kokonaan väliin. Työpaikkansa voi myös nykytilassa aika vapaasti valita ja suhteuttaa omaan elämäntilanteeseen.  Ei onnistu monellakaan alalla.

     

    Omasta mielestäni nyt olisi aika vaihtaa levyä ja keskittyä muihin kehittämiskohteisiin alalla. Esimerkiksi osaamisen näkyviin saamiseen ja siitä palkitsemiseen.  Nykyinen jatkokoulutus on todellisuudesta vierautunutta.  Tehdään YAMK:ia ilman tehtävänkuva- tai palkkamuutoksia, tai sitten ainoana polkuna lähiesimiestyö. Virallista kliinistä jatkokoulutusta on vähän, se on todellisuudesta irtautunutta eikä se näy palkassa. Todellinen kliininen jatkokoulutus tapahtuu työssä ja sitä ei ole saatu strukturoitua näkyväksi. Olisiko aika miettiä erikoissairaanhoitajuuden paluuta ja sen kehittämistä esimerkiksi lääkäreiden erikoistumisopintoihin  peilaten ja tietysti benchmarkaten kansainvälisiä malleja.  Jos voisi esimerkiksi sertifioitua  eri tasoiseksi anestesiahoitajaksi tai keuhkosairauksien asiantuntijahoitajaksi? Esimerkiksi päivystystyön erikoissairaanhoitaja olisi strukturoidusti koulutettu toimimaan hoitoryhmässä, sh-vastaanotolla ja triagessa ja tämä sitten näkyisi niin tittelissä että palkassa verrattuna siihen juuri aloittelevaan cd-linjaston sairaanhoitajaan.

     

    Minusta tärkeää olisi nyt päästää irti tästä käydystä taistelusta ja siihen luodusta kuvasta ja ryhmittyä miettimään uusia linjauksia tulevaan. Tässä on nyt kolme vuotta aikaa lähteä hakemaan uusia kehityssuuntia pelkän koko alan tasapäisen palkkakuopasta noston rinnalle. Ja en missään nimessä tarkoita, että se olisi ollut väärä tavoite, mutta nyt on aika jollekin uudelle.

    Link to comment
    Share on other sites

    Oon nyt odottanut kieli pitkänä palkan korotusta, työolojen parantumista tai edes sijaisten ryntäystä..... ei oo näkynyt. Mä ihan luulin, että nyt se hoitajapula ratkaistiin 🤣

    Edited by kukkis.
    Link to comment
    Share on other sites

    4.10.2022 klo 01.43, kukkis. kirjoitti:

    On niitä muitakin valheita armon vuonna 2022 lausuttu.

    Juu, omalla sostes-sopimuksen puolella kävi NIIN, että me pisimpään töitä tehneet MENETETTIIN lisissä ja ne vähiten alalla töitä tehneet saivat lisää peruspalkkaan ja lisiin. Nyt hieman on alkanut taas kiinnostaa enemmän esimerkiksi kaupan alan työt, koska mulla on molemmat olkapäät edelleen terveinä ja ehkä voisin tehdä istuallani pidempiä työpäiviä (näin kihtiä sairastavana) kaupan kassalla ja samat *ittuilut kuulisin kuitenkin lähes sanasta sanaan kuin nykyisin.

    Link to comment
    Share on other sites



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • HUS kartoitti lokakuussa henkilöstökyselyllä huslaisten mielipiteitä organisaation toiminnasta, johtamisesta, vuorovaikutuksesta ja työhyvinvoinnista. Työntekijöistä omaa työpaikkaansa tuttavilleen suosittelisi 69 % vastaajista. Vuosi sitten toteutetussa kyselyssä omaa työyksikköä suositteli vielä 76 % vastaajista.
      Oma osaaminen koetaan kyselyn perusteella todella hyväksi. Yli 90 % koki oman osaamisensa riittäväksi oman työn vaatimuksiin nähden. 
      Työ koetaan edelleen kuormittavaksi. Viidesosa huslaisista kokee olevansa ylirasittunut usein tai hyvin usein. Ylikuormitus on pysynyt samalla tasolla kuin edellisenä vuonna.
      Tyytyväisyys johtamiseen on parantunut. 76 % vastaajista oli tyytyväisiä esihenkilönsä johtamiseen. Viime vuoden lopun tilanteeseen verrattuna tulos parani 3 %. Johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi ja kannustavaksi. Työyksiköissä vallitsee kyselyn mukaan luottavainen ilmapiiri ja työskentelyn koetaan sujuvan hyvin. Esihenkilöistä puolestaan 80 % koki, että hänellä on hyvät edellytykset onnistua esihenkilötyössä.
      Kyselyyn vastasi noin 13 400 henkilöä eli 51 % kaikista huslaisista.
      Henkilöstökyselyt: 2022 | 2021
       
