Jump to content
MAINOS

Suurin osa lääkäreistä ei tiedä, miten potilasvahinkoilmoitukset käsitellään


Hoitajat.net
 Share

Potilasvahinko on terveydenhuollon yksikölle mahdollisuus tarkastella ja parantaa omia prosesseja ja käytäntöjä. Kuva: Envato

Alle puolet lääkäreistä tietää, miten potilasvahinkoilmoitukset omalla työpaikalla käsitellään, kertoo Potilasvakuutuskeskus tiedotteessaan.

Potilasvahinkoilmoitus tehdään silloin, kun potilas epäilee, että hänen hoidossaan on tapahtunut esimerkiksi hoitovirhe. Ilmoitus tehdään Potilasvakuutuskeskukselle, joka käsittelee puolueettomasti kaikki vahinkoilmoitukset. Ratkaisusta lähetetään tieto siihen terveydenhuollon yksikköön, jota ilmoitus koski.

Potilasvahinkoja ilmoitetaan vuosittain yli 9 000. Vahinkoilmoituksen saatuaan Potilasvakuutuskeskus (PVK) kerää asianosaisilta lisätietoja ja arvioi, täyttyvätkö laissa mainitut korvauskriteerit. Potilaalle asian hoitaminen on helppoa: PVK pyytää hoitaneelta taholta vastineen ja tarvittavat dokumentit. Lisäksi pyydetään arvio asiantuntijalääkäriltä.

– Terveydenhuollon ammattilaisten ei tarvitse tietää, milloin kyseessä voisi olla korvattava potilasvahinko. Epäiltäessä potilasvahinkoa potilas saa tarvittaessa apua hoitavan tahon potilasasiamieheltä, ja vahinkoilmoituksen teko siirtää asian käsittelyn pois potilaan ja hoitopaikan arjesta, PVK:n korvauspäällikkö Elina Muukkonen kertoo.

Lääkäripäivillä Potilasvakuutuskeskuksen osastolla tehdyn kyselyn perusteella vahinkoilmoitusten käsittelyssä on hoitoyksiköissä vielä parantamisen varaa. Alle puolet (40 %) kyselyyn vastanneista lääkäreistä kertoi tuntevansa prosessin, jolla potilasvahingoilmoitukset yksikössä käsitellään. Kolmannes tiesi, että asiaan on työpaikalla käsittelytapa, mutta se ei ole itselle tuttu. Yli neljännes vastaajista ei tiennyt, miten vahinkoilmoitus omassa organisaatiossa käsitellään. Kyselyyn vastasi Lääkäripäivillä 375 työssäkäyvää lääkäriä.

Vahinko tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen ja toiminnan parantamiseen

Kun korvauspäätös on tehty, se saatetaan tiedoksi potilasta epäillyn vahingon aikana hoitaneeseen yksikköön tai potilasta hoitaneelle terveydenhuollon ammattilaiselle. Suomen potilasvakuutusjärjestelmässä ei etsitä syyllisiä eikä sanktioida henkilöitä, jotka ovat olleet tilanteessa osallisena.

Potilasvahinko on terveydenhuollon yksikölle mahdollisuus tarkastella ja parantaa omia prosesseja ja käytäntöjä. Potilasvahinkoilmoituksen tehneet potilaat toivovat usein, että vahinkotapaus käsiteltäisiin myös terveydenhuollossa ja siitä otettaisiin opiksi. Potilasvahingon jälkeen onkin tärkeää löytää perimmäiset, usein systeemitason syyt tapahtuneelle, jotta vastaavia vahinkoja voidaan ehkäistä tulevaisuudessa. Avoin keskustelu potilaan kanssa ja anteeksipyyntö kuuluvat myös hyviin toimintatapoihin.

