Jump to content
MAINOS
  • Suurin osa lääkäreistä ei tiedä, miten potilasvahinkoilmoitukset käsitellään


    Hoitajat.net
     Share

    Potilasvahinko on terveydenhuollon yksikölle mahdollisuus tarkastella ja parantaa omia prosesseja ja käytäntöjä. Kuva: Envato

    Alle puolet lääkäreistä tietää, miten potilasvahinkoilmoitukset omalla työpaikalla käsitellään, kertoo Potilasvakuutuskeskus tiedotteessaan.

    Potilasvahinkoilmoitus tehdään silloin, kun potilas epäilee, että hänen hoidossaan on tapahtunut esimerkiksi hoitovirhe. Ilmoitus tehdään Potilasvakuutuskeskukselle, joka käsittelee puolueettomasti kaikki vahinkoilmoitukset. Ratkaisusta lähetetään tieto siihen terveydenhuollon yksikköön, jota ilmoitus koski.

    Potilasvahinkoja ilmoitetaan vuosittain yli 9 000. Vahinkoilmoituksen saatuaan Potilasvakuutuskeskus (PVK) kerää asianosaisilta lisätietoja ja arvioi, täyttyvätkö laissa mainitut korvauskriteerit. Potilaalle asian hoitaminen on helppoa: PVK pyytää hoitaneelta taholta vastineen ja tarvittavat dokumentit. Lisäksi pyydetään arvio asiantuntijalääkäriltä.

    – Terveydenhuollon ammattilaisten ei tarvitse tietää, milloin kyseessä voisi olla korvattava potilasvahinko. Epäiltäessä potilasvahinkoa potilas saa tarvittaessa apua hoitavan tahon potilasasiamieheltä, ja vahinkoilmoituksen teko siirtää asian käsittelyn pois potilaan ja hoitopaikan arjesta, PVK:n korvauspäällikkö Elina Muukkonen kertoo.

    Lääkäripäivillä Potilasvakuutuskeskuksen osastolla tehdyn kyselyn perusteella vahinkoilmoitusten käsittelyssä on hoitoyksiköissä vielä parantamisen varaa. Alle puolet (40 %) kyselyyn vastanneista lääkäreistä kertoi tuntevansa prosessin, jolla potilasvahingoilmoitukset yksikössä käsitellään. Kolmannes tiesi, että asiaan on työpaikalla käsittelytapa, mutta se ei ole itselle tuttu. Yli neljännes vastaajista ei tiennyt, miten vahinkoilmoitus omassa organisaatiossa käsitellään. Kyselyyn vastasi Lääkäripäivillä 375 työssäkäyvää lääkäriä.

    Vahinko tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen ja toiminnan parantamiseen

    Kun korvauspäätös on tehty, se saatetaan tiedoksi potilasta epäillyn vahingon aikana hoitaneeseen yksikköön tai potilasta hoitaneelle terveydenhuollon ammattilaiselle. Suomen potilasvakuutusjärjestelmässä ei etsitä syyllisiä eikä sanktioida henkilöitä, jotka ovat olleet tilanteessa osallisena.

    Potilasvahinko on terveydenhuollon yksikölle mahdollisuus tarkastella ja parantaa omia prosesseja ja käytäntöjä. Potilasvahinkoilmoituksen tehneet potilaat toivovat usein, että vahinkotapaus käsiteltäisiin myös terveydenhuollossa ja siitä otettaisiin opiksi. Potilasvahingon jälkeen onkin tärkeää löytää perimmäiset, usein systeemitason syyt tapahtuneelle, jotta vastaavia vahinkoja voidaan ehkäistä tulevaisuudessa. Avoin keskustelu potilaan kanssa ja anteeksipyyntö kuuluvat myös hyviin toimintatapoihin.

    – Hyvä potilasturvallisuuskulttuuri on avoin, oikeudenmukainen, syyllistämätön, oppiva, luottamuksellinen ja tietoon perustuva. Potilasvahinko voi olla traumaattinen tapahtuma myös ammattilaiselle sekä työyhteisölle ja koetella ammatillista itsetuntoa. Organisaatioiden tulee tukea ammattilaisia ja varmistaa, että he saavat tarvittavan avun asian käsittelyyn, PVK:n potilasturvallisuuslääkäri Maiju Welling painottaa.

