Jump to content
MAINOS
  • Selvitys: Vain 12 % sote-alan työnantajista on ottanut käyttöön kannustimia työvoiman saatavuuden parantamiseksi – "Palkkaus on suurin ongelma rekrytoinnissa"


    Hoitajat.net
     Share

    Tehyn selvityksen mukaan sijaispula koettelee kesällä terveydenhuoltoa, vanhuspalveluita ja varhaiskasvatusta. Eniten pulaa on sairaanhoitajista ja lähihoitajista. Tehyn mukaan työnantajat luottavat pitkälti siihen, että sijaispulaa paikkaavat hoitajien venyminen, ylityö ja vuoronvaihdot. Toimintoja suljetaan hieman vähemmän kuin viime kesänä.

    Tehyn kyselyn vastaajista 82 % kertoo, että organisaatio palkkaa sijaisia kesäksi. Rekrytointia on tehostettu kevään aikana, mutta silti puolet vastaajista sanoo, että sijaisia ei ole saatu riittävästi.

    Sijaisten saatavuudessa on ollut ongelmia ja merkittävin syy on pula koulutetuista sijaisista. Suurin tarve on sairaanhoitajista ja lähi- ja perushoitajista. Vastaajista 75 % kertoo sairaan-hoitajapulasta ja 62 % kertoo lähi- ja perushoitajien pulasta.

    Työnantajat luottavat kesää kohti siihen, että henkilöstö venyy ja joustaa suunnitelluista työvuoroista, kiertää eri osastoilla paikkaamassa puuttuvia vuoroja ja tekee ylitöitä. Vakituisen henkilöstön tekemän lisä- ja ylityön määrän arvellaan lisääntyvän edelliseen kesiin verrattuna. Näin arvioi 58 % vastaajista. Osa työntekijöistä on täysin väsyneitä jatkuviin työvuoromuutoksiin. Lisäksi työntekijöiden halukkuus joustoihin on vähentynyt.

    Vain 12 % työnantajista on ottanut käyttöön erilaisia kannustimia (esim. rekrytointilisä, erillis-korvaukset tai korotettu hälytysraha) työvoiman saatavuuden parantamiseksi.

    – Valtaosa työnantajista ei käytä taloudellisia kannustimia saadakseen sijaisia ja osaavaa työvoimaa. Sen sijaan toimintaa kesällä rakennetaan sen varaan, että kerta toisensa jälkeen hoitohenkilöstö venyy. Työnantaja ottaa tässä melkoisia riskejä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.  

    Hänen mukaansa potilasturvallisuus on ilman muuta vaarassa, jos päteviä sijaisia ei ole tarpeeksi. Näin on erityisesti sellaisissa toiminnoissa, joissa vaaditaan pitkää perehdytystä kuten tehohoito, päivystys tai synnytykset. Tehy tuleekin Rytkösen mukaan ohjeistamaan jäseniään näiden tilanteiden varalle.

    Rekrytointiongelmien syynä pidetään myös alan vetovoiman puutetta (67%) ja organisaation vetovoiman puutetta (54%). Palkkauksesta ei kysytty erikseen, mutta avovastauksissa moni vastaaja nosti heikon palkkatason keskeiseksi alan huonon vetovoiman syyksi.

    Sosiaali- ja terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen toiminnan supistuksia tai sulkuja on Tehyn kyselyn mukaan hieman vähemmän kuin viime vuonna. Viime kevään koronatilanne ja siihen liittyvä varautuminen lienee vaikuttanut viime kesän sulkujen suurempaan määrään. Toimintoja on ollut myös suljettuna jo pitkin vuotta, mikä osaltaan vaikuttaa alkavan kesän sulkutarpeeseen.

    Toimintaa supistetaan tai suljetaan työvoimapulan vuoksi. Näin kertoo vastaajista 56 %.  Vakiintuneena sulkujen syynä on myös se, että palveluiden tarve tavallisesti vähenee kesäaikana. Tämän ilmoittaa syyksi 54 % vastaajista. Sulkuja perustellaan myös säästösyillä (32 %).

    Erikoissairaanhoidossa supistukset kohdistuvat eniten leikkaustoimintaan, kirurgiaan ja psykiatriaan.

    Perusterveydenhuollossa supistukset koskettavat eniten vastaanottotoimintaa ja neuvola-toimintaa. Myös varhaiskasvatuksessa toimintaa supistetaan kesällä.

