Jump to content
MAINOS

Selvitys: Työtehtävien liiallinen määrä edelleen suurin kuormittava tekijä – hoitajilla kuormitus selvästi suurempaa


Hoitajat.net
 Share

Ratkaisu löytyy palkoista, henkilöstöresursseista ja johtamisesta. Kuva: Envato

Henkinen kuormitus työpaikoilla on viimeisen kahden vuoden aikana laskenut viisi prosenttiyksikköä. Melko tai erittäin kuormittavaksi työn kokee nyt 43 prosenttia työssäkäyvistä. Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevillä henkinen kuormitus on kuitenkin selvästi suurempaa. Heistä 59 prosenttia kokee työnsä henkisesti kuormittavaksi.

Tiedot käyvät ilmi STTK:n tänä syksynä teettämästä Terveellinen ja turvallinen työelämä -kansalaiskyselystä.

Eniten henkistä kuormitusta aiheuttavat työtehtävien liiallinen määrä, huono johtaminen ja kiire. Työtehtävien määrästä aiheutuva kuormitus on erittäin suurta sosiaali- ja terveysalalla, rahoitus- ja vakuutusalalla sekä julkisessa hallinnossa. Siellä työskentelevistä noin puolet kokee työtehtävien määrän kuormittavaksi.

 – Työmäärän lisäksi henkilöstövaje kuormittaa sosiaali- ja terveysalaa muita aloja selvästi enemmän. Kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä 36 prosenttia sote-alalla työskentelevistä ilmoitti henkilöstöpulan kuormittavaksi, nyt luku oli noussut 43 prosenttiin, STTK:n asiantuntija Erkki Auvinen toteaa.

Myönteistä on, että haastavat asiakas- ja potilastilanteet kuormittavat nyt vähemmän kuin aiemmin. Luvut ovat laskeneet selkeimmin julkisessa hallinnossa ja koulutusalalla. Myös väkivallan uhka on vähentynyt hieman.

 – Koronaepidemian aikana monilla työpaikoilla siirryttiin kokonaan etätöihin ja uhkaavat tilanteet työpaikoilla ovat sen myötä vähentyneet. Toisaalta yksin työskentelyn on kokenut kuormittavaksi nyt useampi kuin ennen, Auvinen sanoo.

Yksin työskentelyn aiheuttama kuormitus on suurinta majoitus- ja ravitsemisalalla (30 %). Mainonnan, markkinoinnin ja viestinnän alalla työskentelevistä 23 prosenttia kertoi yksin työskentelyn olevan henkisesti kuormittavaa. Myös etätyö kuormitti eniten heitä.

- Osaamisen riittävyyteen ja puutteellisiin työvälineisiin liittyvät kokemukset olivat myös hieman nousseet. Huoli osaamisesta kuormittaa erityisesti rahoitus- ja vakuutusalalla työskenteleviä (27 %).

Ratkaisu löytyy palkoista, henkilöstöresursseista ja johtamisesta

Ratkaisuiksi vastaajat nostivat paremman palkkauksen, henkilöstöresurssien lisäämisen ja paremman johtamisen. Myös työnjaon ja aikatauluttamisen parantaminen vähentäisi henkistä kuormitusta työpaikoilla.

STTK:n teettämän Terveellinen ja turvallinen työelämä -kansalaiskyselyn toteutti Aula Research Oy. Siihen vastasi 2033 työssäkäyvää suomalaista. Kysely oli jatkoa vuonna 2019 tehdylle kyselylle. Linkki kyselyyn

