Jump to content
MAINOS
  • Sote-sopimus tulee ja kikyt lähtevät – kunta-alan neuvottelutulos hyväksytty


    Hoitajat.net
     Share

    Tehy ja SuPer hyväksyivät tänään kunta-alan neuvottelutuloksen. Hoitohenkilöstölle saatiin monia merkittäviä parannuksia aiemmin hylättyyn valtakunnansovittelijan esitykseen nähden, kertovat liitot tiedotteessaan.

    Hoitoalan oma sote-sopimus on ollut hoitajajärjestöjen kymmenien vuosien tavoite. Se tulee voimaan tämän sopimuksen myötä syyskuun alussa 2021.  

    Kiky-tunnit poistuvat elokuun lopussa. Valtakunnansovittelujan aiemmassa esityksessä ne olisivat poistuneet vasta lokakuussa. 

    Palkankorotusten taso vastaa muilla aloilla sovittua yleistä linjaa. Yleiskorotus on 1.8.2020 1,22% ja 1.4.2021 1,0%. Lisäksi ensi vuonna 1.4.2021 maksetaan paikallinen järjestelyvaraerä, jonka suuruus on 0,8%. Sopimuskausi on 23 kuukautta alkaen 1.4.2020. 

    SuPer ja Tehy ovat neuvotteluissa esittäneet Covid19-virukselle altistumisen riskin ja valmiuslain rajoitusten piirissä työskenteleville kertakorvausta eli ns. koronalisää. Tätä ei työnantaja tyrmännyt, mutta korvausta ei tähän sopimukseen saatu, koska se edellyttäisi valtiolta erillistä rahoitusta kuntien heikon taloustilanteen vuoksi. Muissa länsimaissa on maksettu vastaavia kertakorvauksia. Tehy ja SuPer vetosivat eilen maan hallitukseen koronakorvauksesta (vetoomus).

    Palkkatasa-arvon edistämistyö aloitetaan työryhmässä, jonka tehtävänä on selvittää 28.2.2022 mennessä kunta-alan palkkatasa-arvoon ja ansiokehitykseen liittyviä kysymyksiä sekä palkkaohjelman rakentamista.

    Neuvottelutuloksen tiivistelmä

    Lue myös: Kunta-alalle uudet virka- ja työehtosopimukset

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments



    Guest Ex-tehyn jäsen

    Posted

    Ei siis saavutettu mitään. Turhauttaa, suututtaa. Tehyä ja Superia vietiin ku pässiä narussa.   

    Link to comment
    Share on other sites

    15 minutes ago, Guest Ex-tehyn jäsen said:

    Ei siis saavutettu mitään. Turhauttaa, suututtaa. Tehyä ja Superia vietiin ku pässiä narussa.   

    Juu ihan odotettavissa oli. Nyt voi vaikka ostaa lohdutukseks tuollasen white trash-paidan mitä tääkin sivusto kauppaa.

    Link to comment
    Share on other sites

    Meinasin tänä vuonna liittyä Superiin, en liity enään. Pois alalta ja äkkiä!

    Link to comment
    Share on other sites

    Tämä oli niin nähtävissä jo ennen neuvotteluja. Hoitohenkilöstö joutuu joustamaan ja heitä koskevat myös "pakkolait", eli töihin pitää mennä, vaikka pää kainalossa, ellet sairasta Coronaa. Kyllä nyt kuntapuolella ollaan tyytyväisiä, kun naisvaltainen ala saatiin jälleen ke ruotuun. Kyllä nyt hävettää kuulua Superiin. 

    Link to comment
    Share on other sites

    Guest Omankäden korotukset

    Posted

    Suosittelen jokaiselle pikaista eroa näistä  sote paskaliitoista. Kuppaavat rahaa ihmisiltä ja toimivat kulissien takana KTn juoksutyttöinä.

    Parhaiten olemattomat korotukset saa hyvitettyä eroamalla liitosta. Säästö on vuositasolla 1,1%. Se huomioimalla päästään jo aika lähelle mies alojen korotuksia.

    Link to comment
    Share on other sites

    Sehän meni ihan täysin KTn käsikirjotuksen mukaan. KT jälleen kerran uhriutuu:”Ei ole rahaa, byhyy”.