      Lue lisää...
    • Yliopistosairaaloiden vuodeosastojen sairaanhoitajien kävelyreittejä koskevan tutkimus osoitti, että hoitaja käy vuoron aikana eri huoneissa keskimäärin 105 kertaa. Toistuva kävely huoneiden välillä on seurausta sairaanhoitajien tietojärjestelmätyön lisääntymisestä ja työnjaon haasteista. Tutkimus tuo ilmi vuodeosaston hoitajien varsin sirpaleisen työnkuvan.
      SKA-Research toteutti useissa yliopistosairaaloiden suunnittelu- ja kehittämishankkeissa hoitajien kävelyreittianalyysejä niin perinteisesti havainnoimalla kuin älypuhelimeen perustuvalla internet-of-things -ratkaisulla (IoT). Havainnointi ja IoT-ratkaisu antoivat samansuuntaiset tulokset. Hoitajien kävelyreittejä on aikaisemmin tutkittu erittäin heikosti, vaikka hoitajaliikenne kuuluu vuodeosaston ydinprosesseihin.
      Tutkimus tuo ilmi vuodeosastojen monimutkaisen hoitajavirran, jota dominoi edestakainen kävelyliikenne eri tilojen välillä. Huonekäyntejä tulee yhden vuodeosaston aamu- ja iltavuoron 10 hoitajalla yhteensä noin 1000 vuorokaudessa. 72 % kaikista huonekäynneistä kohdistui potilashuoneisiin (33 %), hoitajien kansliaan (28 %) ja lääkehuoneeseen (10 %). Ko. kolmen huonetyypin välinen hoitajavirta muodosti puolet koko hoitajaliikenteestä. Kanslian ja potilashuoneiden välinen edestakainen liikenne oli merkittävin yksittäinen kulkureitti. 8 % huonekäynneistä oli varastokäyntejä.
      Oulun yliopistollisessa sairaalassa toteutettiin hoitajien kävelyreittianalyysit älypuhelinsovelluksella ja kerättiin yli 25000 huonekäynnin data. Sen tulosten seurauksena selvitettiin edelleen hoitajien kansliatyöajan jakautumista ja PC-työtä tarkemmin. 41 % hoitajien työajasta kului kansliatyöhön. Kansliatyöstä puolestaan suurin osa kului PC-työhön (potilastiedon kirjaaminen, tiedon tarkistaminen ja etsiminen), jonka osuus hoitajien koko työajasta oli 30 %. Hoitajan PC-työlle oli ominaista jatkuva ”hyppely” eri tietojärjestelmänäkymien välillä – sairaanhoitaja siirtyi keskimäärin 361 kertaa tietokoneen eri näkymästä toiseen vuoron aikana.
      Sairaalat ovat kehittäneet kävelyreittianalyysien perusteella parempia työmenetelmiä, suunnitelleet uusia vuodeosastoja, uudistaneet vanhoja vuodeosastoja ja kehittäneet potilastietojärjestelmiä.
      Tutkimus on julkaistu 3.11.2022 kansainvälisessä Health Environments Research & Design Journal -julkaisussa. Linkki tutkimukseen https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/19375867221134550
      Esimerkkikuvaaja kahden sairaanhoitajan kävelyreiteistä eri huoneiden välillä yhdessä vuorossa yliopistosairaalan lastenkirurgian vuodeosastolla. Hoitajat kävivät 18 eri huoneessa; yht. 86 kulkureittiä ja 224 siirtymistä huoneiden välillä; sairaanhoitajien kävelymatkat vuoroissa olivat 3,6 km ja 4,4 km.