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    Lääkärin kannattaa aina tärkeissä ja suurissa kysymyksissä mitkä mietityttää kääntyä sairaanhoitajan puoleen. 👍

    ps. ja jos itse ei osaa, niin sairaanhoitajat tekee ja mikä parasta ilman korvausta.

    Edited by kukkis.
    Link to comment
    Share on other sites

    Sitä varten on esimiehet ja johto että ne tietää miten tuollaiset burokratiat pyörii. Ei rivilääkärin eikä rivisairaanhoitajan tartte niitä käsitellä.

    Ja olen sekä sh että rivilääkäri, ja en todellakaan tiedä miten organisaatiokaaviossa nuo kiertää, eikä suuresti kiinnostakaan (siitähän tässä puhuttiin ettei lääkärit tiedä käsittelybyrokratiaa organisaatiossa). Riittää kun osaa neuvoa potilasasiamiehelle jos on semmoiselle tarvetta.

    10 hours ago, kukkis. said:

    kääntyä sairaanhoitajan puoleen

    Voitko käsi sydämellä vannoa että tiedät omasta työpaikastasi ulkomuistista kuka pomoista ottaa vastaan mahdolliset potilasvahinkoselvitykset ja kenen nimmarit tarvitaan? Mä luulen että meidän hyvinvointialueella ei tiedä pomotkaan parhaillaan kun koko organisaatio on myllerryksessä.

    Link to comment
    Share on other sites

    6 tuntia sitten, jupet kirjoitti:

    Sitä varten on esimiehet ja johto että ne tietää miten tuollaiset burokratiat pyörii. Ei rivilääkärin eikä rivisairaanhoitajan tartte niitä käsitellä.

    Ja olen sekä sh että rivilääkäri, ja en todellakaan tiedä miten organisaatiokaaviossa nuo kiertää, eikä suuresti kiinnostakaan (siitähän tässä puhuttiin ettei lääkärit tiedä käsittelybyrokratiaa organisaatiossa). Riittää kun osaa neuvoa potilasasiamiehelle jos on semmoiselle tarvetta.

    Voitko käsi sydämellä vannoa että tiedät omasta työpaikastasi ulkomuistista kuka pomoista ottaa vastaan mahdolliset potilasvahinkoselvitykset ja kenen nimmarit tarvitaan? Mä luulen että meidän hyvinvointialueella ei tiedä pomotkaan parhaillaan kun koko organisaatio on myllerryksessä.

    Käsi sydämellä ...... KYLLÄ..... Sitten tuli sote, eikä kukaan tiedä mitään, koska pomoja on liikaa. Mutta edelleen sairaanhoitajalta  edellytetään että tietää kaikesta kaiken. 