    Jatkuvat joustamiset heikentävät työssä jaksamista etenkin, jos tarve joustoon lähtee aina muusta kuin työntekijän omasta halusta. Myös työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen käy mahdotto-maksi, jos tehdään paljon ylitöitä, vaihdetaan vuoroja eikä lomia suunnitella ja hyväksytä ajoissa. 

    – Koronavuosi on ollut hoitohenkilöstölle kova. Pitkään jatkunut kuormitus vaikuttaa heikentävästi jaksamiseen, palautumiseen ja terveyteen. Työnantajan lakisääteinen velvollisuus on huolehtia työhyvinvoinnista ja terveydestä työssä. Myös riittävät resurssit ja työntekijöiden kunnollinen perehdytys ovat irrottamaton osa työhyvinvointia, muistuttaa Tehyn työelämäasiantuntija Kaija Ojanperä.

    Poimintoja avovastauksista:

    • ” Johto ei ole tietoinen mitä sairaalassa tapahtuu.”
    • ” Työnantaja ei todellakaan ole vielä ymmärtänyt tulevaa hoitohenkilökuntapulaa. ”
    • ”Kärsitään ns. pätevien sijaisten pulasta.”
    • ”Sijaistilanne tänä vuonna vielä surkeampi kuin ennen.”
    • ”Äkillisiin poissaoloihin ei ole paikkaajia.”
    • ”Palkkaus on suurin ongelma rekrytoinnissa. Työn vastuuseen ja määrään nähden se ei ole houkutteleva.”
    • ”Tilanne alkaa olla kestämätön. Työnantaja luottaa siihen, että henkilöstö joustaa työvuoroissa.”
    • ”Vanhustyössä tilanne on aivan katastrofaalinen ja sijaisia ei saada, silti työnantaja ei lähde rahalla houkuttelemaan uusia työntekijöitä saati korvaamaan paremmin joustoja.”
    • ”Henkilökuntaa siirrellään yksiköistä toiseen ilman riittävää perehdytystä, mikä muodostaa uhan potilasturvallisuudelle.”
    • ”Varhaiskasvatuksessa lomat vahvistetaan aina viime tipassa minimiajan puitteissa 2 viikkoa ennen.”

    Lue koko selvitys

    Tehyn kesäajan toimintaa ja sijaisjärjestelyjä sote-organisaatioissa ja varhaiskasvatuksessa kartoitettiin kyselyllä noin 850 tehyläiselle pääluottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle. Kysely tehtiin 26.4 – 16.5.2021 ja vastausprosentti oli 44.

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    There are no comments to display.