      Lue lisää...
    • Diak kouluttaa 50 ulkomaalaistaustaista sairaanhoitajaa joulukuussa alkavassa pätevöitymiskoulutuksessa. Koulutuksen myötä EU-alueen ulkopuolella sairaanhoitajakoulutuksen saaneet voivat työskennellä sairaanhoitajana Suomessa ja muissa EU-maissa.
      Koulutuksella Diak haluaa osaltaan vastata hoitoalan työvoimapulaan.
      – Hoitoalalla työskentelee paljon ulkomailla sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneita esimerkiksi avustavissa tehtävissä. Tarjoamamme pätevöitymiskoulutus voi osaltaan auttaa saamaan kaikki olemassa oleva asiantuntijuus ja jo hankittu osaaminen käyttöön ja siten helpottamaan myös sairaanhoitajapulaa, sanoo Diakin terveysalan lehtori Riikka Tuominen.
      Uusi koulutus on tarkoitettu suomen kieltä osaaville ulkomaalaistaustaisille henkilöille, jotka ovat kotimaassaan hankkineet bachelor-tason sairaanhoitajakoulutuksen, mutta joilta puuttuu pätevyys toimia EU:n alueella ja Suomessa sairaanhoitajana. Opiskelujen kesto on yhdestä vuodesta korkeintaan puoleentoista vuoteen.
      Tuominen kannustaa hakemaan koulutukseen, vaikka opiskelu vieraalla kielellä jännittäisi. Tukea on opiskelijoille luvassa koko opintomatkan ajan.
      – Opiskelijat saavat vahvaa yksilöllistä ja ryhmämuotoista ohjausta ja tukea opinnoissaan sekä mahdollisuuden parantaa ammatillista kielitaitoaan. Kielitaidon ohella koulutus vahvistaa opiskelijoiden ammatillista osaamista ja motivaatiota, Tuominen sanoo.
      Pätevöitymiskoulutus tuottaa uusia osaajia sote-alan työnantajien palvelukseen. Lisäksi tarkoituksena on tukea myös työelämäkumppaneiden ohjaustaitoja.
      – Tavoitteena on tarjota työelämäkumppaneille koulutusta maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjaukseen.
      Lue lisää...
    • Lasten rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden rokotuskattavuus on Suomessa edelleen hyvä, kertoo THL tiedotteessaan. Lisäksi lasten rokottamattomuus on hyvin harvinaista. 
      Vuonna 2019 syntyneistä lapsista 97 prosenttia on saanut kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotuksen. Luku on hieman matalampi kuin vuonna 2018 syntyneiden ikäluokassa, mutta syy löytyy todennäköisesti tiedonsiirrosta. 
      – Tiedonsiirron puutteita on ollut aiempaa enemmän sellaisilla alueilla, joissa syntyy paljon lapsia. Nämä puutteet madaltavat myös koko maan kattavuuslukua. Hyvin monessa kunnassa kaikki lapset saavat viitosrokotuksen ja kaksi kuntaa kolmesta ylittää selvästi koko maan tason, sanoo THL:n ylilääkäri Ulpu Elonsalo. 
      Noin 96 prosenttia 2019 syntyneistä lapsista on saanut pneumokokkirokotteen. Parhaimmat kattavuudet ovat Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Kymenlaakson sairaanhoitopiireissä. Kaikista Suomen kunnista lähes kaksi kolmesta ylittää koko maan kattavuustason. 
      Rotavirusrokotteen on saanut 93 prosenttia vuonna 2019 syntyneistä lapsista. Luku on samaa luokkaa kuin vuonna 2018 syntyneillä.  Vesirokkorokotteen suosio on lisääntynyt joka vuosi sen jälkeen, kun rokote tuli osaksi rokotusohjelmaa vuonna 2017. Vuonna 2019 syntyneistä lapsista noin 86 prosenttia on saanut vesirokkorokotteen. 
      MPR-rokotusten kattavuus pyrittävä pitämään korkeana
      Tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen on rokotusrekisterin mukaan saanut noin 95 prosenttia vuonna 2019 syntyneistä.  
      – Koko maan tasolla tarkasteltuna MPR-rokotuskattavuus on pysynyt 95 prosentin tuntumassa pitkään. Laajemmat epidemiat ovat epätodennäköisiä, mutta paikallisten epidemioiden riski kasvaa etenkin herkästi leviävän tuhkarokon osalta, jos MPR-rokotuskattavuus jää toistuvasti tälle tasolle tai matalammaksi, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio. 
      – Samalla on hyvä muistaa, että myös muut asiat vaikuttavat epidemiariskiin. Vaikutusta on myös sillä, millaisesta alueesta on kyse ja kuinka suurella osalla alueen aikuisväestöstä on joko rokotuksen tai lapsuudessa sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa vastaan, Kontio jatkaa. 
      Rokottamattomuus on edelleen harvinaista
      Rokottamattomuus on Suomessa hyvin harvinaista. Lapsi katsotaan rokottamattomaksi, jos hän ei ole saanut yhtään rotavirus-, pneumokokki-, MPR- ja viitos- tai nelosrokotetta. 
      Rokottamattomien lasten osuudet ovat pysyneet vakaina jo useita vuosia. Vain noin prosentti lapsista ei ole saanut kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia perusrokotuksia lainkaan kolmeen ikävuoteen mennessä. Kahdeksaan ikävuoteen mennessä ilman perusrokotuksia jää vain 0,7 prosenttia.  
       