– Hyvä potilasturvallisuuskulttuuri on avoin, oikeudenmukainen, syyllistämätön, oppiva, luottamuksellinen ja tietoon perustuva. Potilasvahinko voi olla traumaattinen tapahtuma myös ammattilaiselle sekä työyhteisölle ja koetella ammatillista itsetuntoa. Organisaatioiden tulee tukea ammattilaisia ja varmistaa, että he saavat tarvittavan avun asian käsittelyyn, PVK:n potilasturvallisuuslääkäri Maiju Welling painottaa.

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Lääkärin kannattaa aina tärkeissä ja suurissa kysymyksissä mitkä mietityttää kääntyä sairaanhoitajan puoleen. 👍

ps. ja jos itse ei osaa, niin sairaanhoitajat tekee ja mikä parasta ilman korvausta.

Edited by kukkis.
Link to comment
Share on other sites

Sitä varten on esimiehet ja johto että ne tietää miten tuollaiset burokratiat pyörii. Ei rivilääkärin eikä rivisairaanhoitajan tartte niitä käsitellä.

Ja olen sekä sh että rivilääkäri, ja en todellakaan tiedä miten organisaatiokaaviossa nuo kiertää, eikä suuresti kiinnostakaan (siitähän tässä puhuttiin ettei lääkärit tiedä käsittelybyrokratiaa organisaatiossa). Riittää kun osaa neuvoa potilasasiamiehelle jos on semmoiselle tarvetta.

10 hours ago, kukkis. said:

kääntyä sairaanhoitajan puoleen

Voitko käsi sydämellä vannoa että tiedät omasta työpaikastasi ulkomuistista kuka pomoista ottaa vastaan mahdolliset potilasvahinkoselvitykset ja kenen nimmarit tarvitaan? Mä luulen että meidän hyvinvointialueella ei tiedä pomotkaan parhaillaan kun koko organisaatio on myllerryksessä.

Link to comment
Share on other sites

6 tuntia sitten, jupet kirjoitti:

Sitä varten on esimiehet ja johto että ne tietää miten tuollaiset burokratiat pyörii. Ei rivilääkärin eikä rivisairaanhoitajan tartte niitä käsitellä.

Ja olen sekä sh että rivilääkäri, ja en todellakaan tiedä miten organisaatiokaaviossa nuo kiertää, eikä suuresti kiinnostakaan (siitähän tässä puhuttiin ettei lääkärit tiedä käsittelybyrokratiaa organisaatiossa). Riittää kun osaa neuvoa potilasasiamiehelle jos on semmoiselle tarvetta.

Voitko käsi sydämellä vannoa että tiedät omasta työpaikastasi ulkomuistista kuka pomoista ottaa vastaan mahdolliset potilasvahinkoselvitykset ja kenen nimmarit tarvitaan? Mä luulen että meidän hyvinvointialueella ei tiedä pomotkaan parhaillaan kun koko organisaatio on myllerryksessä.

Käsi sydämellä ...... KYLLÄ..... Sitten tuli sote, eikä kukaan tiedä mitään, koska pomoja on liikaa. Mutta edelleen sairaanhoitajalta  edellytetään että tietää kaikesta kaiken. 

Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Lounais-Suomen poliisi sai torstai-iltana hälytystehtävän Porissa, kun uhkaavasti käyttäytynyt henkilö aiheutti vaaratilanteen. Ensihoitajan henkeä uhannut tilanne pakotti poliisin käyttämään ampuma-asetta.
      Poliisi hälytettiin Pihlavan kaupunginosassa sijaitsevaan osoitteeseen puoli yhdentoista aikaan. Paikalle saapuessaan poliisi näki ensihoitajia kohtaan uhkaavasti käyttäytyvän henkilön, joka jatkoi vaarallista toimintaansa astalon kanssa poliisin läsnäolosta huolimatta.
      Kerrostalon pihamaalla tapahtunut tilanne eskaloitui siihen pisteeseen, että poliisi joutui turvautumaan ampuma-aseeseen. Uhkaavasti käyttäytynyt henkilö loukkaantui ja sai välitöntä ensiapua paikan päällä. Tilanteesta ei aiheutunut vaaraa sivullisille.
      Loukkaantunut henkilö otettiin kiinni ja kuljetettiin sairaalaan jatkohoitoa varten. Vammojen lievyyden vuoksi hänet siirrettiin myöhemmin poliisivankilaan. Tapausta tutkitaan virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena ja laittomana uhkauksena.
      Lue lisää...
    • Aikuiskoulutustuen hakijoiden määrä kasvoi alkuvuonna 2024 noin puolitoistakertaiseksi verrattuna edellisvuoteen. Työllisyysrahaston mukaan suurin kasvu näkyy sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opinnoissa, joissa hakijamäärä kasvoi 48 %.
      Kasvun taustalla on Petteri Orpon hallituksen suunnitelma lakkauttaa aikuiskoulutustuki elokuussa 2024. Tämä on saanut monet hakemaan tukea vielä kun se on mahdollista. Tukea kesäopinnoille on myönnetty kesäkuulle 54 % ja heinäkuulle 80 % enemmän kuin vuotta aiemmin.
      Useamman vuoden ajan aikuiskoulutustukea on haettu eniten sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opintoihin.
      – Sote-alan hakijamäärien kasvu on ymmärrettävää, koska alalla on jo pitkään hyödynnetty aikuiskoulutustukea ylivoimaisesti eniten. Sote-alalla ei voi työskennellä ilman tutkintoa ja aikuiskoulutustukea hyödyntävät eniten nimenomaan tutkinto-opiskelijat. Lyhytkestoisia opintoja tehdään useimmiten työn ohessa, kun taas tutkinto-opiskelu edelleen edellyttää vähintään hetkellistä opintovapaata ja täysiaikaista opiskelua, Työllisyysrahaston asiakkuusjohtaja Tuulikki Saari kertoo. 
      Lue lisää...
    • Lääkäriliiton valtuuskunta päätti pitää liiton kannan eutanasiaan ennallaan. Lääkäriliitto vastustaa edelleen eutanasian laillistamista sekä sitä, että lääkärit velvoitettaisiin toteuttamaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on jouduttaa potilaan kuolemaa.
      Lääkäriliiton mukaan eutanasian salliminen merkitsisi merkittävää arvomuutosta ja toisi mukanaan ennakoimattomia seurauksia. Liiton näkemyksen mukaan lääkäreiden tehtävä on suojella elämää ja hoitaa kärsimystä nykyisen lääketieteen keinoin. Lääkäriliiton kanta pohjautuu laajaan tiedonkeruuseen ja keskusteluun, mukaan lukien yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa toteutettu kyselytutkimus, johon vastasi noin 9000 lääkäriä.
      Tutkimus osoitti, että vaikka eutanasiaa kannattavien lääkäreiden määrä on kasvanut, enemmistö ei ole valmis toteuttamaan eutanasiaa itse. Palliatiivisen hoidon erityispätevyyden omaavat lääkärit suhtautuvat eutanasiaan kriittisemmin kuin muut.
      Lääkäriliitto katsoo, ettei Suomen terveydenhuoltojärjestelmä ole valmis eutanasian laillistamiseen, ja korostaa, että keskustelun tulee perustua yhteisesti ymmärrettyyn terminologiaan ja riittävään tietoon elämän loppuvaiheen hoitomahdollisuuksista.
      Lue lisää...
