Jump to content
MAINOS

SuPerin selvitys: Vammaistyössä on paljon alalle kouluttamattomia työntekijöitä


Hoitajat.net
 Share

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer selvitti vammaistyössä työskentelevien jäsentensä kokemuksia ja alan erityispiirteitä. Selvityksestä käy ilmi, että vammaispalveluissa työskentelee huomattavan paljon työntekijöitä, joilla ei ole sosiaali- ja terveysalan ammatillista koulutusta. Kouluttamattomia on määräaikaisissa ja vakituisissa työsuhteissa 37 prosentilla työpaikoista. Jopa 19 prosentilla työpaikoista kouluttamattomat osallistuvat lääkehoitoon.

Vastaajista 80 prosenttia koki työn henkisen kuormittumisen lisääntyneen viimeisen kahden vuoden aikana. Syitä kuormituksen lisääntymiselle olivat muun muassa väkivallan uhka, liian alhainen hoitajamitoitus, eettinen kuormitus sekä riittämättömyyden tunne.

Riittämätön hoitajamitoitus lisää väkivallan uhkaa

Väkivalta ja sen uhka on vammaistyössä huomattavan suurta. Vastaajista yli kolme neljäsosaa (78 %) oli kokenut työssään väkivaltaa viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2014 tehdyssä SuPerin vammaistyön selvityksessä vastaava luku oli 72 prosenttia. Asiaan ei siten ole puututtu, vaikka se on ollut tiedossa ja työnantajan velvollisuudet on määritelty laissa. Koetusta väkivallasta 85 prosenttia oli fyysistä väkivaltaa ja tekijänä 95 prosentissa tapauksista asiakas.

Yksin työskentely lisää väkivallan uhkaa työpaikoilla. Uhasta huolimatta 28 prosenttia vastaajista työskenteli yksin päivittäin tai viikoittain.

Vastaajat kokivat riittämättömän hoitajamitoituksen lisäävän väkivallan uhkaa työpaikoilla, kun odotusajat ovat pitkiä eikä yksilöllistä ohjausta ja hoivaa ole mahdollista antaa. Väkivaltaa ja sen uhkaa ei voi sivuttaa vammaistyössä, mutta siitä huolimatta siihen ei ole puututtu asianmukaisella tavalla, vaikka työturvallisuuslaki sitä edellyttää.

72c25b63-0c2a-438c-a7cb-2c3d463906bf.png

Tukityöt vievät aikaa hoitotyöltä

Tukitöitä tekevää henkilökuntaa kuten siistijöitä ja keittiötyöntekijöitä on viime vuosina vähennetty ja tehtäviä on siirretty hoitohenkilökunnalle. Vastaajista 85 prosenttia kertoi tekevänsä päivittäin varsinaisen hoito- ja ohjaustyön lisäksi tukitöitä kuten siivoamista ja pyykinpesua, jotka eivät ole asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyviä ohjaustehtäviä. Tukityöt ovat pois varsinaisesta hoitotyöstä, ja vain 22 prosentilla työpaikoista hoitajien tekemä tukityö on huomioitu hoitajamitoituksessa.

Vammaisten henkilöiden oikeuksien on toteuduttava nykyistä paremmin

Vastaajista 41 prosenttia kertoi asiakkaille järjestettävän osallistavaa toimintaa viikoittain tai harvemmin, mikä on vastoin YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista. 
Selvityksen avovastauksista käy ilmi, ettei osallisuutta edistävää toimintaa ole mahdollista järjestää riittämättömän hoitajamitoituksen vuoksi.

Vammaistyössä parasta ovat asiakkaat

Työskentely vammaistyössä edellyttää vahvaa ammattitaitoa sekä etiikkaa ja rohkeutta käyttää omaa persoonaa työvälineenä.

Parasta vammaistyössä vastaajien mielestä on ehdottomasti asiakkaat ja kohtaamisten aitous, mikä kuvaa vammaistyöntekijöiden vahvaa ammattietiikkaa. Asiakkaan arjessa mukana oleminen ja kokemus asiakkaan elämänlaadun parantamisesta koettiin merkityksellisinä. Merkityksellisenä koettiin myös työtoverit sekä työn vaihtelevuus ja monipuolisuus. Vammaistyön ammattilaiset toivovat alalle sen ansaitsemaa arvostusta sekä lisää koulutettuja hoitajia.

Kyselyyn vastasi 721 vammaispalveluissa työskentelevää SuPerin jäsentä. Kysely toteutettiin huhtikuussa 2019. 

Lue koko selvitys verkosta

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Hmmmmm!? Opiskeluaikanani tein keikkaduunia Rovaniemellä Kolpeneen keskuslaitoksella ja Oulussa Tahkokankaan keskuslaitoksen sairaala-osastolla vaikeavammaisten ja sairaiden kehitysvammaisten parissa. Osastoilla oli myös hoito-apulaisia, joilla ei ollut koulutusta, mutta olivat todella mahtavia työkavereita ja osasivat huolehtia  asukkaista todella hyvin. Heitä opastivat koulutetut hoitajat. En menisi mollaamaan näitä "kisällikoulutettuja"......omistautuneita työlleen ja aidosti välittivät hieman erilaisista ystävistämme...

 

Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
    • American Nurses Credentialing Center (ANCC) on myöntänyt HUSin Syöpäkeskukselle merkittävän Magneettisairaala-tunnustuksen. Tämä tunnustus on merkki hoitotyön korkeasta laadusta, potilasturvallisuudesta ja hoitajien työtyytyväisyydestä. HUSin Syöpäkeskus on nyt Euroopan toinen ja Pohjoismaiden ensimmäinen sairaala, joka on saavuttanut tämän kunnianosoituksen.
      Magneettisairaala (Magnet Hospital®) on erinomaisen hoitotyön tunnustus ja tutkittuun tietoon perustuva hoitotyön laatujärjestelmä, josta hyötyvät potilaat, hoitohenkilöstö ja organisaatio. Tunnustus myönnetään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nimi Magneettisairaala kuvaa vetovoimaa, joka vetää puoleensa magneetin lailla potilaita laadukkaan hoidon ja hoitajia hyvän työpaikan vuoksi.
      – Magneettisairaala-tunnustus osoittaa, että hoitotyön laatu, potilastyytyväisyys ja hoitajien työtyytyväisyys on Syöpäkeskuksessa mitatusti erinomaista verrattuna kansalliseen ja kansainväliseen tasoon. Tunnustus on upea palkinto vuosien työstä, sanoo Syöpäkeskuksen johtava ylihoitaja Vuokko Kolhonen.
      Lue lisää...
    • Tehy tuo voimakkaasti esille huolensa hallituksen ehdottamista työrauhalainsäädännön muutoksista, jotka uhkaavat hoitajien ja muiden sote-alan työntekijöiden oikeutta poliittisiin mielenilmauksiin.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi hallituksen toimia kylmiksi ja julmiksi, erityisesti naisvaltaisia aloja kohtaan. Esitykset asettaisivat ennennäkemättömiä rajoituksia poliittisille työtaisteluille, mikä on ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa. Tehy vaatii hallitusta kuulemaan työntekijöiden ääntä ja hylkäämään hätiköidyt lakimuutokset.
      Lisätietoja: Tehyn tiedote
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...