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Vantaan ammattiopisto Varia ja palveluyhtiö Barona ovat solmineet yhteistyösopimuksen kansainvälisen hoivahenkilöstön koulutuksista. Varia kouluttaa Baronan Filippiineiltä rekrytoimat sairaanhoitajat lähihoitajiksi.
      Koulutus kestää noin yhdeksän kuukautta opiskelijan oman henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Ensimmäinen yhteistyössä toteutettu koulutus käynnistyy verkko-opetuksena tammikuussa 2022. Barona rekrytoi lähivuosina ulkomailta useita satoja hoitajia sekä yksityiselle että julkiselle sektorille.
      Lue lisää...
    • Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava Siun sote -kuntayhtymä houkuttelee uusia hoitotyön osaajia maakuntaan tarjoamalla määräaikaista rekrytointilisää organisaation ulkopuolelta tuleville hoitajille.
      YLEn mukaan sairaanhoitajille lisä on reilut 500 euroa ja lähihoitajille yli 450 euroa kuukaudessa. Lisää maksetaan tehtävästä riippuen joko kolmen kuukauden tai puolen vuoden ajalta.
      Rekrytointilisä otetaan ensivaiheessa käyttöön ikäihmisten toimialueella asumispalvelujen, terveyskeskussairaaloiden sekä 24/7-palvelualueen eli muun muassa yhteispäivystyksen rekrytoinneissa. Tavoitteena on helpottaa osastojen ruuhkautumista ja saada hoitoketjut rullaamaan. Palkanlisän toivotaan saavan myös hoitotyöstä muihin tehtäviin siirtyneet henkilöt harkitsemaan alalle palaamista.
      Lue lisää...
    • THL suosittelee, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdytään antamaan kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen koronapotilaita hoitavalle terveydenhuollon henkilöstölle, ympärivuorokautisen hoivan henkilöstölle ja asukkaille sekä muuta kiireellistä hoitoa antavalle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. 
      THL ehdotti aikaisemmin marraskuussa, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdyttäisiin antamaan riskiryhmiin kuuluvia hoitaville sekä paikallisen harkinnan mukaan muulle sote-henkilöstölle. Nyt annetulla suosituksella halutaan entistä paremmin turvata terveydenhuollon kantokyky.
      Suositus koskee alkuperäisen rokotusjärjestyksen ensimmäistä ryhmää. Ryhmään kuuluvat muun muassa teho-osastojen, todettuja tai epäiltyjä koronaviruspotilaita hoitavien vuode- ja päivystysosastojen, infektiovastaanottojen, koronanäytteenottojen sekä ensihoidon henkilökunta. Lisäksi ryhmään kuuluvat koronavirusdiagnostiikkaa hoitava laboratoriohenkilökunta.
      Kolmansia annoksia voidaan antaa myös muuta kiireellistä hoitoa antavalle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle niissä toiminnoissa, jotka ovat alueiden oman arvion mukaan kiireellisiä ja kriittisiä. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi akuutin psykiatrian yksiköiden, lastensuojelun päivystyksellisen toiminnan sekä synnytyksiä hoitavien osastojen henkilökunta. Näillä toiminnoilla turvataan potilaan lakisääteinen oikeus päästä kiireelliseen hoitoon.
      Kolmas koronarokoteannos kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen
      THL:n suositus kolmannen koronarokoteannoksen antamisesta kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen koskee kaikkia tällä hetkellä määriteltyjä kolmanteen annoksiin oikeutettuja ryhmiä, lukuun ottamatta immuunipuutteisia henkilöitä. 
      THL suosittelee kuuden kuukauden rokotusväliä paremman immunologisen vasteen sekä todennäköisesti paremman pidempiaikaisen suojan takia. Kuuden kuukauden aikana ei ole myöskään tutkimuksissa havaittu suurta laskua suojassa vakavaa tautia vastaan. Myös Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) suosittelee kuuden kuukauden väliä toisen ja kolmannen rokotteen välillä. 
      Rokotusjärjestys ja COVID-19-taudin riskiryhmä
      Muiden alle 60-vuotiaiden tarpeesta kolmansiin rokoteannoksiin keskustellaan Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän keskiviikkona 1.12.2021 pidettävässä kokouksessa, jonka jälkeen THL tiedottaa aiheesta erikseen.
      Pfizerin Comirnaty-rokote alle 30-vuotiaille miehille
      Suositus kolmansista annoksista koskee myös ryhmään kuuluvia alle 30-vuotiaita miehiä, joille kolmantena rokoteannoksena annetaan Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta. 
      Varovaisuusperiaatteen vuoksi THL ei aikaisemmin suositellut kolmansia rokoteannoksia alle 30-vuotiaille miehille, lukuun ottamatta henkilöitä, jotka kuuluvat lääketieteelliseen riskiryhmään tai ovat voimakkaasti immuunipuutteisia.
      Varovaisuusperiaatteen vuoksi alle 30-vuotiaille miehille ei edelleenkään suositella Modernan Spikevax-rokotetta siihen liittyvän harvinaisen sydänlihas- ja sydänpussitulehdusriskin vuoksi. Myös Biontech-Pfizerin Comirnaty -rokotteeseen liittyy tämä harvinainen riski, mutta se on merkittävästi pienempi pohjoismaisen selvityksen perusteella.
