Jump to content
  •  

    Selvitys: Rokotevastaisuus harvinaista hoitajien keskuudessa

    Hoitajat.net

    Aula Research teki marraskuun lopussa laajan kyselyn hoitajien rokotuksia koskevista näkemyksistä. Vastaajista 97 % piti rokottamista hyvänä keinona suojautua tauteja vastaan ja 94 % piti Suomessa annettavia rokotteita turvallisina ja tehokkaina. Kyselyyn vastasi yli 4 000 hoitajaa. Asiasta kertoo kyselyn teettänyt Tehy tiedotteessaan.

    Peräti 95 %:lla oli suositusten mukainen rokotussuoja, ja kausi-influenssarokotteen kattavuus oli korkea. Koronarokotetta piti tarpeellisena pandemian torjunnassa 84 %. Sen ilmoitti ottavansa 47 % vastaajista. Epävarmuutta ottamisesta ilmaisi runsas kuukausi sitten 37 % vastaajista. Kokonaan kielteisiä oli 16 %, syynä lähinnä vakavien sivuvaikutusten pelko. 

    Vastaajista 71 % työskenteli erikoissairaanhoidossa, 21 % perusterveydenhuollossa ja 7 % sosiaalipalveluissa. Vastaajista 88 % työskenteli pääsääntöisesti asiakas- ja potilastiloissa. 

    Vastaajista 97 % on sitä mieltä, että rokottaminen on hyvä keino suojautua tauteja vastaan ja 94 % on sitä mieltä, että Suomessa annettavat rokotteet ovat turvallisia ja tehokkaita. Itsensä ja potilaiden sekä läheisten suojaamista rokottamalla piti tärkeänä 92 %. Vastaajista 95 %:lla oli työtehtävässä tarvittava suositusten mukainen rokotussuoja. Kausi-influenssaa vastaan oli rokottautunut tai kyselyn aikaan odotti ko. rokotetta 92 % vastaajista.  

    Kyselyssä näkyy epävarmuus koronarokotteesta

    Koronarokotetta piti tarpeellisena 84 %, jotta voimme selvitä Covid-19-epidemiasta Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Kyselyssä näkyi myös epätietoisuus ja epävarmuus koronarokotteesta. Sen ilmoitti ottavansa 47 % vastaajista, mutta epävarmoja asian suhteen oli vielä kyselyn aikaan runsas kuukausi sitten melko paljon eli 37 %. Epävarmoista valtaosa eli 81 % ilmoitti epävarmuuden syyksi pelon mahdollisista vakavista sivuvaikutuksista.  

    Kyselyn aikaan marras-joulukuun vaihteessa rokotteista oli saatavana vielä melko vähän virallista tietoa eikä rokotuksia ollut aloitettu vielä missään päin maailmaa.   

    – Tietoa ja kokemuksia koronarokotteista on saatu ja saadaan koko ajan lisää. Uskon myös, että epävarmuutta ja silkkaa ärtymystä hoitajien keskuudessa lisäsivät kyselyn aikaan ihan arvovaltaiseltakin taholta heitetyt lausunnot, että hoitohenkilöstön sopiikin hyvin olla koronarokotteen koekaniineina. Kritisoinkin kyseisiä kommentteja tuolloin. Rokotuksen ottaminen on Suomessa vapaaehtoista ja hoitajat ovat rokotusten suhteen hyvin vastuullisia kuten kyselykin osoittaa, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.  

    Kielteisellä kannalla koronarokotuksen ottamiseen oli 16 %. Kielteisen kannan ilmoittaneista 657 henkilöstä 70 % perusteli kantaansa pelolla mahdollisista vakavista sivuvaikutuksista. Näillä 657 vastaajalla, jotka eivät aikoneet ottaa koronarokotetta, periaatteellinen syy kieltäytyä oli 2 %:lla eli 13 vastaajalla.  

    Rokotevastaisuus harvinaista

    Kyselyssä pyydettiin ottamaan kantaa myös väittämään: ”Rokottaminen on ristiriidassa oman ajatusmaailmani kanssa.” Vastaajista 2 % on täysin samaa mieltä tästä väittämästä ja 9 % jokseenkin samaa mieltä. Vastaajista 67 % on väittämästä täysin eri mieltä ja 19 % jokseenkin eri mieltä.  

    – Kaikkiaan rokotusvastaisuus hoitajien keskuudessa on harvinaista. Valtaosa pitää rokotuksia turvallisina ja tehokkaina. Myös rokotuskattavauus on hyvin korkealla tasolla. On hyvä, että asiaa on nyt selvitetty myös kyselyllä, toteaa Rytkönen. 

    Kyselystä nousee Rytkösen mukaan kuitenkin yksi hienoinen huolenaihe tulevaisuutta ajatellen. Kyselyn vähäinen kriittinen suhtautuminen rokotuksiin näytti olevan hieman yleisempää nuoremmissa ikäluokissa. Yli 60-vuotiaat puolestaan suhtautuivat rokotuksiin kaikkein myönteisimmin.  

    – Voisiko tätä osin selittää se, että nuoremmat ikäluokat eivät muista aikoja, jolloin esimerkiksi tuhkarokkoa ja sikotautia vastaan ei rokotettu? Nämä sittemmin rokottamalla Suomessa voitetut taudit ovat kuitenkin vakavia sairauksia vakavine seurauksineen. Tuhkarokon jälkitaudit voivat olla jopa hengenvaarallisia. Samoin sikotauti on voinut aiheuttaa surullisena seurauksena miehille lapsettomuutta, toteaa Rytkönen.  

    Hänen mukaansa on tärkeää, että Suomessakin panostetaan riittävästi luotettavan informaation tarjoamiseen ja otetaan rokotuskattavuuden säilyttäminen vakavasti.

    – Maailman terveysjärjestö WHO julisti rokote-epäröinnin yhdeksi vuoden 2019 maailmanlaajuiseksi terveysuhkaksi. Huoli ei ole turha. Rokotusten vaikuttavuuden kun ratkaisee lopulta se, että jokainen kantaa vastuunsa paitsi omastaan myös muiden hengestä ja terveydestä. Siksi myös järjestönä suosittelemme rokotusten ottamista. Koronarokotteen otan itse heti kun vuoroni tulee, toteaa Rytkönen.  

    Lue lisää: Kysely Tehyläisille rokotuksista


    User Feedback

    Recommended Comments

    There are no comments to display.



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

×
×
  • Create New...