Selvitys: Työtehtävien liiallinen määrä edelleen suurin kuormittava tekijä – hoitajilla kuormitus selvästi suurempaa

Päivystykset ovat pahemmassa pulassa työvoimapulan kourissa kuin koskaan. Potilasturvallisuus vaarantuu mediatietojen mukaan joka päivä. Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Linden ehdottaa kriisin ratkaisuksi mallia vuosilta 1975-2001, jolloin käytössä oli lääkärien urakkapalkka.
– Päivystin terveydenhuollossa tuhansia ilta- , yö- ja viikonlopputyövuoroja vuosina 1975-2001. Usein me lääkärit odotimme potilaita, jotka hoidettiin ilman jonotusta heti. Käytössä oli urakkapalkka. Suosittelen tätä eräänä ratkaisuna nykyiseen tilanteeseen, totesi ministeri Twitterissä.
Hoitajien keskuudessa ministerin ulostulo aiheutti ankaraa kritiikkiä.

– Sinä suosittelet hoitajakriisiin ja palvelutarpeen kasvun ratkaisuksi lääkäreiden urakkapalkkaa vuodelta 1975?! Oletko ihan kunnossa?, kysyy sairaanhoitaja Jarno.
– Tuohon aikaan hoitajien piti myös käyttää mekkoja. Elämme 2022. Hoitotiede ja lääketiede ovat kehittyneet. Jonot eivät vedä, koska ei ole henkilökuntaa ja ihmisiä ei saada jatkohoitoon tai edes hoitoon, koska #hoitajapula. Onko vaikeata puhua tosiasioista?, kysyy sairaanhoitaja Nizo Dara.

Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimuksesta on saavutettu neuvottelutulos. Neuvottelutuloksen sisältöä ei avata tai kommentoida julkisesti ennen kuin liittojen hallinnot ovat käsitelleet asiaa. Liittojen hallinnot käsittelevät neuvottelutuloksen ensi viikon aikana.
Terveyspalvelualan neuvottelut aloitettiin maaliskuussa. Tehy, SuPer ja ERTO neuvottelevat ainoina järjestöinä terveyspalvelualan yleissitovasta työehtosopimuksesta Hyvinvointiala HALI ry:n kanssa.
Yksityinen terveyspalveluala käsittää mm. lääkäri- ja työterveysasemat, yksityiset sairaalat, terveyskylpylät ja kuntoutuslaitokset sekä edellä mainittuihin yrityksiin kuuluvat laboratorio-, röntgen- ja fysikaaliset hoitolaitokset. Terveyspalvelualan sopimuksen piirissä on noin 38 000 työntekijää.

Koneoppimista hyödyntämällä voidaan tunnistaa etukäteen ne terveydenhuoltohenkilöstön työntekijät, jotka kuormittuvat liikaa ja päätyvät sairauslomalle. Kolmessa eri organisaatiossa korona-aikana tehty tutkimus painottaa esimerkiksi kommunikaation merkitystä, kertoo HUS tiedotteessaan.
Koronan aiheuttamasta kuormituksesta terveydenhuollon henkilökunnalle, erityisesti hoitajille, on keskusteltu runsaasti. Toistaiseksi tiedetään kuitenkin melko vähän siitä, miksi toiset työntekijät kuormittuvat enemmän kuin toiset. Uudessa tutkimuksessa etsittiin välineitä, joilla pystyttäisiin tunnistamaan ja ennakoimaan yksittäisten työntekijöiden kuormittuneisuutta.
Tutkimus mittasi kuormittuneisuutta toisaalta oirekyselyn avulla ja toisaalta sairauslomapäivien määrällä. Kyselyllä etsityt oireet olivat psyykkisiä, kuten ahdistus ja masennus.
Tutkimus tehtiin kolmessa organisaatiossa, jotka olivat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Kymsote) ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut. Näiden organisaatioiden terveydenhuoltohenkilöstölle lähetettiin sähköinen kysely kuukauden välein puolen vuoden ajan vuosina 2020–2021.
Turvallisuuden tunteella ja kommunikaatiolla on väliä
Eri organisaatioiden tulokset eivät eronneet olennaisesti toisistaan.
– Runsaalla kymmenellä kysymyksellä pystyttiin ennustamaan kuormituksen kehitystä ja sairauslomia, kertoo tutkija ja erikoistuva lääkäri Enni Sanmark HUS Korva-, nenä-, ja kurkkutautien klinikalta.

