Jump to content
MAINOS

Tehy ja SuPer hyväksyivät sovintoehdotuksen - hoitajille työrauha, palkkataso nousee, työolot paranevat


Hoitajat.net
 Share

Tehy ja SuPer ovat hyväksyneet valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen hoitajajärjestöjen ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien työriitaan. Sovintoehdotuksen mukaan sote-alalla tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvo nousee keskimäärin vähintään 17,3 % viiden vuoden aikana etupainotteisesti siten, että kolmena ensimmäisenä vuonna nousu on 15,3 %. Ratkaisu koostuu sote-sopimuksen omasta kolmivuotisesta palkkaohjelmasta, aiemmin neuvotellusta kunta-alan palkkaohjelmasta sekä ns. normaaleista sopimuskorotuksista. Lisäksi ratkaisu sisältää koronapotilaiden hoitoon osallistuneille erillisen 600 euron kertapalkkion ja useita parannuksia työoloihin.

– Hoitajien taistelu toi sote-alalle muuta kunta-alaa tuplasti paremman palkkaohjelman, jolla alan palkkausta ja sen epäkohtia päästään korjaamaan. Lisäksi työaikoja ja työoloja koskevat tavoitteet etenivät, ja vihdoin korona-ajan venymisestä korvattiin konkreettisesti. Myös palkkatasa-arvo nytkähtää eteenpäin. Pakkotyölain varjossa tulosta voi pitää hyvänä, toteavat Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.

Ratkaisun tuloksena esimerkiksi lähihoitajan tehtäväkohtaisen palkan keskiarvo nousee nykyisestä 2 255  eurosta yli 2 600 euroon ja sairaanhoitajan vastaavasti 2 625 eurosta yli 3 000 euroon.

– On hyvä, että pitkän ja vaikean rupeaman jälkeen sopimus viimein syntyi. Ratkaisua voi kuvailla pelastusrenkaaksi sote-alan kriisiin, mutta kuivalle maalle pääseminen edellyttää tulevina vuosina edelleen merkittäviä valtiovallan ja työantajan lisäpanostuksia sote-sektorille, toteavat puheenjohtajat.

Ratkaisu sisältää useita työhyvinvointia ja palautumista edistäviä parannuksia kuten arkipyhä kokonaisena vapaapäivänä, vuosilomaoikeus myös arkipyhinä sekä ns. joutuisan ruokailun käytäntö yleistyöaikamuodossa kuten lääkäreillä. Lisäksi sovittiin ensimmäistä kertaa erityisesti sote-alalle alakohtainen työryhmä kehittämään työhyvinvointia, työolojen parannuksia ja johtamista.

Ratkaisulla myös poistetaan työantajilta mahdollisuus asettaa rekrytointikieltoja, jotka ovat viime aikoina estäneet yksittäisten hoitajien palkkakehitystä ja vapaata liikkumista työsuhteesta toiseen.

– Kierros oli hankala ja raskas monella tavoin. Työnantajien ja päättäjien suhtautuminen hoitajiin ja pakkotyölaki eivät varmaan unohdu kovin helposti, arvelevat Rytkönen ja Paavola.

Sovintoehdotuksen hyväksymisen myötä kaikki Tehyn ja SuPerin työtaistelutoimet kuntasektorilla päättyvät välittömästi.

Lisätietoa ratkaisusta ja sopimuskorotuksista

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Ennustan itse asiassa hoitajapulan valitettavasti pahenevan, koska palkankorotukset tulevat hitaasti, inflaatio syö rajusti hoitajan ostovoimaa ja ainoa tapa nostaa reaalisesti ostovoimaa on sittenkin vaihtaa alaa. Toki pidän tulosta TEHY:ltä olosuhteisiin nähden varsin hyvänä suorituksena. Mutta matematiikka on kylmää.