    Link to comment
    Share on other sites



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Työryhmä on laatinut ehdotuksen toimintamallista, jolla osa HUSin alueen keskossynnytyksistä ohjataan muihin yliopistosairaaloihin. Mallilla halutaan turvata HUSin vastasyntyneiden teho-osaston perustoiminnan sujuminen. Tavoitteena on, että synnyttäjälle voidaan valita joko lähin mahdollinen vaihtoehtoinen hoitopaikka tai muu, perheen tilanteeseen muuten parhaiten sopiva hoitopaikka.
      Keskossynnytysten kansallinen työryhmä suosittaa, että osa niistä HUSin alueen synnyttäjistä, joilla on ennenaikaisen synnytyksen uhka (alle 32 raskausviikkoa) ohjataan muihin yliopistosairaaloihin.
      Vastasyntyneiden teho-osasto Saari vastaa perustehtävänsä ohella jatkossa myös kirurgista hoitoa tarvitsevien vastasyntyneiden tehohoidosta ja siten helpottaa Uuden lastensairaalan teho-osaston tilannetta. Synnyttäjien ohjaamisella muihin yliopistosairaaloihin ehkäistään toiminnan kuormittumista ja varmistetaan perustoiminnan sujuminen.
      Täysin uudesta toimintamallista ei ole kyse, sillä potilasohjausta on jo aiemmin käytetty vastasyntyneiden teho-osaston akuuteissa ruuhkatilanteissa.
      – On tarkoituksenmukaista ja turvallista ohjata syntyväksi odotettua pikkukeskosta tai sairasta vastasyntynyttä odottava äiti sellaiseen yliopistosairaalaan, missä tila- ja henkilökuntaresurssi on optimaalinen sekä äidin että vastasyntyneen hoitoon, sanoo synnytysten ja naistentautien päivystystoiminnan linjajohtaja, ylilääkäri Aydin Tekay HUSista.
      Tavoitteena lähin tai perheelle muuten parhaiten sopiva yliopistosairaala
      HUSin synnytyssairaaloissa syntyy vuosittain noin 150–170 alle 32-viikkoista keskosta. Heistä noin 20 % voisi kuulua HUSin ulkopuolelle ohjattavaan, potilasryhmään. Potilaiden määrä vuodessa on arviolta 30.
      Tavoitteena on, että voidaan valita joko lähin mahdollinen vaihtoehtoinen hoitopaikka tai muu, perheen tilanteeseen muuten parhaiten sopiva yliopistosairaala. Perheiden kannalta mielekkäintä olisi, että Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen alueelta yliopistosairaalahoitoa vaativat synnyttäjät ohjataan ensisijaisesti Tampereen yliopistolliseen sairaalaan, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen synnyttäjät Kuopion yliopistolliseen sairaalaan ja läntisen HUS-alueen synnyttäjät Turun yliopistolliseen sairaalaan.
      Työryhmän tausta
      Lasten tehohoidon turvaamiseksi asetettiin 18.10.2022 valtakunnallinen työryhmä varmistamaan lasten tehohoidon saatavuus. Työryhmän loppuraportissa (hus.fi) yhtenä jatkotoimenpiteenä ehdotettiin HUSin keskossynnytysten siirtämistä sopivilta osin muihin yliopistollisiin sairaaloihin.
      Helmikuun alusta perustetun Keskossynnytysten kansallisen työryhmän tavoitteena oli tarkastella HUSin keskossynnytysten palvelujärjestelmän rakennetta siten, että osa potilaista voidaan hallitusti siirtää tai ohjata muhin yliopistollisiin sairaaloihin. Työryhmä jätti loppuraporttinsa 29.4.2023.
      Työryhmään kuuluu edustajia HUSista sekä Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilta. Työryhmän puheenjohtajana toimii perinatologi Aydin Tekay HUSista.
      Lue lisää...
    • Lasten sydänleikkausjonoa on Uudessa lastensairaalassa onnistuttu lyhentämään erilaisin toimenpitein. Myös uusia tehohoitajia on saatu rekrytoitua.
      – Sydänjonojen lyhenemiseen on tehtyjen toimenpiteiden lisäksi vaikuttanut alhainen syntyvyys sekä potilastilanteen luonnollinen vaihtelu. Olemme myös painottaneet sellaisten potilaiden sydänleikkauksia, joiden tehohoitovaihe on mahdollisimman lyhyt, kertoo HUSin lastenkirurgian linjajohtaja Jukka Salminen.
      Kansallinen huoltovarmuus ja toimintavalmius edellyttävät, että lasten teho-osasto Laaksossa voidaan pitää pysyvästi auki 12 tehohoitopaikkaa. Tällä hetkellä hoitopaikkoja on auki 8.
      – Akuutti ongelma on lieventynyt. Lasten sydänjonot lyhentyneet ja olemme saaneet rekrytoitua sairaanhoitajia teho-osastoillemme. Tavoitteenamme on, että kaikki tehohoitajien vakanssit on täytetty, 12 tehohoitopaikkaa on pysyvästi auki, sydänjonossa on korkeintaan 50 lasta, eikä yksikään heistä ole jonottanut leikkaukseen yli kuutta kuukautta, summaa HUSin Lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja Jari Petäjä.
      Hiljattain toteutetulla lasten tehohoitajien rekrytointikampanjalla saatiin kymmenkunta hoitajaa HUSin vastasyntyneiden ja lasten tehohoitoyksiköihin.