    Sitten KT tarjoaa todella paskoja ehtoja, joihin ei tiestysti suostuta, ja lopulta nollasopimus alkaa näyttää hyvältä ja se valitaan. Todella oppikirjaesimerkki.

    Yleisen tason mukaiset korotukset - Siis 2,2% ei ole 3,3%. KIKYt olivat itsestään selvyytenä lähtemässä pois, joten niitä on turha hehkuttaa. Oma sopimus on ok, mut uskotteko että nämä samat neuvottelijat saavat mitään järkevää sisältöä siihen, kun KT sanelee nämä sopimukset nyttenkin?

    ja tuo helvetin palkkatasa-arvo. Ainoa merkittävä asia tässä paskamyrskyssä. Tosta aiheesta piti muodostaa jo se saatanan ryhmä miettimään sitä jo kaksi vuotta sitten. Miksei näin ole tehty? Nyt taas pääsee joku lättähattu istumaan lisää kokouksiin ja nostamaan kokouspalkkioita seuraavaksi pariksi vuodeksi vailla mitää tulosvastuuta. Olen satavarma että parin vuoden päästä KT ilmoittaa heti alkuun:”Meillä ei ole rahaa, byhyy...”

    Ja nää neuvottelijat taputtelevat itseään ja toisiaan selkään hienosta työstä. Järkyttävää itsepetosta.

    Link to comment
    Share on other sites

    Voi voi teitä nuoret kun ette kuuntele meitä vanhoja, jotka olemme nähneet nämä väännöt ja niiden tulokset vuosien aikana. Tiesin jo alusta saakka, että mitään kunnon korotuksia ei tule kuin vastavalmistuneen hoitajan märissä unissa. Eikä niitä tule viiden, kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästäkään. Ainoa hyvä puoli ja yllätys tässä oli Kikyn poistuminen, koska olin ihan varma että sekin jää. Joten nuoret, vetäkää johtopäätöksenne: joka hyväksytte sen, että palkkaus ei nouse koskaan erityisen paljon, tai sitten vaihtakaa alaa kun vielä ehditte. Mitä enemmän olette alalla, sitä vaikeampaa se alanvaihto tulee olemaan. Uskokaa tässä kokenutta kollegaa.

    Link to comment
    Share on other sites

    Oma sopimus oli se tärkein juttu. Se saatiin. Koronatilanteessa ei ole minkäänlaista mahdollisuutta työtaisteluun, joten nyt saatiin olosuhteisiin nähden todella hyvä tulos. 

    Nyt päästiin pois KVTesistä, joka on pitänyt huolen siitä, että meidän neuvottelemat edut tulevat koko kunta-alalle, ja tämän myötä inflaatio on syönyt meidän saamat korotukset saman tien.

    Tämä on helvetin paljon parempi tulos, kuin se, jos koko KVTes porukka olisi saanut 10% lisää liksaa ilman Sote-alan omaa sopimusta.

    Nyt meillä on jatkossa ihan eri lähtökohdat neuvotella korotuksista tulevilla kierroksilla.

    Hyvä Tehy, hyvä Super! 🌹👍

    Edited by Asswiper
    Link to comment
    Share on other sites

    Nykyinen KVTES:n sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sovitaan erilliseksi 
    sopimusalaksi.
    • Tarkempi soveltamisala: KVTES liitteet 3 ja 4, sisältäen myös hinnoittelemattomat 
    ryhmät sekä sosiaali- ja terveydenhuollon hinnoittelemattomat esimiehet. 
    Sairaaloiden sairaala- ja laitoshuoltajat ovat sote-sopimuksessa.

    Ei mulla muuta...

