Jump to content
MAINOS

Tehy ja SuPer hylkäsivät sovintoehdotuksen – 25 000 hoitajan lakko alkaa perjantaina


Hoitajat.net
 Share

Kuvituskuva: Envato

Tehyn ja SuPerin hallinnot hylkäsivät tänään yksimielisesti valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen. Hoitajalakko alkaa 1.4.2022 klo 6.00, liitot tiedottavat.

Liittojen mukaan sovintoehdotus ei sisältänyt mitään elementtejä hoitajapulan korjaamiseksi – ei palkkauksellisia eikä työoloja parantavia. Päinvastoin ehdotus olisi jopa heikentänyt nykytilaa. Sovittelijan ehdotus ei sisältänyt lainkaan palkkaohjelmaa. Tavanomaiset sopimuskorotukset jäivät alle muilla aloilla sovitun. Työaikoja koskevat tavoitteet eivät edenneet, eli työolojakaan ei olisi tällä ehdotuksella korjattu mitenkään.

Esimerkiksi hoitajien kipeästi kaipaamia tiukennuksia työantajan yksipuoliseen oikeuteen vaihtaa työvuoroja ei tullut. Hoitajat eivät edelleenkään ehdotuksen mukaan saisi jaksotyössä arkipyhiä kokonaisina vapaapäivinä vaan silputtuna pieniin pätkiin. Uskomattominta ehdotuksessa oli, että eräiden hoitajien työaikaa olisi jopa pidennetty.

– Olen vihainen ja surullinen. Hoitajien loputtoman joustamisen, pandemian, valmiuslain, oman terveyden vaarantamisen ja kaiken sankarihoitajien ylistämisen jälkeen meille esitetään tämä. Ehdotus, joka viittaa täydellisesti kintaalla hoitajapulalle ja hoitajien arjelle. Sovintoehdotus on tälle paperille väärä nimi. Siitä puuttuvat kaikki sovun rakennuspalikat. Päättäjämme olivat täysin yksimielisiä hylkäämisestä, lataa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Työvoimapula on pahin juuri sote-alalla. Tästä huolimatta Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on koko neuvottelujen ajan hoitajajärjestöjen mukaan työntänyt pään syvälle pensaaseen ja välttelee omaa vastuutaan sote-alan kriisistä ja hoitajapulan ratkaisusta. Mutta ei valtiovaltakaan pääse tilannetta pakoon, koska se vastaa sote-sektorin rahoituksesta suoraan ensi vuoden alusta.

– Sovintoehdotus on täysin kelvoton. Jos halutaan, että tässä maassa on jatkossakin julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto, poliittisen päättäjän on pakko puuttua peliin. Poliitikot välttelevät ja kiertelevät, mutta kyllä sote-palvelut, niiden rahoitus ja etenkin tulevaisuus ovat lopulta heidän vastuullaan, alleviivaa SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola

1.4.2022 alkavan lakon piirissä on noin 25 000 Tehyn ja SuPerin työsopimussuhteista jäsentä seuraavissa organisaatioissa:

  • Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä,
  • Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (lukuun ottamatta Kysteri-liikelaitos), 
  • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, 
  • Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä,  
  • Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä,
  • Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (lukuun ottamatta Keski-Suomen seututerveyskeskus),
  • Järvi-Suomen Terveys Oy, Docta Oy, Tervia Osaajat Oy, Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunta.  
  • Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n sekä Sarastia Rekry Oy:n terveydenhuoltoalan työtehtävät, joita suoritetaan yllä mainituissa lakon kohdeorganisaatioissa.

Lakkokohteissa annetaan suojelutyöneuvotteluihin perustuen suojelutyötä välittömään hoitoon potilaiden hengen turvaamiseksi tai pysyvän vakavan vammautumisen estämiseksi.

Katso tästä sovintoehdotuksen pääkohdat.

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Tätäthän tuolta mu**ku Julkuselta-anteeksi Markku Jaloselta tiesi odottaa. Pessimisti ei pety koskaan, mutta toivottavasti meillä on sitten jossakin vaiheessa HOITAJIEN omistamia yksityissairaaloita, joissa potilaiden maksukyky määrittää vuorokausitaksan. Itse pyytäisin hra M. Julkusen hoitamisesta 1000 e/vrk ja viikonloppuna tuplahinta lauantaista ja pyhästä triplataksa!!!! Ugh olen puhunut

Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Attendo aloittaa muutosneuvottelut osassa Pirkanmaan ja Satakunnan ikäihmisten hoivakoteja. Neuvottelut koskevat noin 400 työntekijää ja jopa 145 työntekijää voi saada potkut.
      Yhtiön mukaan hidastunut ikäihmisten sijoittaminen hoivapalveluihin on johtanut tilanteeseen, jossa henkilöstön määrää on tarkistettava. Attendo pyrkii tarjoamaan työntekijöille mahdollisuuksia siirtyä muihin lähialueen hoivakoteihin, mikäli vähennystarve toteutuu.
      Aiemmin yhtiö on ilmoittanut neuvotteluista myös Säkylässä ja Harjavallassa, joissa pohditaan kahden hoivakodin sulkemista asiakasmäärän vähyyden vuoksi.
      Lue lisää...
    • Tehy pitää Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan ilmoitusta hoitajien irtisanomisesta järkyttävänä. Tehyn mukaan irtisanomiset uhkaavat paikallisten asukkaiden potilasturvallisuutta.
      Irtisanomisuhan alle joutuu yt-menettelyssä 168 Eloisan työntekijää, esimerkiksi lähihoitajia ja sairaanhoitajia. Lisäksi eläkepoistumien ja tehtävien täyttämättä jättämisen kautta muutoksia tapahtuu 100 tehtävään. Tehtäviä aiotaan vähentää sekä ikääntyneiden palveluista että terveyspalveluista, Tehy kertoo tiedotteessaan.
      – Irtisanomiset, joiden kerrotaan kohdistuvan ennen kaikkea hoitajiin, ovat tyrmistyttäviä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      Millariikka Rytkönen pitää vähennysten kohdistamista puhtaasti hoitajiin paitsi irvokkaana, myös kylmäverisenä. Samat hoitajat, jotka nostettiin sankareiksi korona-aikana ja jotka vaaransivat oman terveytensä hoitaakseen muita, työnnetään nyt pihalle taloudellisten säästöjen takia.
      Tehyn mukaan henkilöstö joutuu henkilökohtaisessa elämässään todella vaikeaan tilanteeseen työnantajan lyhytnäköisyyden päätöksen takia.
      – Suomessa sosiaali- ja terveydenhuolto yskii jo ennestään. Näillä toimenpiteillä hoitojonot vain kasvavat, sanoo Rytkönen.
      Tehy on samaa mieltä Eloisan johdon kanssa siitä, että hyvinvointialueiden rahoitusmalli ei ole oikeudenmukainen eikä toimiva.
      – Silti säästöjen kohdentaminen hoitotyötä tekeviin on pelottavaa. Herää kysymys, millainen vaikutus tällä suunnitelmalla toteutuessaan on perusoikeuksien toteutumiseen ja potilasturvallisuuteen, sanoo Rytkönen.
      – Mikäli työnantajan suunnitelma toteutetaan, Tehy tulee valvomaan jäsentensä etua ja selvittämään, onko prosessissa menetelty kaikilta osin oikein, Rytkönen kertoo.

