Jump to content
MAINOS

Selvitys: Väkivalta ja sen uhka työpaikoilla hälyttävän yleistä


Hoitajat.net
 Jaa

Kuvituskuva: Envato

STTK on teettänyt kyselyn väkivallasta ja sen uhasta työpaikoilla (06/2019). Sen perusteella fyysinen väkivalta, sen uhka ja henkinen väkivalta työpaikoilla on häkellyttävän yleistä.

Noin joka kolmannella työpaikalla (31 %) on esiintynyt henkistä tai fyysistä väkivaltaa viimeisen kolmen vuoden aikana. Fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi on joutunut noin joka viides (22 %) vastaaja. Enemmistö on kokenut väkivaltaa asiakkaiden taholta. Naiset ovat kokeneet sitä tuplasti miehiin verrattuna. Erityisen yleistä väkivalta on sosiaali- ja terveys- sekä koulutusalalla. Teollisuudessa sitä kokee muiden työntekijöiden taholta noin joka kymmenes (9 %).

Henkisen väkivallan kohteeksi työssään on viimeisen kolmen vuoden aikana joutunut yli kolmannes vastaajista (37 %). Tätä on tapahtunut niin asiakkaiden, esimiehen, johdon kuin muiden työntekijöiden taholta. Asiakkaiden taholta naiset ovat joutuneet lähes kaksi kertaa miehiä enemmän henkisen väkivallan kohteeksi.

Väkivalta on ollut esimerkiksi huutamista tai haukkumista, fyysisellä väkivallalla uhkailua tai väkivallantekoja, tiedon pimittämistä ja väärien tietojen levittämistä sekä osaamisen vähättelyä. Vastaajien mielestä väkivaltaa tai sen uhkaa pitäisi ehkäistä muun muassa laatimalla toimintaohjeet työpaikoille epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi, johtamista ja esimiestyötä parantamalla sekä sopimalla työpaikkakiusaamiseen nollatoleranssi. Myös ennakoivaa arviointia työpaikan väkivaltariskien osalta pidetään tärkeänä.

Yhdenkään ei pitäisi joutua väkivallan tai sen uhan kohteeksi työpaikallaan. Ei asiakkaiden, työkavereiden, esimiesten eikä johdon toimesta.

- Henkilökohtaista koskemattomuutta on kunnioitettava sekä henkistä ja fyysistä hyvinvointia parannettava kaikilla työpaikoilla. Työpaikkojen turvallisuutta on lisättävä niin, että jokaisella on oikeus turvalliseen työntekoon ja työympäristöön. Tämä edellyttää ilmeistä tarvetta parantaa johtamista ja esimiestyötä, STTK:n johtaja Katarina Murto sanoo.

STTK yhdessä jäsenliittojensa kanssa haastaa kaikki suomalaiset työpaikat mukaan tekemään työelämästä turvallista ja fyysisesti ja henkisesti väkivallatonta. Näin parannetaan myös tuottavuutta ja vähennetään sairauspoissaoloja.

- Jokaisella on oikeus turvalliseen työpaikkaan. Kaikilla työpaikoilla tulisi panostaa ennaltaehkäisyyn ja laatia selkeät pelisäännöt väkivallan tai sen uhan varalta. Tilanteiden tunnistaminen, raportointi, prosessien kehittäminen ja tilanteiden jälkihoito on tärkeää. Työnantajalle on asetettava velvoite avustaa fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutunutta työntekijää prosesseissa. Epäasiallisen kohtelun ja häirinnän osalta on oltava nollatoleranssi kaikilla työpaikoilla. Myös asiakkailta on tätä edellytettävä, Murto korostaa.