Sari Sairaanhoitaja ansaitsee vaikkapa 2500 e/kk peruspalkkana. KT:n mukaan v. 2022 palkankorotus on 2,5 % eli 62,5 e/kk. Nettona käteen jää hieman yli puolet korotuksesta. V. 2023 nousua tulisi 4,6 % lisää eli 118 e/kk, nettona hieman yli puolet tuosta. Inflaatio on jo tänä vuonna lähes 10 % eli ostovoima laskee enemmän kuin korotukset tuovat.

KT:n mukaan viiden vuoden päästä ts. vuoden 2027 lopussa korotus on 18,5 % eli Sari Sairaanhoitaja on saanut peruspalkkaansa bruttona 463 euroa lisää. Marginaaliverotuksen pysyessä samalla tasolla käteen jää nettona 240 e/kk enemmän. 

Suomalaisen palkansaajan keskitulot ovat 3760 e/kk. Palkka- ja palkkiotulojen mediaanikin kesäkuussa 2022 Tilastokeskuksen mukaan on 3444 e/kk. Koska hoitoalalla haittalisien ja ylitöiden merkitys on suuri, käytän verrokkina keskituloa. Jos muilla palkansaajilla korotukset olisivat viiden vuoden aikana 2 % vuodessa, nousisi keskituloisen bruttopalkka v. 2027 loppuun mennessä 391 e/kk. Sari Sairaanhoitaja kirisi palkkakuoppaansa kiinni siis 463 e/kk - 391 e/kk  = 72 e/kk viiden vuoden aikana bruttona. 

Mediaanituloisella 3444 e/kk viidessä vuodessa 2 % korotuksilla palkka nousisi 358 e/kk. Sari Sairaanhoitaja kirisi palkkakuoppaansa v. 2027 loppuun mennessä silloin jo 109 e/kk bruttona. Jos muut alat tyytyisivät 1,5 % korotuksiin, mediaanituloisen palkka nousisi vain 266 e/kk ja Sari kirisi palkkakuoppaa kiinni "peräti" 197 e/kk. Eli, viiden vuoden odotuksen sijaan Sari korottaa nopeimmin palkkaansa ja ostovoimaansa pyrkimällä aloille, joissa palkkaa maksetaan enemmän.

Jos Sarin kokonaispalkka on 3100 e/kk ja siihen tulee 18,5 % lisä viidessä vuodessa, nousee Sarin palkka jo 574 e/kk. Silloin Sari kirisi keskituloisen palkkaan verrattuna palkkakuoppaa viiden vuoden päästä kiinni jo 183 e/kk. Jos TEHY tekisi uuden 18,5 % sopimuksen vuodesta 2028 eteenpäin ja keskituloisen palkansaajan korotukset olisivat samalla ajalla 2 % vuodessa, ei Sari olisi 10 vuoden kuluttua vieläkään kirinyt keskituloista kiinni. Mediaanipalkan Sari Sairaanhoitaja tavoittaisi reilun 7 vuoden kuluttua. Niin, odottaako Sari 7 - 13 vuotta palkkakuoppansa korjausta? Veikkaanpa valitettavasti, että kaikki eivät vuosien venymisen jälkeen odottaa.

Sinänsä mielenkiintoisesti medioissa Sarin palkkoja on verrattu parin vuoden takaisiin lukuihin ja niissä mediaanituloihin, ei palkansaajan nykyisiin keskituloihin. Näin mielikuviin vaikutetaan. Jos Sari saa lisää palkkaa, kaatuvat vienti ja valtiontalous. Tosin kukaan ei kysy, mihin rahat sitten menevät, jos Suomessa käytetään verrokkimaihin verrattuna 20 - 25 % vähemmän rahaa terveydenhuoltoon. Alalla on rakenteita runnottu 1990-luvun lama-ajoista lähtien.

