Jump to content
MAINOS

Tampereen ammattikorkeakoulu aloittaa oikeushoitajan täydennyskoulutuksen


Hoitajat.net
 Share

Syksyllä 2023 TAMKissa alkava oikeushoitajan täydennyskoulutus järjestetään Suomessa ensimmäistä kertaa. Koulutus toteutetaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) oikeuslääkintäyksikön, Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) sekä Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) yhteistyönä.

– Oikeushoitajia työskentelee jo toimipaikkakoulutettuina THL:n oikeuslääkinnässä, ja osaamista tarvitaan myös Seri-tukikeskuksissa ja kaikissa niissä toimipisteissä, joissa ollaan tekemisissä rikosepäilytutkimuksissa, esimerkiksi yleispäivystyksissä ympäri maan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Katriina Bildjuschkin kertoo. 

Suomessa ei ole aiemmin järjestetty oikeushoitajan koulutusta, mikä antaisi valmiudet toimia oikeushoitajan työtehtävissä. Koulutukselle on selkeä tarve. 

Samanaikaisesti TAMKissa ja Oamkissa 

Oikeushoitaja on koulutettu hoitamaan eri rikoksista epäiltyjä sekä väkivallan ja pahoinpitelyn uhreja. Oikeushoitaja tunnistaa, kerää ja dokumentoi rikokseen liittyviä lääketieteellisiä todisteita myöhempää oikeudellista käyttöä varten. Oikeushoitajan tehtävänä on varmistaa tehokas ja laadukas virka-apu.   

– On tärkeää osata dokumentoida oikein niin rikoksen uhrin asianomistajan kuin rikoksesta epäiltyjen vammat ja muut keskeiset tähän liittyvät asiat mahdollisten tulevien oikeusprosessien näkökulmasta. Dokumentointi väkivaltakäynneistä terveydenhuollossa on usein puutteellista juuri siitä syystä, ettei ole riittävää osaamista tunnistaa tai kiinnittää näihin asioihin huomiota eikä myöskään tietoa, miten dokumentoida oikealla tavalla erilaiset väkivaltatapaukset, koulutuksen vastuuopettajana TAMKissa toimiva Raakel Viheroksa kertoo.

Myös viranomaisyhteistyö on ollut puutteellista toimintatapojen tietämättömyyden vuoksi. Oikeusturvan toteutumisen kannalta olisi Viheroksan mukaan tärkeää osata huomioida nämä asiat juuri oikealla tavalla ja oikea-aikaisesti. 

Koulutus toteutuu samanaikaisesti ja samansisältöisenä sekä Tampereen että Oulun ammattikorkeakouluissa. Myös osa luennoista on yhteisiä, kuten myös opintokäynnit. Kouluttajina toimivat THL:n lääkärit ja asiantuntijasairaanhoitajat sekä nimetyt AMK-lehtorit Tampereelta ja Oulusta. Lisäksi koulutuksessa hyödynnetään viranomaisyhteistyötä. 

– Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja väkivallan vähentämisen toimintaohjelmiin. Suomeen on perustettu ympäri maata Seri-tukikeskuksia, jotka keskittyvät seksuaalirikosten tutkimiseen. Väkivallan uhreja ja tekijöitä tulee myös muualle terveydenhuollon palvelujen piiriin esimerkiksi päivystyksellisesti, Viheroksa sanoo. 

Laaja työkenttä 

Koulutuksen teemoina ovat muun muassa seksuaali- ja väkivaltarikokset, päihdetutkimukset, kehonsisäisten salakuljettajien tutkiminen ja kuoleman toteaminen sekä näihin liittyvien lääketieteellisten todisteiden tunnistaminen, kerääminen, taltiointi ja dokumentointi sekä lausunnot ja eettiset kysymykset. 

Koulutuksessa perehdytään rikoksen uhrien ja rikoksesta epäiltyjen aikuisten hoitamiseen ja hoitotyön oikeudellisiin ulottuvuuksiin.   

– Koulutuksen kautta saa valmiudet toimia tilanteissa, missä tarvitaan sairaanhoitajan osaamisen lisäksi oikeushoitajan osaamista. Oikeushoitajien työkenttä on laaja. Ensimmäisestä ryhmästä valmistuvat oikeushoitajat ovat alan pioneereja, jotka kehittävät myös organisaation toimintatapoja ja hoitopolkuja kliinisen oikeuslääketieteen tutkittaville potilaille, Viheroksa jatkaa. 

Toteutus monimuoto-opetuksena 

Opiskelu sisältää sekä lähi- että etäopiskelua, verkko-opetusta hyödyntäen. Koulutuksessa on teoriaopetuksen lisäksi työpajapäiviä ja käytännön harjoituksia. Myös kaikille yhteisiä opintokäyntejä on tulossa sekä Tampereelle että Ouluun. Opintoihin kuuluu myös työssä oppimista. 

