Jump to content
MAINOS

Kysely: Suurin osa lähihoitajista ei voi hyvin töissä – "Asiakkaat joutuvat odottamaan jopa päivittäin aamupesuja, lääkehoitoa, aamupalaa ja kohtuuttoman pitkään wc:hen pääsyä"


Hoitajat.net
 Jaa

Kuvituskuva: Envato

Hoidon laatu ja potilasturvallisuus on heikkoa useassa tehostetun palveluasumisen, kotihoidon, vammaispalveluiden ja mielenterveys- sekä päihdetyön palveluasumisen yksikössä. Suurin syy ongelmiin on pula etenkin lähihoitajista, kertoo Tehy tiedotteessaan.

Tehyn lähihoitajille tekemän kyselyn mukaan asiakkaat joutuvat odottamaan viikoittain tai jopa päivittäin aamupesuja, lääkehoitoa, aamupalaa, ulkoilua, toimintakykyä ylläpitäviä harjoituksia ja kohtuuttoman pitkään wc:hen pääsyä. Lisäksi asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitäminen jäi vähäiselle huomiolle.

Potilasturvallisuus (esimerkiksi kaatumiset, lääkepoikkeamat) vaarantui vastaajien mukaan viikoittain tai useammin, koska henkilöstövahvuudessa ei ollut riittävä määrä koulutettuja ammattihenkilöitä ja henkilöstövajetta oli täydennetty esimerkiksi hoiva-avustajilla.

Kolmannes (32 %) vastanneista lähihoitajista totesi, että joutui selviytymään usein työtehtävistään ilman työtovereiden apua. Lähihoitajat (20 %) arvioivat, että toimivat sairaanhoitajan sijaisena viikoittain tai useammin. Vastaavasti hoiva-avustajat sijaistivat lähihoitajia viikoittain tai useammin vastaajien (24 %) mukaan.

Vastaajista vain 27 % ilmoitti työhyvinvointinsa hyväksi.

Fyysisen kuormituksen lisäksi hoitajat kokevat eettistä kuormitusta, joka johtuu siitä, että hoitaja joutuu toimimaan eettisten periaatteidesi vastaisesti ja kokee, ettei voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi. Kognitiivista kuormitusta aiheutuu tilanteista, joissa hoitaja joutuu keskeyttämään usein työtehtävänsä, suorittamaan useaa työtehtävää yhtäaikaisesti, esimerkiksi samanaikaisesti kirjaamaan, seuraamaan sähköpostia, vastaamaan puhelimeen ja keskustelemaan asiakkaiden tai työtoverin kanssa.

Kognitiivisesti (59 %), eettisesti (57 %) ja fyysisesti (52 %) kuormittuneista vastaajista yli puolet koki olevansa haitallisesti tai vakavasti kuormittunut. Kuormitusta aiheutti kiire, huono johtaminen ja ergonomiaan liittyvät puutteet. Työvuoroista oli puuttunut edellisen kuukauden aikana (75 %) useimmiten juuri lähihoitajia.

Kyselyyn vastasi 1399 lähihoitajaa, jotka työskentelivät mm. ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa, kotihoidossa, vammaispalveluiden ja mielenterveys- ja päihdetyön palveluasumisen yksiköissä.

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Eihän tämä mikään yllätys ole. Liian vähän hoitajia työvuorossa sekä työnkuvassa liian paljon muiden henkilöiden työtehtäviä. Muistan kun itse tein kyseisissä paikoissa ja monipuolisissa vanhusten palvelukeskuksissa lähihoitajana töitä ja kun asukashoidon lisäksi jouduin ruoat yksilökohtaisesti tekemään (esim aamulla puuroa, voileivät, ja juotavat) ja tarjoilemaan ja lopuksi siivoamaan ruokasalin pöydät ja viedä tiskit tiskikoneeseen ja laittaa käyntiin kun täynnä ja tyhjentään, jos huomasin pesun loppuneen, pyykkejä pesemään ja kuivausrumpukäynnissä 24/7, jonka vuoksi ylikuumeni ja piti laittaa pyykit pyykkihuoneessa (kesällä parvekkeelle) naruille roikkumaan. Purkamaan vaippa, liinavaate ja hanska sekä lääkekuormaa ja hyllyttämään niitä varastoon sekä käydä asukashuoneet läpi ja hyllyttää saippua ,käsidesiä ja vaippoja. Samalla kun asukashälyttimet soivat ja jokaisella vatsa toimineet...

Tauolla ollessa oman asukkaan hälytin soi, eikä kukaan joustanut ja kuitannut hälytystä ja tällöin piti vaan lopettaa oman aamupalan syöminen ja käydä asukkaan luona. Palatakseen takaisin kylmän kahvin pariin.

Never again.

Muokattu - Ariscka
  • Surullinen 2
Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Näin on ja myös sairaaloissa. Eka wc reissu voi olla aamulla noin klo 10-11, täysin kohtuutonta. Itse en pystyis pidätteleen, vaikka pidätyskyvyssä ei ole mitään vikaa.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
    • American Nurses Credentialing Center (ANCC) on myöntänyt HUSin Syöpäkeskukselle merkittävän Magneettisairaala-tunnustuksen. Tämä tunnustus on merkki hoitotyön korkeasta laadusta, potilasturvallisuudesta ja hoitajien työtyytyväisyydestä. HUSin Syöpäkeskus on nyt Euroopan toinen ja Pohjoismaiden ensimmäinen sairaala, joka on saavuttanut tämän kunnianosoituksen.
      Magneettisairaala (Magnet Hospital®) on erinomaisen hoitotyön tunnustus ja tutkittuun tietoon perustuva hoitotyön laatujärjestelmä, josta hyötyvät potilaat, hoitohenkilöstö ja organisaatio. Tunnustus myönnetään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nimi Magneettisairaala kuvaa vetovoimaa, joka vetää puoleensa magneetin lailla potilaita laadukkaan hoidon ja hoitajia hyvän työpaikan vuoksi.
      – Magneettisairaala-tunnustus osoittaa, että hoitotyön laatu, potilastyytyväisyys ja hoitajien työtyytyväisyys on Syöpäkeskuksessa mitatusti erinomaista verrattuna kansalliseen ja kansainväliseen tasoon. Tunnustus on upea palkinto vuosien työstä, sanoo Syöpäkeskuksen johtava ylihoitaja Vuokko Kolhonen.
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...