Eikäpä Suomen terveydenhuollon rakenteet OECD-vertailun mukaan kovin raskailta näytä. Kalliina pidettyjä sairaalapaikkoja on Suomessa keskimääräistä vähemmän. Kotihoitoa, avohoitoa, poliklinikkatoimintoja jne. on varsin hyvin. Vanhustenhuollossa kevyemmät palvelut ikärakenteestamme huolimatta ovat hyvin esillä. Tietysti kääntöpuolena on sitten, mistä vielä tehostaa. Nopeasti nousevia kustannuksia ovat mm. lääkehuollon kustannukset, mutta valtio maksaa mm. nopeasti kasvavia yrittäjien YEL-eläkkeitä ja mm. tällä hetkellä erittäin tärkeitä puolustusmenoja.

Mikä myös mietityttää, on mielikuva alasta vain hoivapalveluina, jotka voidaan ulkoistaa halvalla ulkomailta tuotaville hoiva-avustajille. He eivät tarvitse alan koulutusta tai kieliosaamista. Hoiva-avustajien palkaksi näkyy medioissa n. 1700 - 1800 e/kk, mikä kuulostaa aika pieneltä. Mikä osuus hoitotyöstä voidaan oikeasti järkevästi heille siirtää? Paljonko säästöä oikeasti saadaan 2200 e/kk peruspalkalla työskentelevään lähihoitajaan verrattuna, joka on varsin monikykyinen? Mikä on Suomen palkkakilpailukyky muiden Pohjoismaiden, Britannian tai Keski-Euroopan maiden kanssa?

Perinteinen tapa korjata hoitoalan työvoimaongelmia on tarjota työvoiman kysyntää. Tämä on jälleen noussut esille, eikäpä vähiten siksi, että työvoiman tarjontaa rajusti lisäämällä palkkakilpailua on perinteisesti alalla vähennetty. Lopputuloksena on kymmeniä tuhansia alalta poistuneita hoitajia, joista en usko kovin suuren joukon alalle palaavan. Ikävästi vain sitten se koulutuskin maksaa ja hukkaan mennyt koulutus on pois työelämästä ja verotulojen tekemisestä. Kun työvoimapula uhkaa useita muitakin aloja ja opiskelijoiden määrä vähenee, niin koulutusmäärien lisääminen ei tunnu ratkaisulta. Ulkomaisen työvoiman tuonti? Suomalainen palkka- ja hintataso ei liene vielä vuosikausiin lähelläkään Pohjois-Euroopan kilpailukykyisintä maajoukkoa. Ehkä ne palkat ja työolot vain pitäisi saada oikeasti kuntoon?

  • Tykkää 2
Link to comment
Share on other sites

Voih, kun pääsis pian alalta pois. Kauas kaus muihin töihin. Vaihtaisin samalla palkallakin, en yhtään tarvii enempää, jos vaan työ olis vähemmän sitä mitä se on nyt.

  • Ihastus 1
Link to comment
Share on other sites

13 tuntia sitten, Pöllö kirjoitti:

Perinteinen tapa korjata hoitoalan työvoimaongelmia on tarjota työvoiman kysyntää. Tämä on jälleen noussut esille, eikäpä vähiten siksi, että työvoiman tarjontaa rajusti lisäämällä palkkakilpailua on perinteisesti alalla vähennetty. Lopputuloksena on kymmeniä tuhansia alalta poistuneita hoitajia, joista en usko kovin suuren joukon alalle palaavan. Ikävästi vain sitten se koulutuskin maksaa ja hukkaan mennyt koulutus on pois työelämästä ja verotulojen tekemisestä. Kun työvoimapula uhkaa useita muitakin aloja ja opiskelijoiden määrä vähenee, niin koulutusmäärien lisääminen ei tunnu ratkaisulta. Ulkomaisen työvoiman tuonti? Suomalainen palkka- ja hintataso ei liene vielä vuosikausiin lähelläkään Pohjois-Euroopan kilpailukykyisintä maajoukkoa. Ehkä ne palkat ja työolot vain pitäisi saada oikeasti kuntoon?