      – Tehohoitajan työ on erikoissairaanhoitoa, jossa on erinomaiset mahdollisuudet ammatilliseen kehittymiseen, sanoo HUSin Lasten ja nuorten sairauksien ylihoitaja Outi Simonen.
      Lue lisää...
    • Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen torjuu hallitusneuvottelujen yhteydessä esillä olleen ajatuksen, että hoitohenkilökunnalle tulisi antaa oikeus kieltäytyä abortin tekemisestä. 
      – Asia nousee keskusteluun aika ajoin, mutta tällaista oikeutta ei tule olla. Terveydenhuollon ammattilainen ei voi valita asiakkaitaan. Kaikilla on oikeus turvalliseen aborttiin ja ihan jokaisella on oikeus saada tarvitsemaansa hoitoa riippumatta hoitavan henkilöstön asenteista tai uskonnollisesta vakaumuksesta. Tämä on terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattietiikan ydintä, toteaa Rytkönen järjestön tiedotteessa.
      Puheenjohtaja Rytkönen on itse ennen ammattijärjestötehtäviä tehnyt pitkän työuran kätilönä ja korostaa, että asiakas ei missään tilanteessa saa olla peloissaan siitä, miten ammattilainen häneen suhtautuu.
      Lue lisää...
    • Suomen Sairaanhoitajien tuoreen työolobarometrin tulokset ovat lähes kauttaaltaan positiivisemmat kuin 2020 ja toisiksi parhaimmat koko 13-vuotisen mittaushistorian aikana. Suomen Sairaanhoitajat on seurannut alan vetovoimaisuutta ja sairaanhoitajien työhyvinvointia parin vuoden välein vuodesta 2010 lähtien.
      Työolobarometri kartoittaa kuuden eri osa-alueen kehitystä ja niiden merkitystä sairaanhoitajien hyvinvoinnille. Osa-alueet ovat: toimivat käytännöt, osallistava johtaminen, työn palkitsevuus, asiantuntijuuden kehittäminen, korkeatasoinen hoidon laatu sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen. Vastaajat arvioivat väittämiä kymmenenportaisen Likert-asteikon avulla (1=täysin eri mieltä ja 10=täysin samaa mieltä).
      Eniten samaa mieltä oltiin näistä väittämistä:
      Jokaisella on oikeus perhevapaisiin ja sairaan lapsen tai läheisen hoitamiseen (8,4). Huomioimme potilasturvallisuuden hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa (8,1). Työmme tavoitteet ja perustehtävä on määritelty (7,9). Työmme on mielekästä, vaikka olemmekin välillä stressaantuneita ja väsyneitä (7,6). Tuetaan myös isiä käyttämään perhevapaita (7,6). Vähiten samaa mieltä oltiin näistä väittämistä:
      Päätöksenteko on läpinäkyvää. Saamme tarvittaessa työnohjausta. Henkilöstömäärä ja ammattirakenne vastaavat työn vaativuutta. (6,0). Työhyvinvointia tukeva toiminta on suunnitelmallista (5,9). Koen, että minulla on mahdollisuus edetä urallani (5,7). Koen, että hyvinvointialueille siirtyminen antaa minulle uusia ammatillisia mahdollisuuksia työssäni tulevaisuudessa (4,9). Palkka nousee tehtävien vaativuuden kasvaessa (4,1). Selvitys antaa kattavaa seurantatietoa siitä, mitä sairaanhoitajat ajattelevat alan vetovoimaisuudesta ja työhyvinvoinnista. 
      Kysely sisältää aina kaksi ajankohtaista, mittariston ulkopuolista kysymystä. Nyt kysyttiin vastaajien kokemusta urakehitysmahdollisuuksista sekä hyvinvointialueiden tarjoamista uusista työmahdollisuuksista tulevaisuudessa. Vastaajat eivät olleet juurikaan samaa mieltä siitä, että hyvinvointialueille siirtyminen tarjoaa uusia ammatillisia mahdollisuuksia tulevaisuudessa (ka. 4,9). Jokseenkin eri mieltä oltiin myös siitä, että vastaajilla on mahdollisuus edetä urallaan (ka. 5,7).
      – Sairaanhoitajien vastaukset näihin ajankohtaisiin kysymyksiin antavat Suomen Sairaanhoitajille vahvan mandaatin olla jatkossa entistä tiiviimmin tukemassa, kehittämässä ja edistämässä sairaanhoitajien urapolkuja ja uralla etenemisen mahdollisuuksia, sanoo toiminnanjohtaja Anne Pauna.
      Suomen Sairaanhoitajat on erityisen huolissaan selvityksessä ilmenneistä puutteista sairaanhoitajien mahdollisuudessa ylläpitää osaamistaan: Täydennyskoulutus ei toteutunut lain edellyttämällä tavalla. 29 prosenttia vastaajista ilmoitti, että heillä ei ole ollut edellisen vuoden aikana yhtään täydennyskoulutuspäivää. Keskimäärin täydennyskoulutuspäiviä tulisi olla kuusi vuodessa ja ne tulisi mahdollistaa työaikana.
      – Jotta sairaanhoitajat voivat tarjota hyvää hoitoa, he tarvitsevat riittävästi mahdollisuuksia asiantuntijuutensa kehittämiseen, Suomen Sairaanhoitajien varapuheenjohtaja Terhi Reunama painottaa.
      Vaikka työolobarometrin tulokset ovat mittaushistorian toiseksi korkeimmat, on hyvä tiedostaa, että ne ovat edelleen tyydyttävällä tasolla.
      Me haluamme työolobarometrin tulosten myötä ohjata kuitenkin huomiota positiivisiin asioihin. Niistä merkittävin lienee se, että sairaanhoitajat arvostavat ammattiaan ja heillä on korkea eettinen vastuuntunto. Lisäksi alan sisäisestä hyvästä hengestä kertoo vahvasti se, että kaikissa ikäryhmissä oltiin Työn palkitsevuus -osiossa eniten samaa mieltä väittämästä, että työ on mielekästä, vaikka välillä ollaankin stressaantuneita ja väsyneitä (ka. 7,6). Toivomme, että ne osa-alueet, joilla tulokset ovat huonoja, nostetaan alalla yhteistuumin kehittämisen kohteiksi, sanoo toiminnanjohtaja Anne Pauna.
      Suomen Sairaanhoitajien jäsenille lähetettiin sähköinen kysely maaliskuussa 2023. Siihen vastasi 1824 sairaanhoitajaa.
      Lataa Työolobarometri 2023.pdf
      Lue lisää...
    • Tehy, SuPer ja Erto antoivat tänään uuden lakkovaroituksen koskien 39 Attendon, Esperi Caren, Humanan ja Mehiläisen työyksikköä. Kolmen vuorokauden lakko alkaa tiistaina 20.6.2023 klo 00.01 ja päättyy torstaina 22.6.2023 klo 23.59.
       
