Jump to content
MAINOS
  • Tampereen ammattikorkeakoulu aloittaa oikeushoitajan täydennyskoulutuksen


    Hoitajat.net
     Share

    Syksyllä 2023 TAMKissa alkava oikeushoitajan täydennyskoulutus järjestetään Suomessa ensimmäistä kertaa. Koulutus toteutetaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) oikeuslääkintäyksikön, Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) sekä Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) yhteistyönä.

    – Oikeushoitajia työskentelee jo toimipaikkakoulutettuina THL:n oikeuslääkinnässä, ja osaamista tarvitaan myös Seri-tukikeskuksissa ja kaikissa niissä toimipisteissä, joissa ollaan tekemisissä rikosepäilytutkimuksissa, esimerkiksi yleispäivystyksissä ympäri maan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Katriina Bildjuschkin kertoo. 

    Suomessa ei ole aiemmin järjestetty oikeushoitajan koulutusta, mikä antaisi valmiudet toimia oikeushoitajan työtehtävissä. Koulutukselle on selkeä tarve. 

    Samanaikaisesti TAMKissa ja Oamkissa 

    Oikeushoitaja on koulutettu hoitamaan eri rikoksista epäiltyjä sekä väkivallan ja pahoinpitelyn uhreja. Oikeushoitaja tunnistaa, kerää ja dokumentoi rikokseen liittyviä lääketieteellisiä todisteita myöhempää oikeudellista käyttöä varten. Oikeushoitajan tehtävänä on varmistaa tehokas ja laadukas virka-apu.   

    – On tärkeää osata dokumentoida oikein niin rikoksen uhrin asianomistajan kuin rikoksesta epäiltyjen vammat ja muut keskeiset tähän liittyvät asiat mahdollisten tulevien oikeusprosessien näkökulmasta. Dokumentointi väkivaltakäynneistä terveydenhuollossa on usein puutteellista juuri siitä syystä, ettei ole riittävää osaamista tunnistaa tai kiinnittää näihin asioihin huomiota eikä myöskään tietoa, miten dokumentoida oikealla tavalla erilaiset väkivaltatapaukset, koulutuksen vastuuopettajana TAMKissa toimiva Raakel Viheroksa kertoo.

    Myös viranomaisyhteistyö on ollut puutteellista toimintatapojen tietämättömyyden vuoksi. Oikeusturvan toteutumisen kannalta olisi Viheroksan mukaan tärkeää osata huomioida nämä asiat juuri oikealla tavalla ja oikea-aikaisesti. 

    Koulutus toteutuu samanaikaisesti ja samansisältöisenä sekä Tampereen että Oulun ammattikorkeakouluissa. Myös osa luennoista on yhteisiä, kuten myös opintokäynnit. Kouluttajina toimivat THL:n lääkärit ja asiantuntijasairaanhoitajat sekä nimetyt AMK-lehtorit Tampereelta ja Oulusta. Lisäksi koulutuksessa hyödynnetään viranomaisyhteistyötä. 

    – Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja väkivallan vähentämisen toimintaohjelmiin. Suomeen on perustettu ympäri maata Seri-tukikeskuksia, jotka keskittyvät seksuaalirikosten tutkimiseen. Väkivallan uhreja ja tekijöitä tulee myös muualle terveydenhuollon palvelujen piiriin esimerkiksi päivystyksellisesti, Viheroksa sanoo. 

    Laaja työkenttä 

    Koulutuksen teemoina ovat muun muassa seksuaali- ja väkivaltarikokset, päihdetutkimukset, kehonsisäisten salakuljettajien tutkiminen ja kuoleman toteaminen sekä näihin liittyvien lääketieteellisten todisteiden tunnistaminen, kerääminen, taltiointi ja dokumentointi sekä lausunnot ja eettiset kysymykset. 

    Koulutuksessa perehdytään rikoksen uhrien ja rikoksesta epäiltyjen aikuisten hoitamiseen ja hoitotyön oikeudellisiin ulottuvuuksiin.   

    – Koulutuksen kautta saa valmiudet toimia tilanteissa, missä tarvitaan sairaanhoitajan osaamisen lisäksi oikeushoitajan osaamista. Oikeushoitajien työkenttä on laaja. Ensimmäisestä ryhmästä valmistuvat oikeushoitajat ovat alan pioneereja, jotka kehittävät myös organisaation toimintatapoja ja hoitopolkuja kliinisen oikeuslääketieteen tutkittaville potilaille, Viheroksa jatkaa. 