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Lounais-Suomen poliisi sai torstai-iltana hälytystehtävän Porissa, kun uhkaavasti käyttäytynyt henkilö aiheutti vaaratilanteen. Ensihoitajan henkeä uhannut tilanne pakotti poliisin käyttämään ampuma-asetta.
      Poliisi hälytettiin Pihlavan kaupunginosassa sijaitsevaan osoitteeseen puoli yhdentoista aikaan. Paikalle saapuessaan poliisi näki ensihoitajia kohtaan uhkaavasti käyttäytyvän henkilön, joka jatkoi vaarallista toimintaansa astalon kanssa poliisin läsnäolosta huolimatta.
      Kerrostalon pihamaalla tapahtunut tilanne eskaloitui siihen pisteeseen, että poliisi joutui turvautumaan ampuma-aseeseen. Uhkaavasti käyttäytynyt henkilö loukkaantui ja sai välitöntä ensiapua paikan päällä. Tilanteesta ei aiheutunut vaaraa sivullisille.
      Loukkaantunut henkilö otettiin kiinni ja kuljetettiin sairaalaan jatkohoitoa varten. Vammojen lievyyden vuoksi hänet siirrettiin myöhemmin poliisivankilaan. Tapausta tutkitaan virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena ja laittomana uhkauksena.
      Lue lisää...
    • Aikuiskoulutustuen hakijoiden määrä kasvoi alkuvuonna 2024 noin puolitoistakertaiseksi verrattuna edellisvuoteen. Työllisyysrahaston mukaan suurin kasvu näkyy sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opinnoissa, joissa hakijamäärä kasvoi 48 %.
      Kasvun taustalla on Petteri Orpon hallituksen suunnitelma lakkauttaa aikuiskoulutustuki elokuussa 2024. Tämä on saanut monet hakemaan tukea vielä kun se on mahdollista. Tukea kesäopinnoille on myönnetty kesäkuulle 54 % ja heinäkuulle 80 % enemmän kuin vuotta aiemmin.
      Useamman vuoden ajan aikuiskoulutustukea on haettu eniten sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opintoihin.
      – Sote-alan hakijamäärien kasvu on ymmärrettävää, koska alalla on jo pitkään hyödynnetty aikuiskoulutustukea ylivoimaisesti eniten. Sote-alalla ei voi työskennellä ilman tutkintoa ja aikuiskoulutustukea hyödyntävät eniten nimenomaan tutkinto-opiskelijat. Lyhytkestoisia opintoja tehdään useimmiten työn ohessa, kun taas tutkinto-opiskelu edelleen edellyttää vähintään hetkellistä opintovapaata ja täysiaikaista opiskelua, Työllisyysrahaston asiakkuusjohtaja Tuulikki Saari kertoo. 
      Lue lisää...
    • Lääkäriliiton valtuuskunta päätti pitää liiton kannan eutanasiaan ennallaan. Lääkäriliitto vastustaa edelleen eutanasian laillistamista sekä sitä, että lääkärit velvoitettaisiin toteuttamaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on jouduttaa potilaan kuolemaa.
      Lääkäriliiton mukaan eutanasian salliminen merkitsisi merkittävää arvomuutosta ja toisi mukanaan ennakoimattomia seurauksia. Liiton näkemyksen mukaan lääkäreiden tehtävä on suojella elämää ja hoitaa kärsimystä nykyisen lääketieteen keinoin. Lääkäriliiton kanta pohjautuu laajaan tiedonkeruuseen ja keskusteluun, mukaan lukien yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa toteutettu kyselytutkimus, johon vastasi noin 9000 lääkäriä.
      Tutkimus osoitti, että vaikka eutanasiaa kannattavien lääkäreiden määrä on kasvanut, enemmistö ei ole valmis toteuttamaan eutanasiaa itse. Palliatiivisen hoidon erityispätevyyden omaavat lääkärit suhtautuvat eutanasiaan kriittisemmin kuin muut.
      Lääkäriliitto katsoo, ettei Suomen terveydenhuoltojärjestelmä ole valmis eutanasian laillistamiseen, ja korostaa, että keskustelun tulee perustua yhteisesti ymmärrettyyn terminologiaan ja riittävään tietoon elämän loppuvaiheen hoitomahdollisuuksista.
      Lue lisää...