    Link to comment
    Share on other sites




    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • THL suosittelee, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdytään antamaan kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen koronapotilaita hoitavalle terveydenhuollon henkilöstölle, ympärivuorokautisen hoivan henkilöstölle ja asukkaille sekä muuta kiireellistä hoitoa antavalle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. 
      THL ehdotti aikaisemmin marraskuussa, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdyttäisiin antamaan riskiryhmiin kuuluvia hoitaville sekä paikallisen harkinnan mukaan muulle sote-henkilöstölle. Nyt annetulla suosituksella halutaan entistä paremmin turvata terveydenhuollon kantokyky.
      Suositus koskee alkuperäisen rokotusjärjestyksen ensimmäistä ryhmää. Ryhmään kuuluvat muun muassa teho-osastojen, todettuja tai epäiltyjä koronaviruspotilaita hoitavien vuode- ja päivystysosastojen, infektiovastaanottojen, koronanäytteenottojen sekä ensihoidon henkilökunta. Lisäksi ryhmään kuuluvat koronavirusdiagnostiikkaa hoitava laboratoriohenkilökunta.
      Kolmansia annoksia voidaan antaa myös muuta kiireellistä hoitoa antavalle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle niissä toiminnoissa, jotka ovat alueiden oman arvion mukaan kiireellisiä ja kriittisiä. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi akuutin psykiatrian yksiköiden, lastensuojelun päivystyksellisen toiminnan sekä synnytyksiä hoitavien osastojen henkilökunta. Näillä toiminnoilla turvataan potilaan lakisääteinen oikeus päästä kiireelliseen hoitoon.
      Kolmas koronarokoteannos kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen
      THL:n suositus kolmannen koronarokoteannoksen antamisesta kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen koskee kaikkia tällä hetkellä määriteltyjä kolmanteen annoksiin oikeutettuja ryhmiä, lukuun ottamatta immuunipuutteisia henkilöitä. 
      THL suosittelee kuuden kuukauden rokotusväliä paremman immunologisen vasteen sekä todennäköisesti paremman pidempiaikaisen suojan takia. Kuuden kuukauden aikana ei ole myöskään tutkimuksissa havaittu suurta laskua suojassa vakavaa tautia vastaan. Myös Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) suosittelee kuuden kuukauden väliä toisen ja kolmannen rokotteen välillä. 
      Rokotusjärjestys ja COVID-19-taudin riskiryhmä
      Muiden alle 60-vuotiaiden tarpeesta kolmansiin rokoteannoksiin keskustellaan Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän keskiviikkona 1.12.2021 pidettävässä kokouksessa, jonka jälkeen THL tiedottaa aiheesta erikseen.
      Pfizerin Comirnaty-rokote alle 30-vuotiaille miehille
      Suositus kolmansista annoksista koskee myös ryhmään kuuluvia alle 30-vuotiaita miehiä, joille kolmantena rokoteannoksena annetaan Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta. 
      Varovaisuusperiaatteen vuoksi THL ei aikaisemmin suositellut kolmansia rokoteannoksia alle 30-vuotiaille miehille, lukuun ottamatta henkilöitä, jotka kuuluvat lääketieteelliseen riskiryhmään tai ovat voimakkaasti immuunipuutteisia.
      Varovaisuusperiaatteen vuoksi alle 30-vuotiaille miehille ei edelleenkään suositella Modernan Spikevax-rokotetta siihen liittyvän harvinaisen sydänlihas- ja sydänpussitulehdusriskin vuoksi. Myös Biontech-Pfizerin Comirnaty -rokotteeseen liittyy tämä harvinainen riski, mutta se on merkittävästi pienempi pohjoismaisen selvityksen perusteella.
      Myös lyhyellä annosvälillä rokotetuille sekä laitoksissa ja hoivakodeissa asuville alle 30-vuotiaille miehille voidaan nyt antaa kolmantena rokoteannoksena Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta. 
      Lue lisää...
    • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi uuden avoimen datan aineiston koronarokotusten vaikuttavuudesta Suomessa. Uuden aineiston avulla käyttäjä voi tarkastella iän, sukupuolen ja rokotussuojan mukaan:
      erikoissairaanhoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuutta tehohoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuutta koronatartunnan yhteydessä tapahtuneiden kuolemien ilmaantuvuutta koronatartuntojen ilmaantuvuutta. Aineistossa kuvataan ilmaantuvuutta alttiissa väestössä, jolla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole saaneet vielä koronavirustartuntaa.
      Rokotussuojan suhteen väestö jakautuu kolmeen ryhmään eli henkilöihin, joilla ei ole vielä rokotussuojaa sekä henkilöihin, joilla on osittainen tai täysi rokotussuoja. Esimerkiksi täysi rokotussuoja tarkoittaa, että henkilö on saanut vähintään kaksi koronarokoteannosta ja viimeisestä rokotuksesta on kulunut vähintään seitsemän päivää.
      Aineisto päivittyy kerran kuukaudessa, jolloin tarkasteltavaksi tulevat edellisen kuukauden tiedot. Tietoja voi tarkastella epidemian alusta alkaen neljän kuukauden ajanjaksoilla ikäryhmittäin tai koko rokotusten kohdeväestö eli yli 12-vuotiaat mukaan lukien. Aineistoissa käytetyt tiedot tartunnoista ja koronavirustautiin liittyvistä kuolemista on yksityisuuden suojan takaamiseksi sijoitettu kunkin henkilön kohdalla tartuntapäivälle.
      Uusi avoin data: Koronarokotusten vaikuttavuus Suomessa
      Lue lisää...
    • Lähihoitaja Jenni Hirvonen sekä sairaanhoitaja Mari Matikainen työskentelevät kumpikin Siilaisen akuuttikuntoutusosastolla. Heidän lisäkseen akuuttikuntoutusosastolla työskentelee noin 50 lähi- tai sairaanhoitajaa, lääkäreitä sekä ylilääkäri. Siilaiselle on keskitetty monenlaista kuntoutusosaamista, yhteistyötä tehdään myös puhe- ja toimintaterapeuttien kanssa, geriatrian ja neurologian erikoisammattilaisten kanssa.
      Nyt osastolla on auki henkilöstöhaku, sillä osastolle etsitään uusia hoitajia – työkavereita Marille ja Jennille. Siun soten kaikki avoimet työpaikat löytyvät täältä Siun sote - avoimet työpaikat
      – Lähihoitajalle Siilaisen akuuttikuntoutusosasto on kuin unelma – harvemmassa paikassa lähihoitaja saa tehdä niin monipuolista työtä. Lisäksi osastolla ei ole hierarkiaa lääkäreiden eikä myöskään sairaan- ja lähihoitajien välillä, vaan me olemme kaikki samalla viivalla ja tehdään samoja hommia lukuun ottamatta sairaanhoitajien lupaa suonensisäiseen lääkitykseen, toteaa Jenni Hirvonen.
      Toisen auttaminen avainasemassa
      Akuuttikuntoutusosastolla on käytössä uniikki työjärjestelmä: Siun pari -malli. Siinä hoitaja saa työvuoronsa alussa tietää työparin, jonka kanssa työskentelee työvuoron. Koskaan ei siis tarvitse jännittää yksin päivää, ei vasta saapuneen eikä kokeneemmankaan hoitajan. Aina on mukana uudelle työntekijälle kokeneempi, tietäväisempi hoitaja, joka osaa ohjata ja neuvoa. He voivat suunnitella yhdessä päivänsä toiminnat sekä jakaa hommia tasaisemmin.
      Usein kuulee kritiikkiä siitä, kuinka kuormittavaa hoitajan työ on varsinkin, kun kaikkialla Suomen mittakaavassa on pulaa hoitajista. Jenni Hirvonen ja Mari Matikainen uskovat, että heidän osastollaan hoitajien hyvään oloon on vaikuttanut vahvasti läheinen työyhteisö, mutta myös hyvät esimiehet. Heidän esimiehensä perehtyvät osaston asioihin ennen päätöksiä ja varmistavat, että ne ovat mahdollisimman järkeviä osaston hyvinvoinnin kannalta. Esimerkiksi korona-ajan alussa heidän toimintansa sai osaston laskeutumaan rauhassa vaikeaan aikaan. Esimiehet varmistivat, että osaston henkilöstö sai hoitaa asiakkaita rauhassa, kun he suunnittelivat uudet järjestelyt erikoisaikaan.
      'Vanhanaikainen vuodeosasto pitkäaikaispaikkoineen' tulee monelle mieleen Siilaisesta. Siilaisen akuuttikuntoutusosasto on kuitenkin kaukana siitä. Todellisuudessa Siilainen tarjoaa parhaat resurssit kuntoutukseen koko Pohjois-Karjalan alueella. Työskentely akuuttikuntoutusosastolla on moniammatillista asijantuntijatyötä uusissa ja moderneissa tiloissa.