    Toteutus monimuoto-opetuksena 

    Opiskelu sisältää sekä lähi- että etäopiskelua, verkko-opetusta hyödyntäen. Koulutuksessa on teoriaopetuksen lisäksi työpajapäiviä ja käytännön harjoituksia. Myös kaikille yhteisiä opintokäyntejä on tulossa sekä Tampereelle että Ouluun. Opintoihin kuuluu myös työssä oppimista. 

    Täydennyskoulutus on suunnattu kätilöille, sairaanhoitajille, ensihoitajille ja terveydenhoitajille (AMK tai opistoaste). Osa koulutuksesta tapahtuu työssä oppimisena eli käytännön työtehtävissä yksikössä. Koulutukseen hakeutuvalla tulee olla työpaikka terveydenhuollossa, missä on mahdollisuus tehdä koulutukseen liittyvän harjoittelu. 

    – Toivomme, että jokaisesta Seri-tukikeskuksesta pääsisi koulutukseen ainakin yksi seri-kätilö tai -sairaanhoitaja, Bildjuschkin sanoo. 

    Koulutuksen hakuaika: 1.9.2022–1.5.2023 

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    Voi helvetti, että pitäis vielä sairaanhoitajien itse maksaa monien tonnien koulutus, kävin nimittäin tutustumassa Tampereen amk sivujen tietoon. Kyl on härskiä 😡 ei menis ikinä läpi lääkäripuolella.

    • Haha 1
    Link to comment
    Share on other sites



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • SuPer selvitti jäseniltään, kuinka hoiva-avustajanimikkeellä toimivat osallistuvat lääkehoidon toteuttamiseen. Yli 30 prosenttia vastaajista kertoi, että lääkehoito kuului hoiva-avustajille. Osalla hoiva-avustajista on suoritettuna suppeampi lääkelupa, osalla oli lähes täysi lääkehoitolupa ja osa suoritti lääkehoitoa ilman lääkelupaa. 
      Hoiva-avustaja ei ole sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Kyselyssä nousi esiin, että suurin osa hoiva-avustajista sai silti antaa asiakkaalle valmiiksi jaettuja lääkkeitä, mutta osa sai myös pistää esim. insuliinit, antaa silmätippoja ja inhaloitavia lääkkeitä, jakaa lääkkeitä ja vaihtaa muistilääkitys- ja kipulaastareita. Monessa vastauksessa mainittiin erikseen, että huumausaineiksi luokiteltavia, ns. N-lääkkeitä hoiva-avustajat eivät saaneet käsitellä.
      Avoimissa vastauksissa tuli esiin, ettei hoitajilla ole aina tietoa onko hoiva-avustajalla lääkelupaa. Kyselyssä nousi esiin myös, että täysin alalle kouluttautumaton on suorittanut lääkeluvat esihenkilön pyynnöstä.
      Kyselyyn vastasi 4275 superilaista.
      Lue lisää...
    • Valvira ja aluehallintovirasto valvovat ikäihmisten kotihoidon henkilöstön riittävyyttä ja osaamista sekä kotihoidon laatua tehostetusti tänä vuonna.
      Valvontahavaintojen mukaan kotihoidon palveluissa on useita kehittämistarpeita. Parannettavaa on muun muassa lääkitysturvallisuudessa, henkilöstön riittävyydessä ja palvelujen oikea-aikaisuudessa, omavalvontasuunnitelmissa sekä hoito- ja palvelusuunnitelmien toteutumisessa käytännössä.

      Valvonnan tarvetta vahvistavat myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tuoreet seurantatiedot, joiden mukaan ikäihmisten kotihoidon käyntimäärät ovat merkittävästi laskeneet vuonna 2022 verrattuna aiempiin vuosiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten rekrytoinnit kotihoitoon ovat puolessa vuodessa vähentyneet lähes viidenneksellä.

      – Tilanne on huolestuttava, sillä ikäihmisten palvelujen tarve kasvaa, kun väestö ikääntyy. Kotiin annettavissa palveluissa palvelutarve kasvaa useimmiten ensimmäisenä, toteaa ryhmäpäällikkö Kirsti Tolonen Valvirasta.