    • Diakonia-ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen Sairaanhoitajien tutkimuksen mukaan yli puolet kyselyyn vastanneista kansalaisista ja sairaanhoitajista kannattaa eutanasian laillistamista. Kyselyssä ilmeni, että 76 % kansalaisista ja 62 % sairaanhoitajista tukee eutanasian laillistamista.
      Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yleistä mielipidettä ja erityisesti sairaanhoitajien näkemyksiä, jotka usein jäävät vähemmälle huomiolle julkisessa keskustelussa. Sairaanhoitajien suhtautuminen eutanasiaan on tärkeä huomioida, sillä he ovat keskeisessä asemassa potilaiden hoidossa ja saattohoidossa.
      Tutkimuksessa korostettiin tarvetta laajalle yhteiskunnalliselle keskustelulle, joka huomioi eri näkökulmat ja ammattiryhmät. Vaikka eutanasian laillistamiselle löytyy laajaa kannatusta, aihe herättää myös eettisiä ja moraalisia kysymyksiä, jotka vaativat perusteellista pohdintaa.
      Lopulliset tulokset julkaistaan vuosina 2024–2025, ja niiden odotetaan tuovan lisää tietoa ja näkökulmia tärkeään aiheeseen.
      Lisätietoja löytyy täältä.
      Lue lisää...
    • Suomen Sairaanhoitajat ry myönsi Vuoden työyhteisö -tunnustuksen 2024 Pihlajalinnan Pikku-Huopalahden ja Tilkan leikkausosastoille. Tunnustuksen arvo on 5000 euroa.
      Vuoden työyhteisö -tunnustuksen lisäksi jaettiin viisi 1000 euron Hyvä työyhteisö -erityismainintaa. Tunnustuksia haki yhteensä sata hoitotyön työyhteisöä. Rahalliset palkinnot jaettiin Kansainvälisen sairaanhoitajan päivän juhlistamiseksi 12.5. ja sairaanhoitajan työn arvostuksen lisäämiseksi.
      Suomen Sairaanhoitajien toiminnanjohtaja Anne Pauna kertoo, että Pihlajalinnan leikkausyksiköiden hakemuksesta välittyi vahva sairaanhoitajan ammatin arvostus. Pihlajalinnan yksiköissä ollaan aidosti ylpeitä omasta ja kollegan työstä, ja valitsijaraati vaikuttui erityisesti kollegiaalisuuden merkityksen korostumisesta.
      – Työyhteisömme kulttuuriin kuuluu toisten auttaminen, hyvän tuulen tuominen työpaikalle ja kollegiaalinen käyttäytyminen.
      Pikku-Huopalahden ja Tilkan leikkausosastoilla päätöksentekoon voi vaikuttaa matalalla kynnyksellä, ja lähiesihenkilöt tunnistavat ja arvostavat henkilöstön osaamista, antaen aikaa kehitystyölle.
      – Me olemme tiimi, joka toimii yhteisen päämäärän hyväksi.
      Hakemuksessa nostettiin monessa kohdassa esille työn tekemisen edellytysten tärkeys. Tämä viesti on tärkeä kaikille hoitotyön työyhteisöille, toteaa valitsijaraadin jäsen ja Suomen Sairaanhoitajien asiantuntija Anne Pienimaa. Hyvinvoivassa työyhteisössä tasapuolinen kohtelu ja selkeä yhteinen tavoite, kuten asiakkaiden hyvä hoito, luovat vahvan pohjan työskentelylle.
      Viisi Hyvä työyhteisö -tunnustusta
      Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen Syöpätautien ja hematologian poliklinikka: ”Kaikki oikeasti tykkää omasta työstään. Jo se tekee ilmapiiristä positiivisen.”
      Kuusiolinna Terveyden kotisairaala Etelä-Pohjanmaa: ”Joustamme vastavuoroisesti, mikä edistää työhyvinvointia ja mahdollistaa vaativan työn ja kunkin työntekijän elämäntilanteen huomioimisen.”
      Lapin hyvinvointialueen kouluterveydenhuollon psykiatriset sairaanhoitajat, Rovaniemi: ”Me ollaan hyviä siksi, että täydennämme toisiamme ja jokainen meistä on pala isompaa koneistoa.”
      Tays Sydänsairaalan toimenpideosasto, Tampere: "Hoitajista näkee, että heillä on hyvä olla.”
      Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Turun Keskustan terveysasema:  "Arvostamme toinen toisiamme ja pyydämme tukea ja varmistusta päätöksiin.”
      Sitaatit on poimittu hakemuksista. 
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...