      Siilaisella sijaitseva akuuttikuntoutusosasto on erikoistunut kuntouttamaan akuutisti tai infektioon sairastuneita, usein myös tapaturmapotilaita. Osastoa voidaan kutsua myös infektio-osastoksi, henkilöstöllä on erikoisosaamista erilaisten tarttuvien infektioiden hoitoon osasto olosuhteissa. Siksipä Siilaisella hoidetaan esimerkiksi keuhkokuumepotilaita sekä korona-aikana valmius hoitaa Covid-19-potilaita.
      Lue lisää...
    • Poliittiset vaikuttajat ovat kansalaisia enemmän huolissaan hoitovelasta ja hoitajien jaksamisesta. Asia käy ilmi Tehyn Aula Researchillä teettämästä kyselystä. Vastanneista vaikuttajista 80 % ja kansalaisista 69 % oli huolissaan koronapandemian aiheuttamasta hoitovelasta. 
      Hoitovelassa eniten vaikuttajia huolettaa terveydenhuollon ammattilaisten jaksaminen. Myös sairauksien diagnosoinnin ja hoitoon pääsyn viivästyminen, lisäsairauksien yleistyminen ja palveluiden saatavuuden alueellisen eriarvoisuuden lisääntyminen ovat huolen aiheina.
      Sen sijaan vaikuttajat suhtautuvat kansalaisia hieman varovaisemmin sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden palkkojen korottamiseen. Kansalaisista 73 % oli valmis korottamaan palkkoja. Palkkoja korottaisi 67 % vaikuttajista. Kuitenkin hoitohenkilöstön palkkojen nostaminen nähtiin vaikuttajienkin keskuudessa parhaana lääkkeenä hoitajapulaan. Samoin työoloja olisi 65 % vastanneista päättäjistä valmis parantamaan.
      Poliittisista vaikuttajista 90 % suhtautuu myönteisesti Tehyn tavoitteeseen kehittää työnjakoa sote-uudistuksessa. Tehyn mukaan työnjakoa voidaan kehittää esimerkiksi sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, kätilön, fysioterapeutin ja suuhygienistin vastaanottoja lisäämällä, silloin kun potilaiden ei ole välttämätöntä perusterveydenhuollossa tavata lääkäriä. 
      Esimerkkinä hoitajavastaanottojen hyödyistä Tehy mainitsee rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden, joka on helpottanut palveluiden saatavuutta ja nopeuttanut hoitoon pääsyä. Suomessa on tällä hetkellä yli 600 rajatun lääkkeenmääräämiskoulutuksen suorittanutta sairaanhoitajaa.
      Aula Researchin kyselyyn vastanneista 1193 poliittisesta vaikuttajasta valtaosa on kunnanvaltuutettuja. Sairaanhoitopiirien hallituksista ja valtuustoista kyselyyn vastasi 30 henkilöä.
      Lue lisää...
    • Uudenmaan sairaanhoitajat ry valitsi vuoden 2021 uusmaalaiseksi sairaanhoitajaksi Keusoten hoitokoordinaattori Susanna Laakson.
      Laakso työskentelee Keusoten sairaalapalveluiden hoitokoordinaattoritiimissä, pääsääntöisesti Järvenpään akuuttiosastolta käsin. Työyhteisössä Laaksoa kuvaillaan avoimeksi ja ratkaisukeskeiseksi.
      – On iso juttu, että perusterveydenhuollon työ tulee näkyväksi ja että oma esimies teki ehdotuksen, iloitsee Laakso tiedotteessa.
      Laakso on työskennellyt sairaanhoitajana vuodesta 2001. Työura alkoi Meilahden anestesiaosastolla ja Naistenklinikan leikkausosastolla. Keusoten Järvenpään akuuttiosastolle hän tuli vuonna 2012.
      – Työ on muuttunut 20 vuodessa paljon. Se ei ole enää vain hoitotyötä. Kirjaaminen on tarkempaa ja vaatii enemmän aikaa. Myös potilaat ovat entistä vanhempia ja usein monisairaita, kertoo Laakso.
      – Potilaiden keski-ikä on yli 80 vuotta. Koronan vaikutus näkyy, kun ei ole liikuttu ulkona ja päivätoiminta on ollut tauolla. Ikääntyneillä on paljon pelkoa ja epävarmuutta, jatkaa Laakso.
      Hoitokoordinaattorina Laakso ratkaisee, minne päivystyksestä ja erikoissairaanhoidosta tulleet potilaat siirretään. Pärjätäänkö kotona, tarvitaanko paikka asumispalveluyksikössä, entä missä yksikössä on tilaa. Kotiutukset ovat monesti haastavia ja ruuhkilta ei vältytä.
      – En tee työtä yksin. Ilman tiimiä ja kannustavia esimiehiä tämä ei olisi mahdollista, painottaa Laakso.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...