      Kotihoidon palvelujen laatu ja turvallisuus edellyttävät henkilöstön riittävän koulutettua sekä määrällisesti riittävää ja ammatillisesti osaavaa henkilöstöä. Määrältään riittämätön ja kuormittunut henkilöstö lisää työssä tapahtuvien virheiden ja vaaratilanteiden riskiä.
      Lue lisää...
    • Työnantajat haluavat kiihkeästi lisää hoiva-avustajia omien sanojensa mukaan erityisesti avustaviin tehtäviin. Tehyn mukaan hoiva-avustajia käytetään kuitenkin yllättävän paljon myös selvästi sairaanhoitajille ja lähihoitajille kuuluviin tehtäviin kuten lääkehoitoon, missä on ilmennyt nyt vakavia ongelmia.
      Tehyn kyselyssä ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa työskennelleistä vastaajista 24 % kertoi, että hoiva-avustajat osallistuvat lääkehoitoon viikoittain tai useammin. Kuitenkin vain pienellä osalla hoiva-avustajista oli kirjallinen lääkelupa ja koulutus lääkehoitoon. 
      Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä lääkehoidon toteuttaminen on määritelty ensisijaisesti koulutettujen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtäväksi. Hoiva-avustajat eivät ole em. ammattihenkilöitä eivätkä osallistu lääkehoitoon. Tästä voidaan tietyin edellytyksin poiketa, jos työnantaja arvioi sen toiminnan kannalta perustelluksi. Tällöin hoiva-avustaja tulee kouluttaa lääkehoidon tehtäviin, osaaminen tulee varmistaa ja on oltava lääkehoitolupa. Vanhuspalvelulain mukaan puolestaan lääkehoitoa saa tehostetussa palveluasumisessa toteuttaa vain henkilö, jolla on tehtävän edellyttämä riittävä lääkehoidon koulutus ja osaaminen. 
      - Hoiva-avustajien käyttö lääkehoidossa näyttää karanneen käsistä. Vallalla on tältä osin lääkehoidon villi länsi, jossa paitsi rikotaan lakia myös vaarannetaan vakavasti potilasturvallisuus, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.  
      Tehy vaatii tiukempaa valvontaa ja sanktioita nyt ilmenneisiin lääkehoidon puutteisiin ja laiminlyönteihin.
      – Kuka toimintaa valvoo ja kantaa vastuun lääkehoidosta, kun hoiva-avustajat eivät esimerkiksi ole Valviran valvonnan piirissä. Myös vastuukysymyksissä on isoja aukkoja, Rytkönen sanoo.
      Työnantajat pelaavat Rytkösen mukaan kaksilla korteilla.