Täydennyskoulutus on suunnattu kätilöille, sairaanhoitajille, ensihoitajille ja terveydenhoitajille (AMK tai opistoaste). Osa koulutuksesta tapahtuu työssä oppimisena eli käytännön työtehtävissä yksikössä. Koulutukseen hakeutuvalla tulee olla työpaikka terveydenhuollossa, missä on mahdollisuus tehdä koulutukseen liittyvän harjoittelu. 

– Toivomme, että jokaisesta Seri-tukikeskuksesta pääsisi koulutukseen ainakin yksi seri-kätilö tai -sairaanhoitaja, Bildjuschkin sanoo. 

Koulutuksen hakuaika: 1.9.2022–1.5.2023 

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Voi helvetti, että pitäis vielä sairaanhoitajien itse maksaa monien tonnien koulutus, kävin nimittäin tutustumassa Tampereen amk sivujen tietoon. Kyl on härskiä 😡 ei menis ikinä läpi lääkäripuolella.

  • Haha 1
Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Attendo aloittaa muutosneuvottelut osassa Pirkanmaan ja Satakunnan ikäihmisten hoivakoteja. Neuvottelut koskevat noin 400 työntekijää ja jopa 145 työntekijää voi saada potkut.
      Yhtiön mukaan hidastunut ikäihmisten sijoittaminen hoivapalveluihin on johtanut tilanteeseen, jossa henkilöstön määrää on tarkistettava. Attendo pyrkii tarjoamaan työntekijöille mahdollisuuksia siirtyä muihin lähialueen hoivakoteihin, mikäli vähennystarve toteutuu.
      Aiemmin yhtiö on ilmoittanut neuvotteluista myös Säkylässä ja Harjavallassa, joissa pohditaan kahden hoivakodin sulkemista asiakasmäärän vähyyden vuoksi.
      Lue lisää...
    • Tehy pitää Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan ilmoitusta hoitajien irtisanomisesta järkyttävänä. Tehyn mukaan irtisanomiset uhkaavat paikallisten asukkaiden potilasturvallisuutta.
      Irtisanomisuhan alle joutuu yt-menettelyssä 168 Eloisan työntekijää, esimerkiksi lähihoitajia ja sairaanhoitajia. Lisäksi eläkepoistumien ja tehtävien täyttämättä jättämisen kautta muutoksia tapahtuu 100 tehtävään. Tehtäviä aiotaan vähentää sekä ikääntyneiden palveluista että terveyspalveluista, Tehy kertoo tiedotteessaan.
      – Irtisanomiset, joiden kerrotaan kohdistuvan ennen kaikkea hoitajiin, ovat tyrmistyttäviä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      Millariikka Rytkönen pitää vähennysten kohdistamista puhtaasti hoitajiin paitsi irvokkaana, myös kylmäverisenä. Samat hoitajat, jotka nostettiin sankareiksi korona-aikana ja jotka vaaransivat oman terveytensä hoitaakseen muita, työnnetään nyt pihalle taloudellisten säästöjen takia.
      Tehyn mukaan henkilöstö joutuu henkilökohtaisessa elämässään todella vaikeaan tilanteeseen työnantajan lyhytnäköisyyden päätöksen takia.
      – Suomessa sosiaali- ja terveydenhuolto yskii jo ennestään. Näillä toimenpiteillä hoitojonot vain kasvavat, sanoo Rytkönen.
      Tehy on samaa mieltä Eloisan johdon kanssa siitä, että hyvinvointialueiden rahoitusmalli ei ole oikeudenmukainen eikä toimiva.
      – Silti säästöjen kohdentaminen hoitotyötä tekeviin on pelottavaa. Herää kysymys, millainen vaikutus tällä suunnitelmalla toteutuessaan on perusoikeuksien toteutumiseen ja potilasturvallisuuteen, sanoo Rytkönen.
      – Mikäli työnantajan suunnitelma toteutetaan, Tehy tulee valvomaan jäsentensä etua ja selvittämään, onko prosessissa menetelty kaikilta osin oikein, Rytkönen kertoo.