 

Lienee aika selviö, että palkkojen korjaantuminen kilpailukykyisiksi kertarysäyksellä ja työehtosopimuksilla ei ole mahdollista tai ainakaan todennäköistä. Näissä on aina kyse politiikasta. Sen sijaan palkkojen suhteen on alkanut näkyä tervettä, markkinaehtoista nousua, jossa etenkin osaamisesta maksetaan. Kun tässä on pää saatu auki,  on keskipalkkojen nousuun hyvät mahdollisuudet hiljaisemmalla, vähemmän politisoituneella ja orgaanisemmalla tavalla.

 

Suoraan sanottuna tuntuu, että ammattiyhdistykset ovat osittain olleet tässä jarrunakin ja juuri sillä taholla sairaanhoitajan työtä ei aidosti uskalleta myöntää asiantuntijatyöksi,  jossa yksi sairaanhoitaja ei suinkaan ole korvattavissa toisella ja jossa hyväksytään työtehtävien eriyttäminen ja jako. Myös yksilövastuisen hoitotyön ideaali teki valtavan karhunpalveluksen alan palkkakehitykselle Suomessa. Itsellä on välillä ollut vaihto-opiskelijoita muualta Euroopasta ja ilmeet ovat melkoisia, kun sh tarttuu kesken iv-lääkkeiden viennin moppiin ja alkaa pestä oksennusta lattialta, vaikka laitoshoitajat vieressä seisoskelevat odottamassa, että ruokakärry tulisi, koska 'löytäjä saa pitää.' Muutenkin suomalainen työnjako herättää näissä tulevissa eurooppalaisissa kollegoissa reilusti ihmetystä.

 

Nyt on alkanut näkyä työpaikkailmoituksia, joissa osaamisesta aletaan jo maksaakin. Ihan parin vuoden sisällä muutenkin ilmoituksiin on yleensäkin alkanut ilmestyä palkka näkyviin. Seuraava askel olisi, että palkasta alettaisiin aidosti neuvotella rekrytointivaiheessa. Tähän tuonee vauhtia kunnallisen ja yksityispuolen suuri tes-palkan ero. Ehkä jatkossa päästään myös aitoon tehtävien vaativuuden arviointiin ja siihen perustuvaan palkkaan julkisella puolella. Tässä vain tuntuu, että ay puolella ollaan suorastaan vastahankaan ja siellä erityisesti, ainakin julkisissa puheissa, että hoitaja on hoitaja mantra. Eikä tästä kauan ole, kun viimeksi luin Tehyn lehdestä jutun, jossa tunnuttiin pitävän ihanteena sitä, että 'meillä kaikki tekee kaikkea.'

 

Alan vetovoimaan taas vaikuttaa sekin todellisuus, mistä ei hirveästi ole viitsitty hiiskua nyt näin työtaistelun tuoksinnassa ja sitä odotellessa, mutta mitä olisi ehkä aika alkaa tuoda esiin. Jätetään nyt se kielletty k-sana pois, mutta onhan sairaanhoitajan työ mielekästä ja lisäksi siihen liittyy tietty status ja arvostus. Vuorotyö tuo paitsi haittoja ja töissä vietettyjä jouluja (jotka nekin voivat olla merkityksellisiä) niin myös joustavuutta arkeen. Lisäksi omia tuloja on tarvittaessa helppo nostaa. Ja ne lisät ovat ihan oikeaa rahaa. Esimerkiksi minä tienaan ihan kilpailukykyisesti  moneen muuhun tuttavaani verrattuna, vuosituloni ovat n. 50 000 euroa. Moni työkaveri tienaa paremmin, moni toki huonommin, jos tekevät kovin arki- ja aamuvoittoista listaa ja jättävät ylityöt kokonaan väliin. Työpaikkansa voi myös nykytilassa aika vapaasti valita ja suhteuttaa omaan elämäntilanteeseen.  Ei onnistu monellakaan alalla.

