Jump to content
MAINOS

Selvitys: Vain 12 % sote-alan työnantajista on ottanut käyttöön kannustimia työvoiman saatavuuden parantamiseksi – "Palkkaus on suurin ongelma rekrytoinnissa"


Hoitajat.net
 Share

Tehyn selvityksen mukaan sijaispula koettelee kesällä terveydenhuoltoa, vanhuspalveluita ja varhaiskasvatusta. Eniten pulaa on sairaanhoitajista ja lähihoitajista. Tehyn mukaan työnantajat luottavat pitkälti siihen, että sijaispulaa paikkaavat hoitajien venyminen, ylityö ja vuoronvaihdot. Toimintoja suljetaan hieman vähemmän kuin viime kesänä.

Tehyn kyselyn vastaajista 82 % kertoo, että organisaatio palkkaa sijaisia kesäksi. Rekrytointia on tehostettu kevään aikana, mutta silti puolet vastaajista sanoo, että sijaisia ei ole saatu riittävästi.

Sijaisten saatavuudessa on ollut ongelmia ja merkittävin syy on pula koulutetuista sijaisista. Suurin tarve on sairaanhoitajista ja lähi- ja perushoitajista. Vastaajista 75 % kertoo sairaan-hoitajapulasta ja 62 % kertoo lähi- ja perushoitajien pulasta.

Työnantajat luottavat kesää kohti siihen, että henkilöstö venyy ja joustaa suunnitelluista työvuoroista, kiertää eri osastoilla paikkaamassa puuttuvia vuoroja ja tekee ylitöitä. Vakituisen henkilöstön tekemän lisä- ja ylityön määrän arvellaan lisääntyvän edelliseen kesiin verrattuna. Näin arvioi 58 % vastaajista. Osa työntekijöistä on täysin väsyneitä jatkuviin työvuoromuutoksiin. Lisäksi työntekijöiden halukkuus joustoihin on vähentynyt.

Vain 12 % työnantajista on ottanut käyttöön erilaisia kannustimia (esim. rekrytointilisä, erillis-korvaukset tai korotettu hälytysraha) työvoiman saatavuuden parantamiseksi.

– Valtaosa työnantajista ei käytä taloudellisia kannustimia saadakseen sijaisia ja osaavaa työvoimaa. Sen sijaan toimintaa kesällä rakennetaan sen varaan, että kerta toisensa jälkeen hoitohenkilöstö venyy. Työnantaja ottaa tässä melkoisia riskejä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.  

Hänen mukaansa potilasturvallisuus on ilman muuta vaarassa, jos päteviä sijaisia ei ole tarpeeksi. Näin on erityisesti sellaisissa toiminnoissa, joissa vaaditaan pitkää perehdytystä kuten tehohoito, päivystys tai synnytykset. Tehy tuleekin Rytkösen mukaan ohjeistamaan jäseniään näiden tilanteiden varalle.

Rekrytointiongelmien syynä pidetään myös alan vetovoiman puutetta (67%) ja organisaation vetovoiman puutetta (54%). Palkkauksesta ei kysytty erikseen, mutta avovastauksissa moni vastaaja nosti heikon palkkatason keskeiseksi alan huonon vetovoiman syyksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen toiminnan supistuksia tai sulkuja on Tehyn kyselyn mukaan hieman vähemmän kuin viime vuonna. Viime kevään koronatilanne ja siihen liittyvä varautuminen lienee vaikuttanut viime kesän sulkujen suurempaan määrään. Toimintoja on ollut myös suljettuna jo pitkin vuotta, mikä osaltaan vaikuttaa alkavan kesän sulkutarpeeseen.

Toimintaa supistetaan tai suljetaan työvoimapulan vuoksi. Näin kertoo vastaajista 56 %.  Vakiintuneena sulkujen syynä on myös se, että palveluiden tarve tavallisesti vähenee kesäaikana. Tämän ilmoittaa syyksi 54 % vastaajista. Sulkuja perustellaan myös säästösyillä (32 %).

