Jump to content
MAINOS

Tampereen ammattikorkeakoulu aloittaa oikeushoitajan täydennyskoulutuksen


Hoitajat.net
 Jaa

Syksyllä 2023 TAMKissa alkava oikeushoitajan täydennyskoulutus järjestetään Suomessa ensimmäistä kertaa. Koulutus toteutetaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) oikeuslääkintäyksikön, Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) sekä Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) yhteistyönä.

– Oikeushoitajia työskentelee jo toimipaikkakoulutettuina THL:n oikeuslääkinnässä, ja osaamista tarvitaan myös Seri-tukikeskuksissa ja kaikissa niissä toimipisteissä, joissa ollaan tekemisissä rikosepäilytutkimuksissa, esimerkiksi yleispäivystyksissä ympäri maan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Katriina Bildjuschkin kertoo. 

Suomessa ei ole aiemmin järjestetty oikeushoitajan koulutusta, mikä antaisi valmiudet toimia oikeushoitajan työtehtävissä. Koulutukselle on selkeä tarve. 

Samanaikaisesti TAMKissa ja Oamkissa 

Oikeushoitaja on koulutettu hoitamaan eri rikoksista epäiltyjä sekä väkivallan ja pahoinpitelyn uhreja. Oikeushoitaja tunnistaa, kerää ja dokumentoi rikokseen liittyviä lääketieteellisiä todisteita myöhempää oikeudellista käyttöä varten. Oikeushoitajan tehtävänä on varmistaa tehokas ja laadukas virka-apu.   

– On tärkeää osata dokumentoida oikein niin rikoksen uhrin asianomistajan kuin rikoksesta epäiltyjen vammat ja muut keskeiset tähän liittyvät asiat mahdollisten tulevien oikeusprosessien näkökulmasta. Dokumentointi väkivaltakäynneistä terveydenhuollossa on usein puutteellista juuri siitä syystä, ettei ole riittävää osaamista tunnistaa tai kiinnittää näihin asioihin huomiota eikä myöskään tietoa, miten dokumentoida oikealla tavalla erilaiset väkivaltatapaukset, koulutuksen vastuuopettajana TAMKissa toimiva Raakel Viheroksa kertoo.

Myös viranomaisyhteistyö on ollut puutteellista toimintatapojen tietämättömyyden vuoksi. Oikeusturvan toteutumisen kannalta olisi Viheroksan mukaan tärkeää osata huomioida nämä asiat juuri oikealla tavalla ja oikea-aikaisesti. 

Koulutus toteutuu samanaikaisesti ja samansisältöisenä sekä Tampereen että Oulun ammattikorkeakouluissa. Myös osa luennoista on yhteisiä, kuten myös opintokäynnit. Kouluttajina toimivat THL:n lääkärit ja asiantuntijasairaanhoitajat sekä nimetyt AMK-lehtorit Tampereelta ja Oulusta. Lisäksi koulutuksessa hyödynnetään viranomaisyhteistyötä. 

– Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja väkivallan vähentämisen toimintaohjelmiin. Suomeen on perustettu ympäri maata Seri-tukikeskuksia, jotka keskittyvät seksuaalirikosten tutkimiseen. Väkivallan uhreja ja tekijöitä tulee myös muualle terveydenhuollon palvelujen piiriin esimerkiksi päivystyksellisesti, Viheroksa sanoo. 

Laaja työkenttä 

Koulutuksen teemoina ovat muun muassa seksuaali- ja väkivaltarikokset, päihdetutkimukset, kehonsisäisten salakuljettajien tutkiminen ja kuoleman toteaminen sekä näihin liittyvien lääketieteellisten todisteiden tunnistaminen, kerääminen, taltiointi ja dokumentointi sekä lausunnot ja eettiset kysymykset. 

Koulutuksessa perehdytään rikoksen uhrien ja rikoksesta epäiltyjen aikuisten hoitamiseen ja hoitotyön oikeudellisiin ulottuvuuksiin.   

– Koulutuksen kautta saa valmiudet toimia tilanteissa, missä tarvitaan sairaanhoitajan osaamisen lisäksi oikeushoitajan osaamista. Oikeushoitajien työkenttä on laaja. Ensimmäisestä ryhmästä valmistuvat oikeushoitajat ovat alan pioneereja, jotka kehittävät myös organisaation toimintatapoja ja hoitopolkuja kliinisen oikeuslääketieteen tutkittaville potilaille, Viheroksa jatkaa. 

Toteutus monimuoto-opetuksena 

Opiskelu sisältää sekä lähi- että etäopiskelua, verkko-opetusta hyödyntäen. Koulutuksessa on teoriaopetuksen lisäksi työpajapäiviä ja käytännön harjoituksia. Myös kaikille yhteisiä opintokäyntejä on tulossa sekä Tampereelle että Ouluun. Opintoihin kuuluu myös työssä oppimista. 

Täydennyskoulutus on suunnattu kätilöille, sairaanhoitajille, ensihoitajille ja terveydenhoitajille (AMK tai opistoaste). Osa koulutuksesta tapahtuu työssä oppimisena eli käytännön työtehtävissä yksikössä. Koulutukseen hakeutuvalla tulee olla työpaikka terveydenhuollossa, missä on mahdollisuus tehdä koulutukseen liittyvän harjoittelu. 

– Toivomme, että jokaisesta Seri-tukikeskuksesta pääsisi koulutukseen ainakin yksi seri-kätilö tai -sairaanhoitaja, Bildjuschkin sanoo. 

Koulutuksen hakuaika: 1.9.2022–1.5.2023 

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Voi helvetti, että pitäis vielä sairaanhoitajien itse maksaa monien tonnien koulutus, kävin nimittäin tutustumassa Tampereen amk sivujen tietoon. Kyl on härskiä 😡 ei menis ikinä läpi lääkäripuolella.

  • Haha 1
Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • Suomen Lastenhoitoalan ammattilaiset SLaL ry on valinnut Marja-Leena Varhon Vuoden lastenhoitajaksi 2024.
      Varho on omistautunut ja luova lastenhoitaja, jolla on kyky luoda turvallinen ja lapsen huomioon ottava kasvuympäristö. Hänellä on myös vahva tahto parantaa varhaiskasvatusalan asioita.
      Työssään Varho kokee suurimmaksi rikkaudeksi lasten kasvun ja kehityksen seuraamisen. Hänen mielestään se, miten työssä viihtyy, on paljon kiinni omasta asenteesta. Positiivinen asenne ja huumori kantavat pitkälle!
      Marja-Leena Varho on erinomainen valinta Vuoden Lastenhoitajaksi. Hänen lämmin ja inhimillinen työote yhdistettynä hänen aktiiviseen osallistumiseensa niin työ- kuin yksityiselämässä tekee hänestä arvokkaan esikuvan lastenhoitoalalla.
      Lue lisää...
    • Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...