      Lisätietoja YT-neuvotteluista: Eloisan yt-neuvotteluista mittavat vaikutukset palveluihin ja henkilöstöön
      Lue lisää...
    • Päivystyksellistä tukea kotihoitoon ja asumisyksiköihin saa nyt myös Pohjanmaan hyvinvointialueen pohjoisissa osissa, kun liikkuva sairaala aloitti siellä toimintansa.
      Kokeneet sairaanhoitajat työskentelevät liikkuvassa sairaalassa joka päivä ainakin loppuvuoden ajan. Kokemusten perusteella tarkastellaan, millaisiin aikoihin on tarvetta viedä päivystyksen osaamista asumispalveluyksiköihin ja kotihoitoon.
      – Liikkuva sairaala on ammattilaistemme käytössä oleva tuki eli alueen asukkaat eivät itse voi soittaa sairaanhoitajaa apuun. Liikkuvan sairaalan koordinaattori tekee myös puhelimitse hoidon tarpeen arviointia ja aina ei välttämättä ole tarvetta lähteä kohteeseen, kertoo akuuttisairaalan päivystyksellisten palvelujen ylihoitaja Saija Seppelin tiedotteessa.
      Liikkuvan sairaalan toiminta alkoi kokeiluna viime syksynä ilta- ja yöaikaan Vaasa-Mustasaari alueella. Sittemmin toiminta laajeni myös Laihialle ja on nykyisellään tällä alueella ympärivuorokautista viikon jokaisena päivänä.
      – Pietarsaaressa liikkuvan sairaalan hoitajat sekä koordinoivat sairaanhoitajat tukevat paitsi kotihoitoa ja asumispalveluita, myös Malmin vuodeosastoja aivan kuten liikkuva sairaala Vaasassa tukee yleislääketieteen osastoja, kertoo projektipäällikkö ja ensihoidon kenttäjohtaja Vesa Aro.
      Tästä on kyse:
      Kotihoidossa ja asumispalveluissa työskentelevät hoitajat voivat soittaa liikkuvan sairaalan kokeneelle sairaanhoitajalle. Puhelun perusteella sairaanhoitaja tekee hoidon tarpeen arvioinnin ja ajaa tarvittaessa potilaan luokse antamaan päivystystason hoitoa. Tällöin ei välttämättä tarvita ambulanssia eikä potilaan tarvitse käydä yhteispäivystyksessä. Liikkuvan sairaalan sairaanhoitajalla on mahdollisuus esimerkiksi verikokeiden ottamiseen asiakkaan luona. Palvelu ei kuitenkaan korvaa ensihoitoa. Hätätilapotilaista kotihoito ja asumispalvelut jatkossakin soittavat suoraan hätänumeroon. Liikkuva sairaala voi antaa asiakkaille sellaista hoitoa, joka muuten vaatisi käynnin päivystyksessä. Tällaisia ovat esimerkiksi suonensisäinen antibioottihoito ja haavojen liimaus. Hoito suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä, etäyhteyden avulla, joko asiakkaan oman vastaavan lääkärin tai yhteispäivystyksen lääkärin kanssa. Kotona annettavaa hoitoa voi jatkossa antaa kotisairaalan hoitaja. Liikkuva sairaala tukee erityisesti ikäihmisten kotona asumista, antaa päivystyksellistä hoidon tukea ammattilaisille, sekä osaltaan vähentää yhteispäivystyksen kuormitusta.
      Lue lisää...
    • Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan omavalvonnassa on havaittu vakava tietoturvaloukkaus. Psykiatriapalvelujen sairaanhoitaja on vuoden 2021 loppupuolella kirjautunut Apotti-järjestelmään ja tarkastellut noin 170 helsinkiläisen perustietoja ilman perusteltua syytä.
      Sairaanhoitaja näki asiakkaiden nimen, henkilötunnuksen, osoitteen, sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron. Asiasta on ilmoitettu asianosaisille, ja tietoturvaloukkaus on käsitelty Helsingin kaupungin tietoturvaprosessien mukaisesti. Työntekijä ei enää työskentele kaupungin palveluksessa.
      Kaupunki on tehnyt ilmoituksen tietosuojavaltuutetun toimistoon ja tiedottanut asiasta myös asianosaisia.
       
      Lue lisää...
    • Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy ryöpyttää Suomen hallitusta ja sen avainministeita koventuvasta kielenkäytöstä ja otteista hyvinvointialueita vastaan.  Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi erityisesti valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) syyttelyä hyvinvointialueiden talousongelmista.
      Tehyn mukaan Suomessa päättäjät ovat aieeminkin puhuneet hyvinvointialueista ”rahareikänä” ja ”kulueränä”, mutta nyt niitä pidetään jo ”ongelmakohtana”, jota sanaa valtiovarainministeri Riikka Purra käytti puhuessaan tiistaina budjettiriihen avaustiedotustilaisuudessa. Myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (rkp.) on hiljan arvostellut hyvinvointialueita liiallisesta kuluttamisesta ja syyttänyt niitä ”moraalikadosta”.
      – Ongelma ja moraalikato ovat päinvastoin nimenomaan poliittisessa päätöksenteossa. Kun valtionvarainministerin ainoa työkalu on vasara, kaikki ongelmat näyttävät naulalta. Riikka Purran maailmassa ei ole mitään arvoa sillä, mitä hyvinvointialueet yhteiskuntaan ja asukkailleen tuottavat, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii hallitukselta todellisuudentajua ja työrauhaa hyvinvointialueille, jotta ne voivat jatkaa tärkeää työtään.
      – On erikoista, että hallitus kehtaa syyttää hyvinvointialueita itse aiheuttamastaan rahoitusvajeesta. Näyttää, että päättäjiltä on todellisuudentaju kadonnut ja hallitus runnoo säästöpäätöksiä ummistaen silmänsä hyvinvointialueiden todellisuudelta. Alueilla on tehty todella paljon töitä huutavassa raha- ja henkilöstöpulassa pitkään, ja ne ansaitsevat hetken työrauhaa, sanoo Rytkönen.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...