Jump to content
MAINOS

Tampereen ammattikorkeakoulu aloittaa oikeushoitajan täydennyskoulutuksen


Hoitajat.net
 Jaa

Syksyllä 2023 TAMKissa alkava oikeushoitajan täydennyskoulutus järjestetään Suomessa ensimmäistä kertaa. Koulutus toteutetaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) oikeuslääkintäyksikön, Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) sekä Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) yhteistyönä.

– Oikeushoitajia työskentelee jo toimipaikkakoulutettuina THL:n oikeuslääkinnässä, ja osaamista tarvitaan myös Seri-tukikeskuksissa ja kaikissa niissä toimipisteissä, joissa ollaan tekemisissä rikosepäilytutkimuksissa, esimerkiksi yleispäivystyksissä ympäri maan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Katriina Bildjuschkin kertoo. 

Suomessa ei ole aiemmin järjestetty oikeushoitajan koulutusta, mikä antaisi valmiudet toimia oikeushoitajan työtehtävissä. Koulutukselle on selkeä tarve. 

Samanaikaisesti TAMKissa ja Oamkissa 

Oikeushoitaja on koulutettu hoitamaan eri rikoksista epäiltyjä sekä väkivallan ja pahoinpitelyn uhreja. Oikeushoitaja tunnistaa, kerää ja dokumentoi rikokseen liittyviä lääketieteellisiä todisteita myöhempää oikeudellista käyttöä varten. Oikeushoitajan tehtävänä on varmistaa tehokas ja laadukas virka-apu.   

– On tärkeää osata dokumentoida oikein niin rikoksen uhrin asianomistajan kuin rikoksesta epäiltyjen vammat ja muut keskeiset tähän liittyvät asiat mahdollisten tulevien oikeusprosessien näkökulmasta. Dokumentointi väkivaltakäynneistä terveydenhuollossa on usein puutteellista juuri siitä syystä, ettei ole riittävää osaamista tunnistaa tai kiinnittää näihin asioihin huomiota eikä myöskään tietoa, miten dokumentoida oikealla tavalla erilaiset väkivaltatapaukset, koulutuksen vastuuopettajana TAMKissa toimiva Raakel Viheroksa kertoo.

Myös viranomaisyhteistyö on ollut puutteellista toimintatapojen tietämättömyyden vuoksi. Oikeusturvan toteutumisen kannalta olisi Viheroksan mukaan tärkeää osata huomioida nämä asiat juuri oikealla tavalla ja oikea-aikaisesti. 

Koulutus toteutuu samanaikaisesti ja samansisältöisenä sekä Tampereen että Oulun ammattikorkeakouluissa. Myös osa luennoista on yhteisiä, kuten myös opintokäynnit. Kouluttajina toimivat THL:n lääkärit ja asiantuntijasairaanhoitajat sekä nimetyt AMK-lehtorit Tampereelta ja Oulusta. Lisäksi koulutuksessa hyödynnetään viranomaisyhteistyötä. 

– Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja väkivallan vähentämisen toimintaohjelmiin. Suomeen on perustettu ympäri maata Seri-tukikeskuksia, jotka keskittyvät seksuaalirikosten tutkimiseen. Väkivallan uhreja ja tekijöitä tulee myös muualle terveydenhuollon palvelujen piiriin esimerkiksi päivystyksellisesti, Viheroksa sanoo. 

Laaja työkenttä 

Koulutuksen teemoina ovat muun muassa seksuaali- ja väkivaltarikokset, päihdetutkimukset, kehonsisäisten salakuljettajien tutkiminen ja kuoleman toteaminen sekä näihin liittyvien lääketieteellisten todisteiden tunnistaminen, kerääminen, taltiointi ja dokumentointi sekä lausunnot ja eettiset kysymykset. 

Koulutuksessa perehdytään rikoksen uhrien ja rikoksesta epäiltyjen aikuisten hoitamiseen ja hoitotyön oikeudellisiin ulottuvuuksiin.   

– Koulutuksen kautta saa valmiudet toimia tilanteissa, missä tarvitaan sairaanhoitajan osaamisen lisäksi oikeushoitajan osaamista. Oikeushoitajien työkenttä on laaja. Ensimmäisestä ryhmästä valmistuvat oikeushoitajat ovat alan pioneereja, jotka kehittävät myös organisaation toimintatapoja ja hoitopolkuja kliinisen oikeuslääketieteen tutkittaville potilaille, Viheroksa jatkaa. 