 

Omasta mielestäni nyt olisi aika vaihtaa levyä ja keskittyä muihin kehittämiskohteisiin alalla. Esimerkiksi osaamisen näkyviin saamiseen ja siitä palkitsemiseen.  Nykyinen jatkokoulutus on todellisuudesta vierautunutta.  Tehdään YAMK:ia ilman tehtävänkuva- tai palkkamuutoksia, tai sitten ainoana polkuna lähiesimiestyö. Virallista kliinistä jatkokoulutusta on vähän, se on todellisuudesta irtautunutta eikä se näy palkassa. Todellinen kliininen jatkokoulutus tapahtuu työssä ja sitä ei ole saatu strukturoitua näkyväksi. Olisiko aika miettiä erikoissairaanhoitajuuden paluuta ja sen kehittämistä esimerkiksi lääkäreiden erikoistumisopintoihin  peilaten ja tietysti benchmarkaten kansainvälisiä malleja.  Jos voisi esimerkiksi sertifioitua  eri tasoiseksi anestesiahoitajaksi tai keuhkosairauksien asiantuntijahoitajaksi? Esimerkiksi päivystystyön erikoissairaanhoitaja olisi strukturoidusti koulutettu toimimaan hoitoryhmässä, sh-vastaanotolla ja triagessa ja tämä sitten näkyisi niin tittelissä että palkassa verrattuna siihen juuri aloittelevaan cd-linjaston sairaanhoitajaan.

 

Minusta tärkeää olisi nyt päästää irti tästä käydystä taistelusta ja siihen luodusta kuvasta ja ryhmittyä miettimään uusia linjauksia tulevaan. Tässä on nyt kolme vuotta aikaa lähteä hakemaan uusia kehityssuuntia pelkän koko alan tasapäisen palkkakuopasta noston rinnalle. Ja en missään nimessä tarkoita, että se olisi ollut väärä tavoite, mutta nyt on aika jollekin uudelle.

Link to comment
Share on other sites

Oon nyt odottanut kieli pitkänä palkan korotusta, työolojen parantumista tai edes sijaisten ryntäystä..... ei oo näkynyt. Mä ihan luulin, että nyt se hoitajapula ratkaistiin 🤣

Edited by kukkis.
Link to comment
Share on other sites

4.10.2022 klo 01.43, kukkis. kirjoitti:

On niitä muitakin valheita armon vuonna 2022 lausuttu.

Juu, omalla sostes-sopimuksen puolella kävi NIIN, että me pisimpään töitä tehneet MENETETTIIN lisissä ja ne vähiten alalla töitä tehneet saivat lisää peruspalkkaan ja lisiin. Nyt hieman on alkanut taas kiinnostaa enemmän esimerkiksi kaupan alan työt, koska mulla on molemmat olkapäät edelleen terveinä ja ehkä voisin tehdä istuallani pidempiä työpäiviä (näin kihtiä sairastavana) kaupan kassalla ja samat *ittuilut kuulisin kuitenkin lähes sanasta sanaan kuin nykyisin.

Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Hoitajaliitot SuPer ja Tehy ovat julistaneet lakot varhaiskasvatuksessa ympäri Suomea. Lakko alkaa tiistaina 13.2.2024 klo 00:01 ja päättyy keskiviikkona 14.2.2024 klo 23:59. Viranhaltijat on rajattu työtaistelun ulkopuolelle.
      Lakkoon menevät Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion, Oulun, Joensuun, Porin, Rovaniemen, Kauniaisten ja Vaasan kaupunkien sekä Mustasaaren kunnan kaikkien varhaiskasvatuksen yksiköiden hoitajat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
      Poliittisella lakolla vastustetaan hallitusohjelman työelämää koskevia heikennyksiä.
      – Hallituksen suunnitelma sementoida hoitajien palkkakuoppa lainsäädäntöön on ennennäkemättömän törkeä. Se ei käy meille, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen liiton tiedotteessa.
      – Nyt tulisi etsiä yhteinen tahtotila ja neuvotella aidosti. Työmarkkinamalliin tulee löytää ratkaisu, jonka avulla jatkossakin alakohtaisia epäkohtia voidaan korjata myös palkkauksen avulla. Muutoin koulutetun henkilöstön saatavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa heikkenee yhä edelleen. Näiden sektoreiden työntekijät ovat avainasemassa tuottamassa keskeisiä lakisääteisiä palveluita. He mahdollistavat myös muiden suomalaisten työssäkäynnin ja yhteiskunnan toiminnan, muistuttaa SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola tiedotteessa.