    • Diakonia-ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen Sairaanhoitajien tutkimuksen mukaan yli puolet kyselyyn vastanneista kansalaisista ja sairaanhoitajista kannattaa eutanasian laillistamista. Kyselyssä ilmeni, että 76 % kansalaisista ja 62 % sairaanhoitajista tukee eutanasian laillistamista.
      Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yleistä mielipidettä ja erityisesti sairaanhoitajien näkemyksiä, jotka usein jäävät vähemmälle huomiolle julkisessa keskustelussa. Sairaanhoitajien suhtautuminen eutanasiaan on tärkeä huomioida, sillä he ovat keskeisessä asemassa potilaiden hoidossa ja saattohoidossa.
      Tutkimuksessa korostettiin tarvetta laajalle yhteiskunnalliselle keskustelulle, joka huomioi eri näkökulmat ja ammattiryhmät. Vaikka eutanasian laillistamiselle löytyy laajaa kannatusta, aihe herättää myös eettisiä ja moraalisia kysymyksiä, jotka vaativat perusteellista pohdintaa.
      Lopulliset tulokset julkaistaan vuosina 2024–2025, ja niiden odotetaan tuovan lisää tietoa ja näkökulmia tärkeään aiheeseen.
      Lisätietoja löytyy täältä.
      Lue lisää...
    • Suomen Sairaanhoitajat ry myönsi Vuoden työyhteisö -tunnustuksen 2024 Pihlajalinnan Pikku-Huopalahden ja Tilkan leikkausosastoille. Tunnustuksen arvo on 5000 euroa.
      Vuoden työyhteisö -tunnustuksen lisäksi jaettiin viisi 1000 euron Hyvä työyhteisö -erityismainintaa. Tunnustuksia haki yhteensä sata hoitotyön työyhteisöä. Rahalliset palkinnot jaettiin Kansainvälisen sairaanhoitajan päivän juhlistamiseksi 12.5. ja sairaanhoitajan työn arvostuksen lisäämiseksi.
      Suomen Sairaanhoitajien toiminnanjohtaja Anne Pauna kertoo, että Pihlajalinnan leikkausyksiköiden hakemuksesta välittyi vahva sairaanhoitajan ammatin arvostus. Pihlajalinnan yksiköissä ollaan aidosti ylpeitä omasta ja kollegan työstä, ja valitsijaraati vaikuttui erityisesti kollegiaalisuuden merkityksen korostumisesta.
      – Työyhteisömme kulttuuriin kuuluu toisten auttaminen, hyvän tuulen tuominen työpaikalle ja kollegiaalinen käyttäytyminen.
      Pikku-Huopalahden ja Tilkan leikkausosastoilla päätöksentekoon voi vaikuttaa matalalla kynnyksellä, ja lähiesihenkilöt tunnistavat ja arvostavat henkilöstön osaamista, antaen aikaa kehitystyölle.
      – Me olemme tiimi, joka toimii yhteisen päämäärän hyväksi.
      Hakemuksessa nostettiin monessa kohdassa esille työn tekemisen edellytysten tärkeys. Tämä viesti on tärkeä kaikille hoitotyön työyhteisöille, toteaa valitsijaraadin jäsen ja Suomen Sairaanhoitajien asiantuntija Anne Pienimaa. Hyvinvoivassa työyhteisössä tasapuolinen kohtelu ja selkeä yhteinen tavoite, kuten asiakkaiden hyvä hoito, luovat vahvan pohjan työskentelylle.
      Viisi Hyvä työyhteisö -tunnustusta
      Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen Syöpätautien ja hematologian poliklinikka: ”Kaikki oikeasti tykkää omasta työstään. Jo se tekee ilmapiiristä positiivisen.”
      Kuusiolinna Terveyden kotisairaala Etelä-Pohjanmaa: ”Joustamme vastavuoroisesti, mikä edistää työhyvinvointia ja mahdollistaa vaativan työn ja kunkin työntekijän elämäntilanteen huomioimisen.”
      Lapin hyvinvointialueen kouluterveydenhuollon psykiatriset sairaanhoitajat, Rovaniemi: ”Me ollaan hyviä siksi, että täydennämme toisiamme ja jokainen meistä on pala isompaa koneistoa.”
      Tays Sydänsairaalan toimenpideosasto, Tampere: "Hoitajista näkee, että heillä on hyvä olla.”
      Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Turun Keskustan terveysasema:  "Arvostamme toinen toisiamme ja pyydämme tukea ja varmistusta päätöksiin.”
      Sitaatit on poimittu hakemuksista. 
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...