      Myös lyhyellä annosvälillä rokotetuille sekä laitoksissa ja hoivakodeissa asuville alle 30-vuotiaille miehille voidaan nyt antaa kolmantena rokoteannoksena Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta. 
      Lue lisää...
    • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi uuden avoimen datan aineiston koronarokotusten vaikuttavuudesta Suomessa. Uuden aineiston avulla käyttäjä voi tarkastella iän, sukupuolen ja rokotussuojan mukaan:
      erikoissairaanhoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuutta tehohoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuutta koronatartunnan yhteydessä tapahtuneiden kuolemien ilmaantuvuutta koronatartuntojen ilmaantuvuutta. Aineistossa kuvataan ilmaantuvuutta alttiissa väestössä, jolla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole saaneet vielä koronavirustartuntaa.
      Rokotussuojan suhteen väestö jakautuu kolmeen ryhmään eli henkilöihin, joilla ei ole vielä rokotussuojaa sekä henkilöihin, joilla on osittainen tai täysi rokotussuoja. Esimerkiksi täysi rokotussuoja tarkoittaa, että henkilö on saanut vähintään kaksi koronarokoteannosta ja viimeisestä rokotuksesta on kulunut vähintään seitsemän päivää.
      Aineisto päivittyy kerran kuukaudessa, jolloin tarkasteltavaksi tulevat edellisen kuukauden tiedot. Tietoja voi tarkastella epidemian alusta alkaen neljän kuukauden ajanjaksoilla ikäryhmittäin tai koko rokotusten kohdeväestö eli yli 12-vuotiaat mukaan lukien. Aineistoissa käytetyt tiedot tartunnoista ja koronavirustautiin liittyvistä kuolemista on yksityisuuden suojan takaamiseksi sijoitettu kunkin henkilön kohdalla tartuntapäivälle.
      Uusi avoin data: Koronarokotusten vaikuttavuus Suomessa
      Lue lisää...
    • Lähihoitaja Jenni Hirvonen sekä sairaanhoitaja Mari Matikainen työskentelevät kumpikin Siilaisen akuuttikuntoutusosastolla. Heidän lisäkseen akuuttikuntoutusosastolla työskentelee noin 50 lähi- tai sairaanhoitajaa, lääkäreitä sekä ylilääkäri. Siilaiselle on keskitetty monenlaista kuntoutusosaamista, yhteistyötä tehdään myös puhe- ja toimintaterapeuttien kanssa, geriatrian ja neurologian erikoisammattilaisten kanssa.
      Nyt osastolla on auki henkilöstöhaku, sillä osastolle etsitään uusia hoitajia – työkavereita Marille ja Jennille. Siun soten kaikki avoimet työpaikat löytyvät täältä Siun sote - avoimet työpaikat
      – Lähihoitajalle Siilaisen akuuttikuntoutusosasto on kuin unelma – harvemmassa paikassa lähihoitaja saa tehdä niin monipuolista työtä. Lisäksi osastolla ei ole hierarkiaa lääkäreiden eikä myöskään sairaan- ja lähihoitajien välillä, vaan me olemme kaikki samalla viivalla ja tehdään samoja hommia lukuun ottamatta sairaanhoitajien lupaa suonensisäiseen lääkitykseen, toteaa Jenni Hirvonen.
      Toisen auttaminen avainasemassa
      Akuuttikuntoutusosastolla on käytössä uniikki työjärjestelmä: Siun pari -malli. Siinä hoitaja saa työvuoronsa alussa tietää työparin, jonka kanssa työskentelee työvuoron. Koskaan ei siis tarvitse jännittää yksin päivää, ei vasta saapuneen eikä kokeneemmankaan hoitajan. Aina on mukana uudelle työntekijälle kokeneempi, tietäväisempi hoitaja, joka osaa ohjata ja neuvoa. He voivat suunnitella yhdessä päivänsä toiminnat sekä jakaa hommia tasaisemmin.
      Usein kuulee kritiikkiä siitä, kuinka kuormittavaa hoitajan työ on varsinkin, kun kaikkialla Suomen mittakaavassa on pulaa hoitajista. Jenni Hirvonen ja Mari Matikainen uskovat, että heidän osastollaan hoitajien hyvään oloon on vaikuttanut vahvasti läheinen työyhteisö, mutta myös hyvät esimiehet. Heidän esimiehensä perehtyvät osaston asioihin ennen päätöksiä ja varmistavat, että ne ovat mahdollisimman järkeviä osaston hyvinvoinnin kannalta. Esimerkiksi korona-ajan alussa heidän toimintansa sai osaston laskeutumaan rauhassa vaikeaan aikaan. Esimiehet varmistivat, että osaston henkilöstö sai hoitaa asiakkaita rauhassa, kun he suunnittelivat uudet järjestelyt erikoisaikaan.
      'Vanhanaikainen vuodeosasto pitkäaikaispaikkoineen' tulee monelle mieleen Siilaisesta. Siilaisen akuuttikuntoutusosasto on kuitenkin kaukana siitä. Todellisuudessa Siilainen tarjoaa parhaat resurssit kuntoutukseen koko Pohjois-Karjalan alueella. Työskentely akuuttikuntoutusosastolla on moniammatillista asijantuntijatyötä uusissa ja moderneissa tiloissa.
      Siilaisella sijaitseva akuuttikuntoutusosasto on erikoistunut kuntouttamaan akuutisti tai infektioon sairastuneita, usein myös tapaturmapotilaita. Osastoa voidaan kutsua myös infektio-osastoksi, henkilöstöllä on erikoisosaamista erilaisten tarttuvien infektioiden hoitoon osasto olosuhteissa. Siksipä Siilaisella hoidetaan esimerkiksi keuhkokuumepotilaita sekä korona-aikana valmius hoitaa Covid-19-potilaita.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...