      – Viesti päättäjille ja julkisuuteen on, että sote-alalle tarvitaan lisää väkeä nimenomaan avustavaan työhön, mikä olisikin ihan perusteltua. Mutta todellinen syy näyttääkin olevan tarve halvempaan ja vähemmän koulutettuun työvoimaan. Asioista on hyvä puhua niiden oikeilla nimillä, sanoo Rytkönen.
      Rytkösen mukaan työnantajien jatkuva valitus mm. vanhuspalveluiden mitoituksesta, hoitajapulasta ja hoiva-avustajien tarpeesta on ristiriitaista ja saanut outoja sävyjä.
      – Esimerkiksi Helsingin Sanomissa 25.1.2023 pari keskeistä työantajan edustajaa käytti todella halventavaa puheenvuoroja sote-alan työstä. Kuka haluaa työhön alalle, josta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja Sanna Svahn toteaa, että omaishoitajakin pystyy hoitamaan ilman koulutusta? Tai tehtäviin, joista työnantajaliiton johtaja Arja Laitinen sanoo, että ei edellytä ammattilaisia, koska työ on vanhusten kanssa keskustelua ja kahvin juontia, hän kysyy.
      Rytkönen suosittelee, että työnantajat kokeilisivat mollaamisen sijaan maksaa kunnollista palkkaa ja parantaa työoloja.
      – Jos se vetovoimakin siitä kohenisi ja hoitajapula helpottaisi.
      Lue lisää...
    • Hätätyön turha teettäminen on rikos. Tehy-lehden uutisen mukaan Kymsote teetti työtaistelun aikana hätätyötä, joka ei täyttänyt hätätyön kriteerejä. Tehy teki asiasta rikosilmoituksen.
      Rikosilmoitus koskee 26 tapausta, joissa hätätyön teettämisen edellytykset Lounais-Suomen aluehallintoviraston päätösten mukaan eivät ole täyttyneet.
      ”Poliisin on suoritettava asiasta esitutkinta ja saatettava rikoksesta epäillyt kuusi viranhaltijaa vastuuseen tekemisistään”, sanoo Tehyn oikeuspalvelun päällikkö Kari Tiainen Tehy-lehdelle.
      Työaikalain mukaan hätätyötä voidaan teettää muun muassa silloin, jos ennalta arvaamaton tapahtuma uhkaa johtaa hengen tai terveyden vaarantumiseen.
      AVI on arvioinut jokaisen 26 tapauksen osalta erikseen ja todennut, että hätätyön teettämisen kriteerit eivät yhdenkään tapauksen osalta täyty. Avin päätöksistä ilmenee Tiaisen mukaan selvästi, että rikoksesta epäiltyjen työnantajan edustajien perusteeton toiminta on ollut järjestelmällistä ja toistuvaa.
      Lue lisää...
    • Hoidon laatu ja potilasturvallisuus on heikkoa useassa tehostetun palveluasumisen, kotihoidon, vammaispalveluiden ja mielenterveys- sekä päihdetyön palveluasumisen yksikössä. Suurin syy ongelmiin on pula etenkin lähihoitajista, kertoo Tehy tiedotteessaan.
      Tehyn lähihoitajille tekemän kyselyn mukaan asiakkaat joutuvat odottamaan viikoittain tai jopa päivittäin aamupesuja, lääkehoitoa, aamupalaa, ulkoilua, toimintakykyä ylläpitäviä harjoituksia ja kohtuuttoman pitkään wc:hen pääsyä. Lisäksi asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitäminen jäi vähäiselle huomiolle.
      Potilasturvallisuus (esimerkiksi kaatumiset, lääkepoikkeamat) vaarantui vastaajien mukaan viikoittain tai useammin, koska henkilöstövahvuudessa ei ollut riittävä määrä koulutettuja ammattihenkilöitä ja henkilöstövajetta oli täydennetty esimerkiksi hoiva-avustajilla.
      Kolmannes (32 %) vastanneista lähihoitajista totesi, että joutui selviytymään usein työtehtävistään ilman työtovereiden apua. Lähihoitajat (20 %) arvioivat, että toimivat sairaanhoitajan sijaisena viikoittain tai useammin. Vastaavasti hoiva-avustajat sijaistivat lähihoitajia viikoittain tai useammin vastaajien (24 %) mukaan.
      Vastaajista vain 27 % ilmoitti työhyvinvointinsa hyväksi.
      Fyysisen kuormituksen lisäksi hoitajat kokevat eettistä kuormitusta, joka johtuu siitä, että hoitaja joutuu toimimaan eettisten periaatteidesi vastaisesti ja kokee, ettei voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi. Kognitiivista kuormitusta aiheutuu tilanteista, joissa hoitaja joutuu keskeyttämään usein työtehtävänsä, suorittamaan useaa työtehtävää yhtäaikaisesti, esimerkiksi samanaikaisesti kirjaamaan, seuraamaan sähköpostia, vastaamaan puhelimeen ja keskustelemaan asiakkaiden tai työtoverin kanssa.
      Kognitiivisesti (59 %), eettisesti (57 %) ja fyysisesti (52 %) kuormittuneista vastaajista yli puolet koki olevansa haitallisesti tai vakavasti kuormittunut. Kuormitusta aiheutti kiire, huono johtaminen ja ergonomiaan liittyvät puutteet. Työvuoroista oli puuttunut edellisen kuukauden aikana (75 %) useimmiten juuri lähihoitajia.
      Kyselyyn vastasi 1399 lähihoitajaa, jotka työskentelivät mm. ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa, kotihoidossa, vammaispalveluiden ja mielenterveys- ja päihdetyön palveluasumisen yksiköissä.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...