Toteutus monimuoto-opetuksena 

Opiskelu sisältää sekä lähi- että etäopiskelua, verkko-opetusta hyödyntäen. Koulutuksessa on teoriaopetuksen lisäksi työpajapäiviä ja käytännön harjoituksia. Myös kaikille yhteisiä opintokäyntejä on tulossa sekä Tampereelle että Ouluun. Opintoihin kuuluu myös työssä oppimista. 

Täydennyskoulutus on suunnattu kätilöille, sairaanhoitajille, ensihoitajille ja terveydenhoitajille (AMK tai opistoaste). Osa koulutuksesta tapahtuu työssä oppimisena eli käytännön työtehtävissä yksikössä. Koulutukseen hakeutuvalla tulee olla työpaikka terveydenhuollossa, missä on mahdollisuus tehdä koulutukseen liittyvän harjoittelu. 

– Toivomme, että jokaisesta Seri-tukikeskuksesta pääsisi koulutukseen ainakin yksi seri-kätilö tai -sairaanhoitaja, Bildjuschkin sanoo. 

Koulutuksen hakuaika: 1.9.2022–1.5.2023 

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Voi helvetti, että pitäis vielä sairaanhoitajien itse maksaa monien tonnien koulutus, kävin nimittäin tutustumassa Tampereen amk sivujen tietoon. Kyl on härskiä 😡 ei menis ikinä läpi lääkäripuolella.