Erikoissairaanhoidossa supistukset kohdistuvat eniten leikkaustoimintaan, kirurgiaan ja psykiatriaan.

Perusterveydenhuollossa supistukset koskettavat eniten vastaanottotoimintaa ja neuvola-toimintaa. Myös varhaiskasvatuksessa toimintaa supistetaan kesällä.

Jatkuvat joustamiset heikentävät työssä jaksamista etenkin, jos tarve joustoon lähtee aina muusta kuin työntekijän omasta halusta. Myös työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen käy mahdotto-maksi, jos tehdään paljon ylitöitä, vaihdetaan vuoroja eikä lomia suunnitella ja hyväksytä ajoissa. 

– Koronavuosi on ollut hoitohenkilöstölle kova. Pitkään jatkunut kuormitus vaikuttaa heikentävästi jaksamiseen, palautumiseen ja terveyteen. Työnantajan lakisääteinen velvollisuus on huolehtia työhyvinvoinnista ja terveydestä työssä. Myös riittävät resurssit ja työntekijöiden kunnollinen perehdytys ovat irrottamaton osa työhyvinvointia, muistuttaa Tehyn työelämäasiantuntija Kaija Ojanperä.

Poimintoja avovastauksista:

  • ” Johto ei ole tietoinen mitä sairaalassa tapahtuu.”
  • ” Työnantaja ei todellakaan ole vielä ymmärtänyt tulevaa hoitohenkilökuntapulaa. ”
  • ”Kärsitään ns. pätevien sijaisten pulasta.”
  • ”Sijaistilanne tänä vuonna vielä surkeampi kuin ennen.”
  • ”Äkillisiin poissaoloihin ei ole paikkaajia.”
  • ”Palkkaus on suurin ongelma rekrytoinnissa. Työn vastuuseen ja määrään nähden se ei ole houkutteleva.”
  • ”Tilanne alkaa olla kestämätön. Työnantaja luottaa siihen, että henkilöstö joustaa työvuoroissa.”
  • ”Vanhustyössä tilanne on aivan katastrofaalinen ja sijaisia ei saada, silti työnantaja ei lähde rahalla houkuttelemaan uusia työntekijöitä saati korvaamaan paremmin joustoja.”
  • ”Henkilökuntaa siirrellään yksiköistä toiseen ilman riittävää perehdytystä, mikä muodostaa uhan potilasturvallisuudelle.”
  • ”Varhaiskasvatuksessa lomat vahvistetaan aina viime tipassa minimiajan puitteissa 2 viikkoa ennen.”

Lue koko selvitys

Tehyn kesäajan toimintaa ja sijaisjärjestelyjä sote-organisaatioissa ja varhaiskasvatuksessa kartoitettiin kyselyllä noin 850 tehyläiselle pääluottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle. Kysely tehtiin 26.4 – 16.5.2021 ja vastausprosentti oli 44.

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Suomen Lastenhoitoalan ammattilaiset SLaL ry on valinnut Marja-Leena Varhon Vuoden lastenhoitajaksi 2024.
      Varho on omistautunut ja luova lastenhoitaja, jolla on kyky luoda turvallinen ja lapsen huomioon ottava kasvuympäristö. Hänellä on myös vahva tahto parantaa varhaiskasvatusalan asioita.
      Työssään Varho kokee suurimmaksi rikkaudeksi lasten kasvun ja kehityksen seuraamisen. Hänen mielestään se, miten työssä viihtyy, on paljon kiinni omasta asenteesta. Positiivinen asenne ja huumori kantavat pitkälle!
      Marja-Leena Varho on erinomainen valinta Vuoden Lastenhoitajaksi. Hänen lämmin ja inhimillinen työote yhdistettynä hänen aktiiviseen osallistumiseensa niin työ- kuin yksityiselämässä tekee hänestä arvokkaan esikuvan lastenhoitoalalla.
      Lue lisää...
    • Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...