      Lisätietoja liittojen lakkosivuilla:

      Tehy: https://www.tehy.fi/eikäy
      SuPer: https://www.superliitto.fi/viestinta/super-ei-hallitusohjelmalle/
      Lue lisää...
    • Vanhuspalvelulain mukaiseen henkilöstömitoitukseen yltää jo 95 prosenttia ympärivuorokautisen hoivan toimintayksiköistä. Tieto käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) seurannasta, joka tehtiin lokakuussa 2023.
      Seurantahetkellä lakisääteinen henkilöstömitoitus oli 0,65 välitöntä asiakastyötä tekevää työntekijää asiakasta kohti. Myös 0,7 mitoitukseen yltäneiden toimintayksiköiden osuus on jatkanut kasvuaan.
      Iäkkäiden ympärivuorokautisessa hoidossa oli THL:n seurantatietojen mukaan lokakuussa 2023 keskimäärin 51 900 asiakasta 1 786 toimintayksikössä. Määrä nousi hieman toukokuun seurannasta, jolloin oli keskimäärin 51 500 asiakasta 1 798 toimintayksikössä.
      – Vanhuspalvelulain mukainen henkilöstön vähimmäismitoitus nousi huhtikuussa 2023 0,65 työntekijään asiakasta kohden, ja tilanne näyttää lokakuun seurantatietojen osalta hyvältä. Yksiköihin on seurantatiedosta päätellen saatu palkattua lisää henkilöstöä, ja kokonaisuudessaan henkilöstömäärä on noussut 1 200 työntekijällä. Asiakasmäärissä seurannan mukaan on vakaa tilanne, sanoo THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo.
      Ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköiden henkilöstömitoitus vuosina 2020–2023. Lakisääteinen henkilöstömitoituksen nousu on tapahtunut asteittain. Vuonna 2020 se oli 0,5 ja vuonna 2021 vähintään 0,55 ja vuonna 2022 vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohden. Vuoden 2023 huhtikuusta lähtien mitoitus oli 0,65 työntekijää asiakasta kohti.
      THL seuraa lakisääteisen henkilöstömitoituksen toteutumista puolivuosittain erilliskyselyllä. Seurannassa yksiköt tallentavat itse työtuntitietonsa ja asiakasmäärän THL:n tietokantaan. Yksiköt vastaavat annettujen tietojen oikeellisuudesta. THL laskee tallennetuista työaikatiedoista mitoituksen vanhuspalvelulain edellyttämällä tavalla kaikille toimintayksiköille. 

      Ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköiden henkilöstömitoitus vuosina 2020–2023. Lakisääteinen henkilöstömitoituksen nousu on tapahtunut asteittain. Vuonna 2020 se oli 0,5 ja vuonna 2021 vähintään 0,55 ja vuonna 2022 vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohden. Vuoden 2023 huhtikuusta lähtien mitoitus oli 0,65 työntekijää asiakasta kohti.
      Lue lisää...
    • Keski-Suomen hyvinvointialueen sisäisessä selvityksessä on käynyt ilmi tietoturvaloukkaus, jossa yksittäinen työntekijä on tarkastellut potilastietoja perusteetta ajalla 13.4.2022 – 31.8.2023. Loukkaus koskee lähes 150 hyvinvointialueen asiakasta.
      Selvityksen mukaan työntekijä on katsonut työhönsä liittyvien tietojen lisäksi perusteettomasti myös muita tietoja potilastietojärjestelmästä. Tietojen katselu on kohdistunut yleisiin henkilötietoihin (nimi, syntymäaika, henkilötunnus) ja terveystietoihin. Perusteeton käsittely on kohdistunut henkilöihin, joihin työntekijällä ei ole ollut tietojen katselun hetkellä hoitosuhdetta eikä muuta työtehtäviin liittyvää velvollisuutta.
      - Henkilöstömme on koulutettu ja ohjeistettu asianmukaisilla toimintaohjeilla tietoturva- ja tietosuoja-asioissa. Työntekijöiden käyttöoikeudet tietojärjestelmiin myönnetään siinä laajuudessa kuin heidän työtehtävänsä edellyttävät. Tässä tapauksessa epäillään, että työntekijä ei ole noudattanut organisaation ohjeita ja on käyttänyt hänelle annettuja käyttöoikeuksia väärin, Keski-Suomen hyvinvointialue toteaa tiedotteessaan.
      Hyvinvointialueelle ei ole tullut tietoa siitä, että perusteettomasti käsiteltyjä henkilötietoja olisi luovutettu eteenpäin tai käytetty muilla tavoin väärin.
      Työntekijän työsuhde on päättynyt, eikä hänellä näin ole enää pääsyä hyvinvointialueen henkilörekistereihin tai tietojärjestelmiin.
      Keski-Suomen hyvinvointialue on tehnyt tietoturvaloukkauksesta ilmoituksen tietosuojavaltuutetulle ja tutkintapyynnön poliisille. Tapauksen käsittely etenee poliisin johdolla, eikä vaadi loukkauksen kohteilta välttämättömiä toimenpiteitä. Hyvinvointialue informoi kirjeitse loukkauksen kohteena olevia henkilöitä lähipäivien aikana.
      Lisää aiheesta Tehyn lehdessä: Saako potilastietoja lukea mielenkiinnosta?
      Lue lisää...
    • Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) antoi tammikuussa HUS-yhtymälle huomautuksen siitä, että lasten sydänkirurgisiin leikkauksiin pääsy ei ole toteutunut lainmukaisesti. AVIn mukaan lasten tehohoidon palvelut tulee järjestää niin, että ne vastaavat alueellista ja kansallista lasten tehohoidon palveluntarvetta.
      Etelä-Suomen aluehallintovirasto alkoi 2022 tammikussa selvittää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Uuden lastensairaalan teho-osaston alueellisen ja kansallisen palvelutason riittävyyttä. Valvonnan aikana vuoden 2022 toukokuussa aluehallintovirasto sai useita epäkohtailmoituksia potilasturvallisuuden vaarantumisesta Uuden lastensairaalan teho-osastolla puutteellisten henkilöstöresurssien vuoksi.
      Etelä-Suomen aluehallintovirastoon saapui myös lokakuussa 2022 HUS-yhtymän Uuden lastensairaalan teho-osaston toimintaa koskeva omavalvontailmoitus. Sen mukaan hoitajavajeen seurauksena HUS-yhtymän Uuden lastensairaalan tehohoidon kapasiteetti ei riitä kattamaan akuutin tehohoidon tarvetta ja hoitamaan sydänleikkauksia yhtäaikaisesti lain edellyttämällä tavalla.
      Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki huhtikuussa 2023 Uuden lastensairaalan lasten teho-osastolle ennalta ilmoittamattoman tarkastuskäynnin.
      HUS on ryhtynyt toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi – hoitoon pääsy ei edelleenkään toteudu