      Keikkailukielto
      Tehy, SuPer ja Erto julistavat yksityiselle sosiaalipalvelualle myös keikkailukiellon, joka alkaa tänään 31.5.2023 kello 15.00 ja päättyy 14.6.2023 kello 15.00. Keikkailukielto on kokonaan uusi työtaistelumuoto. Sen aikana järjestöt kieltävät kaikkia jäseniään hakeutumasta keikkatyöhön, johon sovelletaan yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta. Keikkatyöllä tarkoitetaan tässä alle 13 vuorokauden mittaisia työsuhteita.
      Hakusaarto
      Näiden työtaistelutoimien lisäksi järjestöt julistavat määräaikaisen ja rajatun hakusaarron. Saarron aikana järjestöt kieltävät jäseniään hakeutumasta Pihlajalinna-konserniin, Esperi-konserniin, Mehiläinen-konserniin ja Attendo-konserniin kuuluvien yritysten tarjoamaan yksityisen sosiaalipalvelualan työhön. Hakusaarto alkaa tänään 31.5.2023 kello 15.00 ja päättyy 14.6.2023 kello 15.00.
      Järjestöt ovat jo aiemmin antaneet lakkovaroituksen kolmen vuorokauden lakosta alkaen torstaina 1.6.2023. Sen piirissä on yhteensä 28 Mehiläisen, Esperi Caren, Saga Caren ja Validian ympärivuorokautisen palveluasumisen (entinen tehostettu palveluasuminen), palveluasumisen tai näiden yhdistelmien yksikköä.
      Ylityö- ja vuoronvaihtokielto
      Yksityisellä sosiaalipalvelualalla on parhaillaan voimassa myös ylityö- ja vuoronvaihtokielto, joka jatkuu 14.6.2023 klo 15.00 asti.
      Järjestöjen keskeinen tavoite neuvotteluissa on palkkauksen ja työolojen parantaminen. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla on vakava työvoimapula ja ala on jäänyt selvästi julkista sektoria jälkeen palkkauksessa.
      Kevään aikana käydyt neuvottelut työehtosopimuksesta yksityiselle sosiaalipalvelualalle päättyivät tuloksettomina huhtikuun lopussa. Työriitaa on soviteltu valtakunnansovittelijan toimesta 8.5. alkaen toistaiseksi tuloksetta.
      Tarkemmat tiedot lakkokohteista: www.tehy.fi/sostes
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...