Tärkeäksi muuttujaksi osoittautui mahdollisuus pitää turvavälejä. Jos työtehtävissä ei ollut mahdollisuutta turvaväleihin, se heikensi selvästi jaksamista koskevaa ennustetta. Tutkimusaineiston keräämisen aikaan vähintään yhden metrin turvaväliä pidettiin olennaisesti tärkeämpänä tekijänä koronalta suojautumisessa kuin nykyään.

– Tämä muistuttaa siitä, kuinka tärkeä turvallisuuden tunne on. Niin kauan kun ihmistä ei pelota, ihminen kestää muuta kuormitusta, kuten pitkiä työpäiviä, Sanmark jatkaa.
Tutkimus painottaa myös kommunikaation merkitystä jaksamiselle.
– Suoraviivaiset ja selkeät ohjeet sekä johdon jämpti toiminta ovat ilman muuta vähentäneet merkittävästi kuormittavuutta.

Tutkimustulokset jaksamisesta kiinnostavat paitsi työntekijöitä myös työnantajia. Sairauslomat maksavat rahaa.

– Tarkoitus oli tuoda työnantajille keinoja pitää parempaa huolta työntekijöistä. Kun ennuste alkaa näyttää siltä, että työntekijä jää puolen vuoden kuluttua sairauslomalle, niin silloin kannattaisi puuttua asiaan, Sanmark toteaa.
Koneoppiminen auttaa yksilötason ymmärtämisessä
Koneoppimista käytetään nykyään laajasti lääketieteellisessä diagnostiikassa, erityisesti kuvantamisessa. Muun muassa aivokasvaindiagnooseja varten yritetään jatkuvasti kehittää malleja, jotka auttaisivat tunnistamaan paremmin aivossa tapahtuneita muutoksia.
– Työterveys- ja psykiatrisessa tutkimuksessa koneoppimista on sovellettu vähemmän, mutta koneoppiminen on tulossa vauhdilla sinnekin, kertoo erikoistuva lääkäri Johannes Lieslehto Niuvanniemen sairaalasta.
Koneoppimisen hyöty on nimenomaan yksilötasolla, Lieslehto sanoo. Perinteisillä tilastometodeilla tutkitaan ilmiöitä ryhmien tasolla, mutta koneoppimisen avulla voidaan tuottaa ennusteita yksittäisille ihmisille.
Tämä tutkimus koskee hoitajia ja lääkäreitä, mutta vastaavanlaista tutkimusta voisi tehdä yhtä hyvin muistakin ammattialoista, Lieslehto kertoo.

– Iso yritys voisi haluta lähteä kehittämään mallia, joka tunnistaa ne työntekijät, joilla on suurin riski sairastua työn puolesta.

Kansainvälinen sairaanhoitajaliitto (International Council of Nurses, ICN) ja Suomen Sairaanhoitajat järjestävät yhdessä vuoden 2025 ICN:n hoitotyön maailmankongressin Helsingissä. Vuoden 2025 kongressi on ICN:n 30. maailmankongressi. Se järjestettiin viimeksi Suomessa tasan 100 vuotta sitten, vuonna 1925.
– Tämä on meille merkittävä asia monella tapaa. On upea olla yhteistyökumppanina hoitotyön maailmanluokan suurtapahtumassa: pääsemme näyttämään osaamistamme. Iloitsen erityisesti siitä, että voimme mahdollistaa suomalaisille sairaanhoitajille pääsyn oman alan suurimpaan ja monipuolisimpaan kansainväliseen tapahtumaan, sanoo Suomen Sairaanhoitajien puheenjohtaja Nina Hahtela liiton tiedotteessa.
https://www.icn.ch

Yksityiselle sosiaalipalvelualalle sekä terveyspalvelualalle on hyväksytty uudet työehtosopimukset. Sopimusten piirissä on noin 100 000 työntekijää.
Yksityisen sosiaalipalvelualan palkankorotukset ovat yli ns. yleisen linjan ja yli muiden kunta-alan järjestöjen sopiman palkkaraamin ensimmäisen vuoden osalta. Sopimus on kaksivuotinen ja se voidaan tarvittaessa irtisanoa ensimmäisen vuoden jälkeen.
Yksityisen terveyspalvelualan työntekijöiden palkkoja korotetaan 1.10.2022 alkaen kahden prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Jälkimmäisenä vuonna palkkoja korotetaan 1.6.2023 alkaen 1,9 prosenttia. Mikäli valtakunnallisten toimialakohtaisten palkkaratkaisujen korotustaso ylittää edellä mainitun määrän, se lisää korotusta edelleen.
Aiheesta lisää liittojen tiedotteissa: SOSTES | TPTES