      HUS-yhtymä on saanut lasten sydänkirurgian leikkausjonoa purettua painottamalla leikkauksia niihin potilaisiin, joiden oletettu tehohoidon tarve on lyhyt. Jonon purkautumista on vuonna 2023 lisäksi edistänyt muun muassa muun lasten tehohoidon vähäinen tarve, vähäinen syntyvyys sekä muut satunnaisvaihtelutekijät. Tehohoidon saatavuuden hetkellisestä parantumisesta ja leikkausmäärän kasvamisesta huolimatta toukokuussa 2023 hoitojonossa on ollut 69 sydänleikkausta odottavaa lasta, joista 19 (27 %) on odottanut leikkausta yli kuusi kuukautta.
      Sydänsairaat lapset ovat erittäin haavoittuvassa asemassa oleva potilasryhmä. AVIN mukaan jonon purkamisen painottaminen ei saa johtaa siihen, että jonossa olevien pidempää tehohoitojaksoa tai oletettavasti ECMO-hoitoa vaativien potilaiden leikkausajankohta siirtyy ja jonotusaika pitenee. ECMO-hoidossa huonosti happeutunut veri pumpataan mekaanisesti kehon ulkopuolella olevan ECMO-laitteiston läpi ja johdetaan hyvin happeutettuna takaisin potilaan verenkiertoon.
      Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan on olemassa riski siihen, että yli kuusi kuukautta leikkausta jonottavien potilaiden määrä kasvaa, jos muu lasten tehohoidon tarve palaa tavanomaiselle tasolle. Lisäksi aiempaa vastaavaa mahdollisuutta leikattavien potilaiden painottamiselle ei enää ole.
      HUS-yhtymän antaman selvityksen perusteella Uuden lastensairaalan lasten teho-osastolla on tehty kehittämistoimia tarkastamalla, tehostamalla ja sujuvoittamalla sekä lasten teho-osaston että tehovalvonnan hoitopolkua. Lisäksi potilaita on ohjattu pienissä määrin HUS-yhtymän aikuisten teho-osastoille.
      Lasten tehohoitopaikkoja on ollut käytettävissä liian vähän
      HUS-yhtymän toimenpiteet ovat aluehallintoviraston näkemyksen mukaan oikean suuntaisia. Lasten teho-osastolla ei kuitenkaan ole valvontajakson aikana ollut riittävästi osaavaa hoitohenkilökuntaa, jotta alueellinen ja kansallinen lasten tehohoidon palveluntarpeen mukainen kapasiteetti olisi täyttynyt. Lasten teho-osaston hoitajista on puuttunut 25 %, eikä hoitajatilanne ole tehdyistä toimista huolimatta parantunut olennaisesti.
      HUS-yhtymä on määritellyt lasten alueellisen ja kansallisen tehohoidon tarpeeksi 12 tehohoitopaikkaa Uudessa lastensairaalassa. Aluehallintoviraston valvontajaksolla tehohoitopaikkoja on ollut ajankohdasta riippuen käytettävissä 6–9.
      Aluehallintoviraston päätöksen mukaan HUS-yhtymän on suunniteltava ja toteutettava terveydenhuolto sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin potilaiden tarve edellyttää.
      Lisätietoja: ESAVI/3275/2022, ESAVI/39663/2022
      Lue lisää...
    • Ammattiliitot Tehy ja Super ovat ilmoittaneet poliittisesta lakosta pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa. Kaksipäiväinen työnseisaus alkaa keskiviikkona 31. tammikuuta, ja se koskee sekä julkista että yksityistä varhaiskasvatusta Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa.
      SuPerin lakko koskee kaikkia työvuoroja, jotka alkavat keskiviikon 31.1.2024 klo 05:59 ja torstain 1.2.2024 klo 20:59 välisenä aikana. Lakko kestää päättyvän työvuoron loppuun.  SuPerin lakko ei koske viranhaltijoita, muita rajauksia ei ole.

      Tehyn lakko alkaa keskiviikkona 31.1.2024 klo 06.00 ja päättyy 1.2.2024 klo 21.00, jonka jälkeen palataan töihin. Vain viranhaltijat ovat rajattu Tehyn työtaistelun ulkopuolelle.
      Poliittisilla lakoilla vastustetaan hallituksen työelämäheikennyksiä.

      Lue järjestöjen tiedotteet:  SuPer, Tehy

      Muokkaus 23.1.2024 klo 13:45: SuPer poistanut rajauksia lakostaan, ks korjattu tiedote.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...