  • Haha 1
Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • American Nurses Credentialing Center (ANCC) on myöntänyt HUSin Syöpäkeskukselle merkittävän Magneettisairaala-tunnustuksen. Tämä tunnustus on merkki hoitotyön korkeasta laadusta, potilasturvallisuudesta ja hoitajien työtyytyväisyydestä. HUSin Syöpäkeskus on nyt Euroopan toinen ja Pohjoismaiden ensimmäinen sairaala, joka on saavuttanut tämän kunnianosoituksen.
      Magneettisairaala (Magnet Hospital®) on erinomaisen hoitotyön tunnustus ja tutkittuun tietoon perustuva hoitotyön laatujärjestelmä, josta hyötyvät potilaat, hoitohenkilöstö ja organisaatio. Tunnustus myönnetään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nimi Magneettisairaala kuvaa vetovoimaa, joka vetää puoleensa magneetin lailla potilaita laadukkaan hoidon ja hoitajia hyvän työpaikan vuoksi.
      – Magneettisairaala-tunnustus osoittaa, että hoitotyön laatu, potilastyytyväisyys ja hoitajien työtyytyväisyys on Syöpäkeskuksessa mitatusti erinomaista verrattuna kansalliseen ja kansainväliseen tasoon. Tunnustus on upea palkinto vuosien työstä, sanoo Syöpäkeskuksen johtava ylihoitaja Vuokko Kolhonen.
      Lue lisää...
    • Tehy tuo voimakkaasti esille huolensa hallituksen ehdottamista työrauhalainsäädännön muutoksista, jotka uhkaavat hoitajien ja muiden sote-alan työntekijöiden oikeutta poliittisiin mielenilmauksiin.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi hallituksen toimia kylmiksi ja julmiksi, erityisesti naisvaltaisia aloja kohtaan. Esitykset asettaisivat ennennäkemättömiä rajoituksia poliittisille työtaisteluille, mikä on ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa. Tehy vaatii hallitusta kuulemaan työntekijöiden ääntä ja hylkäämään hätiköidyt lakimuutokset.
      Lisätietoja: Tehyn tiedote
      Lue lisää...
    • Valvira on myöntänyt ennätysmäärän uusia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioikeuksia vuonna 2023. Yhteensä viime vuonna myönnettiin 27 126 ammattioikeutta, mikä on 3 604 enemmän kuin vuonna 2022. Kasvu johtui pääasiassa hoitajien ammattioikeushakemusten lisääntymisestä. Erityisesti sairaanhoitajien ja lähihoitajien hakemuksia tuli edellisvuotta enemmän.
      Suomessa koulutetuille sairaanhoitajille myönnettiin 4 253 ammattioikeutta vuonna 2023, joka on 935 enemmän kuin vuonna 2022. Myös lähihoitajia rekisteröitiin ennätysmäärä, 8 358 kappaletta. Tämä on 1 335 enemmän kuin vuonna 2022.
      Kätilöiden ammattioikeuksia myönnettiin 182 kappaletta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 145. Myös terveydenhoitajien, röntgenhoitajien ja laboratoriohoitajien ammattioikeuksien määrä nousi edellisvuoteen verrattuna.
      Ulkomailla koulutettujen hoitajien osuus on edelleen pieni
      Toisessa EU- tai ETA-maassa koulutuksen suorittaneille sairaanhoitajille myönnettiin yhteensä 36 ammattioikeutta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 22. Myös EU- tai ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen suorittaneiden sairaanhoitajien myönteisten ammattioikeuspäätösten lukumäärä nousi hieman. EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tulleita sairaanhoitajien ammattioikeushakemuksia kirjattiin vuoden aikana selvästi edellisvuotta enemmän, yhteensä 189, kun hakemuksia vuonna 2022 tuli 108. Ulkomailla kouluttautuneiden osuus terveydenhuollon alalle tulevasta uudesta hoitohenkilökunnasta on kokonaisuudessaan edelleen hyvin vähäinen. 
      Lisätietoja: Valviran tilastot
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen selvityksen mukaan kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarve kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Hyvinvointialueilla on arvioitu, että noin 40 prosentilla sairaanhoitajista pitäisi olla kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutus. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2028 mennessä tarvitaan noin 8 000 uutta erikoistunutta sairaanhoitajaa.
      Kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja on peruskoulutuksensa lisäksi hankkinut erikoistumiskoulutuksen ja työkokemuksen kautta erikoisosaamisen jollakin kansallisesti määritellyllä kliinisen hoitotyön erikoisalalla. Tämä pätevöittää heidät vaativiin asiantuntijatehtäviin potilas- ja asiakastyössä sekä erikoisalan kehittämiseen.
      Selvityksessä arvioitiin myös rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien koulutustarvetta. Tarve on yhteensä 763 uutta aloituspaikkaa vuoteen 2028 mennessä.
      Erikoisosaaminen varmistetaan korkeakouluyhteistyöllä
      Selvityksessä esitetään useita ehdotuksia, joilla erikoistuneen hoitohenkilöstön riittävyys voitaisiin turvata. 
      Kliininen erikoisosaaminen voidaan varmistaa suunnitelmallisella korkeakouluyhteistyöllä, johon osallistuvat hyvinvointi- ja yhteistyö- eli YTA-alueet. Lisäksi kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien määrällistä tarvetta ja osaamista on myös jatkossa ennakoitava ja ohjattava kansallisesti.
      Yhteistyöalueen kaikilla hyvinvointialueilla olisi otettava käyttöön yhtenäinen kliinisen hoitotyön osaamisen uramalli, jonka lähtökohtana ovat asiakkaiden ja potilaiden tarpeet.
      Sairaanhoitajan erikoistumiskoulutusten toteuttamiseksi tarvitaan valtion taloudellinen tuki. Koulutuksen täytyy olla valtakunnallisesti suunniteltu kokonaisuus sekä vastata hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden tarpeita.
      Sosiaali- ja terveysministeriö teki kliinisen erikoisosaamisen tarvetta koskevan selvityksen yhteistyössä hyvinvointialueiden hoitotyön johdon kanssa. Selvitystyötä hyödynnetään muun muassa sairaanhoitajien jatkuvan ammatillisen kehittämisen tukena.
      Lue lisää...
    • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite käynnistää yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön mahdollisten uudelleenorganisointien ja taloudellisen tilanteen vuoksi.
      Neuvottelut liittyvät Soite 2030 -ohjelman täytäntöönpanoon, jonka tavoitteena on parantaa palvelurakenteen tehokkuutta ja vastata palvelutarpeisiin. Henkilöstörakenteeseen ja työskentelytapoihin odotetaan muutoksia.  
      Neuvottelujen aikana on voimassa rajoitettu rekrytointikielto, mutta tietyt ammattiryhmät, kuten sosiaalityöntekijät ja lääkärit, ovat kiellon ulkopuolella.
      Tällä hetkellä lomautuksia ei ole suunnitteilla. 

      Lisätietoja hyvinvointialueen tiedotteessa.
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...