      Lisätietoja YT-neuvotteluista: Eloisan yt-neuvotteluista mittavat vaikutukset palveluihin ja henkilöstöön
      Lue lisää...
    • Päivystyksellistä tukea kotihoitoon ja asumisyksiköihin saa nyt myös Pohjanmaan hyvinvointialueen pohjoisissa osissa, kun liikkuva sairaala aloitti siellä toimintansa.
      Kokeneet sairaanhoitajat työskentelevät liikkuvassa sairaalassa joka päivä ainakin loppuvuoden ajan. Kokemusten perusteella tarkastellaan, millaisiin aikoihin on tarvetta viedä päivystyksen osaamista asumispalveluyksiköihin ja kotihoitoon.
      – Liikkuva sairaala on ammattilaistemme käytössä oleva tuki eli alueen asukkaat eivät itse voi soittaa sairaanhoitajaa apuun. Liikkuvan sairaalan koordinaattori tekee myös puhelimitse hoidon tarpeen arviointia ja aina ei välttämättä ole tarvetta lähteä kohteeseen, kertoo akuuttisairaalan päivystyksellisten palvelujen ylihoitaja Saija Seppelin tiedotteessa.
      Liikkuvan sairaalan toiminta alkoi kokeiluna viime syksynä ilta- ja yöaikaan Vaasa-Mustasaari alueella. Sittemmin toiminta laajeni myös Laihialle ja on nykyisellään tällä alueella ympärivuorokautista viikon jokaisena päivänä.
      – Pietarsaaressa liikkuvan sairaalan hoitajat sekä koordinoivat sairaanhoitajat tukevat paitsi kotihoitoa ja asumispalveluita, myös Malmin vuodeosastoja aivan kuten liikkuva sairaala Vaasassa tukee yleislääketieteen osastoja, kertoo projektipäällikkö ja ensihoidon kenttäjohtaja Vesa Aro.
      Tästä on kyse:
      Kotihoidossa ja asumispalveluissa työskentelevät hoitajat voivat soittaa liikkuvan sairaalan kokeneelle sairaanhoitajalle. Puhelun perusteella sairaanhoitaja tekee hoidon tarpeen arvioinnin ja ajaa tarvittaessa potilaan luokse antamaan päivystystason hoitoa. Tällöin ei välttämättä tarvita ambulanssia eikä potilaan tarvitse käydä yhteispäivystyksessä. Liikkuvan sairaalan sairaanhoitajalla on mahdollisuus esimerkiksi verikokeiden ottamiseen asiakkaan luona. Palvelu ei kuitenkaan korvaa ensihoitoa. Hätätilapotilaista kotihoito ja asumispalvelut jatkossakin soittavat suoraan hätänumeroon. Liikkuva sairaala voi antaa asiakkaille sellaista hoitoa, joka muuten vaatisi käynnin päivystyksessä. Tällaisia ovat esimerkiksi suonensisäinen antibioottihoito ja haavojen liimaus. Hoito suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä, etäyhteyden avulla, joko asiakkaan oman vastaavan lääkärin tai yhteispäivystyksen lääkärin kanssa. Kotona annettavaa hoitoa voi jatkossa antaa kotisairaalan hoitaja. Liikkuva sairaala tukee erityisesti ikäihmisten kotona asumista, antaa päivystyksellistä hoidon tukea ammattilaisille, sekä osaltaan vähentää yhteispäivystyksen kuormitusta.
      Lue lisää...
    • Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan omavalvonnassa on havaittu vakava tietoturvaloukkaus. Psykiatriapalvelujen sairaanhoitaja on vuoden 2021 loppupuolella kirjautunut Apotti-järjestelmään ja tarkastellut noin 170 helsinkiläisen perustietoja ilman perusteltua syytä.
      Sairaanhoitaja näki asiakkaiden nimen, henkilötunnuksen, osoitteen, sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron. Asiasta on ilmoitettu asianosaisille, ja tietoturvaloukkaus on käsitelty Helsingin kaupungin tietoturvaprosessien mukaisesti. Työntekijä ei enää työskentele kaupungin palveluksessa.
      Kaupunki on tehnyt ilmoituksen tietosuojavaltuutetun toimistoon ja tiedottanut asiasta myös asianosaisia.
       
      Lue lisää...
    • Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy ryöpyttää Suomen hallitusta ja sen avainministeita koventuvasta kielenkäytöstä ja otteista hyvinvointialueita vastaan.  Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi erityisesti valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) syyttelyä hyvinvointialueiden talousongelmista.
      Tehyn mukaan Suomessa päättäjät ovat aieeminkin puhuneet hyvinvointialueista ”rahareikänä” ja ”kulueränä”, mutta nyt niitä pidetään jo ”ongelmakohtana”, jota sanaa valtiovarainministeri Riikka Purra käytti puhuessaan tiistaina budjettiriihen avaustiedotustilaisuudessa. Myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (rkp.) on hiljan arvostellut hyvinvointialueita liiallisesta kuluttamisesta ja syyttänyt niitä ”moraalikadosta”.
      – Ongelma ja moraalikato ovat päinvastoin nimenomaan poliittisessa päätöksenteossa. Kun valtionvarainministerin ainoa työkalu on vasara, kaikki ongelmat näyttävät naulalta. Riikka Purran maailmassa ei ole mitään arvoa sillä, mitä hyvinvointialueet yhteiskuntaan ja asukkailleen tuottavat, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii hallitukselta todellisuudentajua ja työrauhaa hyvinvointialueille, jotta ne voivat jatkaa tärkeää työtään.
      – On erikoista, että hallitus kehtaa syyttää hyvinvointialueita itse aiheuttamastaan rahoitusvajeesta. Näyttää, että päättäjiltä on todellisuudentaju kadonnut ja hallitus runnoo säästöpäätöksiä ummistaen silmänsä hyvinvointialueiden todellisuudelta. Alueilla on tehty todella paljon töitä huutavassa raha- ja henkilöstöpulassa pitkään, ja ne ansaitsevat hetken työrauhaa, sanoo Rytkönen.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...