Kysely henkisestä ja fyysisestä väkivallasta ja sen uhasta työpaikoilla

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Tekstissä kuvattua henkistä väkivaltaa kohtaa työssä joka päivä, antajana kokeneet hoitajat, jotka kuvittelevat olevansa muita korkeammalla tai esimiesasemassa (toki esimieskään ei saa laukoa epäkohteliaasti päin naamaa). Onglema on ollut tiedossa kuulemma jo pitkään. Valitukset tai keskustelut ei auta, äänestän jaloillani. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Fyysinen väkivalta vaan myös päivittäistä. Siitä puhutaan vaan jostain syystä aivan liian vähän. Siihenkin on puututtava muuten kun pelkästään puhetasolla. Menee hyviä hoitajia pakosta muille aloille töihin (jos edes löytyy sopiva työ) koska potilaan aiheuttamat fyysiset vammat  estävät hoitoalalla työskentelyn. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • American Nurses Credentialing Center (ANCC) on myöntänyt HUSin Syöpäkeskukselle merkittävän Magneettisairaala-tunnustuksen. Tämä tunnustus on merkki hoitotyön korkeasta laadusta, potilasturvallisuudesta ja hoitajien työtyytyväisyydestä. HUSin Syöpäkeskus on nyt Euroopan toinen ja Pohjoismaiden ensimmäinen sairaala, joka on saavuttanut tämän kunnianosoituksen.
      Magneettisairaala (Magnet Hospital®) on erinomaisen hoitotyön tunnustus ja tutkittuun tietoon perustuva hoitotyön laatujärjestelmä, josta hyötyvät potilaat, hoitohenkilöstö ja organisaatio. Tunnustus myönnetään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nimi Magneettisairaala kuvaa vetovoimaa, joka vetää puoleensa magneetin lailla potilaita laadukkaan hoidon ja hoitajia hyvän työpaikan vuoksi.
      – Magneettisairaala-tunnustus osoittaa, että hoitotyön laatu, potilastyytyväisyys ja hoitajien työtyytyväisyys on Syöpäkeskuksessa mitatusti erinomaista verrattuna kansalliseen ja kansainväliseen tasoon. Tunnustus on upea palkinto vuosien työstä, sanoo Syöpäkeskuksen johtava ylihoitaja Vuokko Kolhonen.
      Lue lisää...
    • Tehy tuo voimakkaasti esille huolensa hallituksen ehdottamista työrauhalainsäädännön muutoksista, jotka uhkaavat hoitajien ja muiden sote-alan työntekijöiden oikeutta poliittisiin mielenilmauksiin.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi hallituksen toimia kylmiksi ja julmiksi, erityisesti naisvaltaisia aloja kohtaan. Esitykset asettaisivat ennennäkemättömiä rajoituksia poliittisille työtaisteluille, mikä on ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa. Tehy vaatii hallitusta kuulemaan työntekijöiden ääntä ja hylkäämään hätiköidyt lakimuutokset.
      Lisätietoja: Tehyn tiedote
      Lue lisää...
    • Valvira on myöntänyt ennätysmäärän uusia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioikeuksia vuonna 2023. Yhteensä viime vuonna myönnettiin 27 126 ammattioikeutta, mikä on 3 604 enemmän kuin vuonna 2022. Kasvu johtui pääasiassa hoitajien ammattioikeushakemusten lisääntymisestä. Erityisesti sairaanhoitajien ja lähihoitajien hakemuksia tuli edellisvuotta enemmän.
      Suomessa koulutetuille sairaanhoitajille myönnettiin 4 253 ammattioikeutta vuonna 2023, joka on 935 enemmän kuin vuonna 2022. Myös lähihoitajia rekisteröitiin ennätysmäärä, 8 358 kappaletta. Tämä on 1 335 enemmän kuin vuonna 2022.
      Kätilöiden ammattioikeuksia myönnettiin 182 kappaletta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 145. Myös terveydenhoitajien, röntgenhoitajien ja laboratoriohoitajien ammattioikeuksien määrä nousi edellisvuoteen verrattuna.
      Ulkomailla koulutettujen hoitajien osuus on edelleen pieni
      Toisessa EU- tai ETA-maassa koulutuksen suorittaneille sairaanhoitajille myönnettiin yhteensä 36 ammattioikeutta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 22. Myös EU- tai ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen suorittaneiden sairaanhoitajien myönteisten ammattioikeuspäätösten lukumäärä nousi hieman. EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tulleita sairaanhoitajien ammattioikeushakemuksia kirjattiin vuoden aikana selvästi edellisvuotta enemmän, yhteensä 189, kun hakemuksia vuonna 2022 tuli 108. Ulkomailla kouluttautuneiden osuus terveydenhuollon alalle tulevasta uudesta hoitohenkilökunnasta on kokonaisuudessaan edelleen hyvin vähäinen. 
      Lisätietoja: Valviran tilastot
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen selvityksen mukaan kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarve kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Hyvinvointialueilla on arvioitu, että noin 40 prosentilla sairaanhoitajista pitäisi olla kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutus. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2028 mennessä tarvitaan noin 8 000 uutta erikoistunutta sairaanhoitajaa.
      Kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja on peruskoulutuksensa lisäksi hankkinut erikoistumiskoulutuksen ja työkokemuksen kautta erikoisosaamisen jollakin kansallisesti määritellyllä kliinisen hoitotyön erikoisalalla. Tämä pätevöittää heidät vaativiin asiantuntijatehtäviin potilas- ja asiakastyössä sekä erikoisalan kehittämiseen.
      Selvityksessä arvioitiin myös rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien koulutustarvetta. Tarve on yhteensä 763 uutta aloituspaikkaa vuoteen 2028 mennessä.
      Erikoisosaaminen varmistetaan korkeakouluyhteistyöllä
      Selvityksessä esitetään useita ehdotuksia, joilla erikoistuneen hoitohenkilöstön riittävyys voitaisiin turvata. 
      Kliininen erikoisosaaminen voidaan varmistaa suunnitelmallisella korkeakouluyhteistyöllä, johon osallistuvat hyvinvointi- ja yhteistyö- eli YTA-alueet. Lisäksi kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien määrällistä tarvetta ja osaamista on myös jatkossa ennakoitava ja ohjattava kansallisesti.
      Yhteistyöalueen kaikilla hyvinvointialueilla olisi otettava käyttöön yhtenäinen kliinisen hoitotyön osaamisen uramalli, jonka lähtökohtana ovat asiakkaiden ja potilaiden tarpeet.
      Sairaanhoitajan erikoistumiskoulutusten toteuttamiseksi tarvitaan valtion taloudellinen tuki. Koulutuksen täytyy olla valtakunnallisesti suunniteltu kokonaisuus sekä vastata hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden tarpeita.
      Sosiaali- ja terveysministeriö teki kliinisen erikoisosaamisen tarvetta koskevan selvityksen yhteistyössä hyvinvointialueiden hoitotyön johdon kanssa. Selvitystyötä hyödynnetään muun muassa sairaanhoitajien jatkuvan ammatillisen kehittämisen tukena.
      Lue lisää...
    • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite käynnistää yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön mahdollisten uudelleenorganisointien ja taloudellisen tilanteen vuoksi.
      Neuvottelut liittyvät Soite 2030 -ohjelman täytäntöönpanoon, jonka tavoitteena on parantaa palvelurakenteen tehokkuutta ja vastata palvelutarpeisiin. Henkilöstörakenteeseen ja työskentelytapoihin odotetaan muutoksia.  
      Neuvottelujen aikana on voimassa rajoitettu rekrytointikielto, mutta tietyt ammattiryhmät, kuten sosiaalityöntekijät ja lääkärit, ovat kiellon ulkopuolella.
      Tällä hetkellä lomautuksia ei ole suunnitteilla. 

      Lisätietoja hyvinvointialueen tiedotteessa.
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...