      Lue lisää...
    • Rokotussuositukset ja niihin liittyvä asiantuntemus ovat viranomaisten vastuulla eikä Tehy ota kantaa niihin. Sote-henkilöstö on kuitenkin hämmentynyttä ja huolissaan Suomen poikkeavasta linjasta alan työntekijöiden neljänsiin koronarokotuksiin verrattuna muihin EU-maihin, sanoo Tehy tiedotteessaan.
      – Haluamme tuoda esiin sote-henkilöstön hämmennyksen ja huolen siitä, että Suomen linja sote-henkilöstön neljänsissä rokotuksissa poikkeaa mm. EU-tason suosituksista, kun samalla koronatilanne on jälleen pahenemassa. Rokotussuoja on hoitajille heidän työnsä luonteen takia myös merkittävä työturvallisuuskysymys, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      Hämmennyksen taustalla on Suomen suositus olla antamatta neljättä koronarokotusta sote-henkilöstölle, mikä poikkeaa mm. EU:n komission ja EDCD:n (Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus) suosituksista.  Euroopan komissio on suosittanut 12. lokakuuta neljättä koronarokotetta koko sote-henkilöstölle. Useat EU-maat toimivatkin jo sen mukaisesti ja tarjoavat sote-henkilöstölle ko. rokotetta.
      Lisäkysymyksiä hoitajien keskuudessa herättää myös tämän viikon Lapin sairaanhoitopiirin päätös tarjota mahdollisuutta neljänteen koronarokotukseen henkilöstölleen.
      Sote-henkilöstö on Suomessa Rytkösen mukaan koronarokotusten suhteen eriarvoisessa asemassa sekä EU-maiden tarkastelussa että maan sisäisissä käytännöissä.
      – Nyt tarvittaisiin johdonmukaisuutta ja alan henkilöstön tasavertaista kohtelua. Olen vienyt viestiä asiasta myös sosiaali- ja terveysministeriöön. Julkisuudessa puhutaan hoitajien neljännen koronarokotteen yhteydessä potilasturvallisuudesta ja terveydenhuollon kantokyvystä, jos henkilöstö sairastuu. Mutta ei pidä unohtaa, että sote-henkilöstön kattava rokotussuoja on tärkeä osa työsuojelua, Rytkönen muistuttaa.
      Tehyn hallitus keskusteli tänään kokouksessaan sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koronarokotuksista. Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi tänään koronaepidemiaan liittyvästä lainvalmistelusta tiedotustilaisuudessaan.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...