Suomessa vuosittain yli 9 000 potilasvahinkoilmoitusta

Vahinkoilmoitusten määrä on koronapandemian jälkeen vakiintunut 9 200–9 400 tapauksen vuositasolle, tiedottaa Potilasvakuutuskeskus.

Tammi–kesäkuussa 2023 uusia vahinkoilmoituksia tehtiin 4 618, mikä on suunnilleen sama määrä kuin vuonna 2022 vastaavana ajanjaksona (4 594). Tuoreimmat vahinkoilmoitusluvut eivät kerro tuoreinta tietoa tapahtuneista potilasvahingoista, sillä potilaalla on kolme vuotta aikaa tehdä vahinkoilmoitus. Vuonna 2023 ratkaistu vahinko voi siis olla sattunut jo useita vuosia aiemmin.  

Yhden vahingon käsittelyaika on useita kuukausia. Kun potilas on tehnyt vahinkoilmoituksen, hankkii Potilasvakuutuskeskus tapaukseen liittyvät asiakirjat ja asiantuntijalääkärin lausunnon. Alkuvuonna 2023 ratkaistuista tapauksista vain reilut 7 % oli ilmoitettu vuonna 2023. 

- Vahinkoasioiden ratkaisemiseen kuluvaa aikaa on aktiivisesti pyritty lyhentämään, ja tämä näkyy alkuvuonna annettujen ratkaisujen määrässä. Vahingon korvattavuudesta annettiin 5 380 ratkaisua, eli yli tuhat ratkaisua enemmän kuin vuotta aiemmin (4 191), kertoo Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen.   

Neljännes vahinkoilmoituksista johtaa korvauksiin 

Potilasvahinkoja korvataan lainsäädännön antamissa raameissa. Potilasvahinkoja korvattiin alkuvuoden aikana yhteensä 1 251. Jonkin laissa säädetyistä korvausperusteista arvioitiin täyttyvän noin joka neljännessä (24,3 %) ratkaistuista tapauksista. Korvauksenhakijoista 28 % sai myönteisen ratkaisun vähintään yhden ilmoittamansa tapauksen osalta.   

Hylkäävissä ratkaisuissa perusteluna oli useimmin se, ettei ilmoitetun haitallisen seurauksen katsottu johtuneen annetusta hoidosta, tai että hoidon katsottiin olleen asianmukaista, mutta seuraus ei siitä huolimatta ollut vältettävissä.  

- Potilaan tai terveydenhuollon ammattilaisen ei tarvitse tietää, milloin kyse on korvattavasta potilasvahingosta, vaan Potilasvakuutuskeskuksen asiantuntijat ratkaisevat lainsäädännön perusteella, onko kyse korvattavasta vahingosta. Potilasvahinkoina ei korvata pahaa mieltä, potilaan kokemaa huonoa kohtelua tai sitä, että potilas ei asianmukaisesta hoidosta huolimatta parane, Plit-Turunen selittää. 

Yli yhdeksän kymmenestä (94 %) korvatuista vahingoista oli ns. hoitovahinkoja. Niissä korvausperusteena on, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi menetellyt tilanteessa toisin, ja siten välttänyt vahingon. 

- Terveyden- ja sairaanhoitoon liittyy aina riskejä. On selvää, että myös virheitä ja vahinkoja sattuu kaikille, eikä ammattitaitoisin ja kokeneinkaan ammattilainen voi niitä täysin välttää. Vahingoista kuitenkin voi ja pitää ottaa opiksi. Potilasvahinkojen avoin, syyllistämätön ja systemaattinen käsittely terveydenhuollon toimintayksikössä on syytä ottaa osaksi jokaisen toimintayksikön laatu- ja potilasturvallisuustyötä, jotta vältettävissä olevat virheet voidaan jatkossa välttää, Plit-Turunen muistuttaa. 

Korvausten yhteisvaikutus yhteiskunnalle mittava 

Vahingonkorvauksia maksettiin alkuvuonna yhteensä 13,7 miljoonaa euroa, ja koko potilasvakuutusjärjestelmästä aiheutuneet kustannukset olivat yhteensä 21,2 miljoonaa euroa. Kustannukset yhteiskunnalle ja vaikutukset vahinkoa kärsineille ovat luonnollisestikin olleet vielä paljon tätä suuremmat. Suurin yksittäinen korvauslaji tammi–kesäkuussa 2023 oli ansionmenetyskorvaus 45 %:n osuudella.