Jump to content
MAINOS

Selvitys: Kesällä erittäin vakava hoitajapula – "On aivan tervettä sanoa jämäkkä EI alituiselle joustamiselle"


Hoitajat.net
 Share

Kuva: Envato

Hyvinvointialueilla on kesällä ennätysmäisen vakava pula hoitajista, kertoo Tehyn tuore selvitys. Hyvinvointialueet ovat alkaneet tarjota erilaisia kannustimia, jotta henkilöstö tekisi enemmän lisä- ja ylitöitä. Yksityisellä sektorilla ja varhaiskasvatuksessa tähän ei ole ryhdytty. Tehyn mielestä hoitajapulaa torjuttaisiin parhaiten parantamalla palkkausta ja työoloja.

Pula hoitajista on huutava etenkin hyvinvointialueilla. Näin ilmoitti 85 % selvitykseen vastanneista hyvinvointialueiden luottamusmiehistä.

Kolmeneljäsosaa vastanneista luottamusmiehistä arvioi, että tämä kesä tulee olemaan edellistä kesää kuormittavampi. Niin vakituista työvoimaa kuin sijaisiakaan ei yksinkertaisesti ole tarjolla tarpeeksi ja tilanne johtaa toistuvaan joustamiseen ja henkilökunnan uupumiseen.

Rahalliset kannustimet apuna – hoitajien joustamisen halu vähentynyt

Kaksi kolmasosaa työnantajista on alkanut tarjota paikallisia kannustimia, joilla yritetään saada henkilöstöä lisä- tai ylitöihin. Kannustimia ovat esimerkiksi korotettu hälytysrahakorvaus, rekrytointilisä tai rekrytointikorvaus. Muita korvauksia ovat vuoronvaihtokorvaus, joustokorvaus siirryttäessä yksiköstä toiseen ja vuosiloman siirtokorvaus.

Selvityksen mukaan myös halukkuus tehdä lisätöitä tai vaihtaa vuoroja on jonkin verran vähentynyt.

– Mielestäni on aivan tervettä, että sanotaan jämäkkä EI alituiselle joustamiselle. Kestävä ratkaisu hoitajapulaan on palkkauksen ja työolojen parantaminen. Ihmettelenkin, että uutisten mukaan lääkäreitä ollaan valmiita houkuttelemaan suurillakin summilla vakituisiin tehtäviin, mutta hoitajia ei niinkään, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Hyvinvointialueilla toiminnan supistukset kohdistuvat erikoissairaanhoidossa erityisesti poliklinikkatoimintaan, kirurgiaan, psykiatriaan, gynekologiaan ja neurologiaan. Perusterveydenhuollossa supistukset kohdistuvat useimmiten vastaanottotoimintaan, neuvolatoimintaan ja sote-keskusten vuodeosastoihin sekä hammashoitoon.

Vanhuspalveluihin ei saada työvoimaa

Yksityisellä sektorilla yleisimmät syyt kesäajan toimintojen supistamiseen ovat vuosilomat (59 % kyselyyn vastanneista) ja pula koulutetusta hoitohenkilökunnasta (55 %). Yksityisellä sektorilla tuotetaan mm. ikäihmisten ympärivuorokautista palveluasumista, kehitysvammaisten palveluita, päihdehuoltoa ja mielenterveyspalveluita.

Kyselyyn vastanneet yksityissektorin luottamusmiehet arvioivat, että tämä kesä kuormittaa henkilöstöä yhtä paljon kuin viime vuonna. Kuormitusta aiheuttaa erityisesti toistuva joustaminen omissa työvuoroissa ja liian vähäinen henkilöstömäärä.

Luottamusmiesten mukaan vajaa puolet yksityissektorin työnantajista (41 % vastanneista) on tehostanut työvoiman rekrytointia kevään aikana ja tämä helpottaa paikoin sijaisten saamista. Yleisin syy miksi työvoimaa ei saada yksityiselle sektorille on riittämätön palkkaus (71 % vastanneista).

– Etenkin vanhuspalveluita kurittaa henkilöstöpula. Toisin kuin hyvinvointialueilla eivät yksityisen sektorin työnantajat pääsääntöisesti tarjoa erityisiä kannustimia, jotta henkilöstö tekisi enemmän lisä- ja ylitöitä, sanoo selvityksen tehnyt Tehyn työelämäasiantuntija Tiina Vartiainen.

Pula lastenhoitajista pahentunut kunnissa

Varhaiskasvatuksen luottamusmiehet arvioivat, että tämä kesä kuormittaa työntekijöitä yhtä paljon kuin edellinen kesä. Kuormittavia tekijöitä ovat toistuva joustaminen työvuoroissa ja liian vähäinen henkilöstömäärä, mutta eniten varhaiskasvatuksen lastenhoitajia ja opettajia kuormittaa työskentely oman yksikön ulkopuolella (63 % vastanneista).

Työskentely oman yksikön ulkopuolella johtuu siitä, että kesäaikana varhaiskasvatuksessa on vakiintunut tapa sulkea osa päiväkodeista vanhempien kesälomien vuoksi. Tämän vuoksi vakituinen henkilöstö kiertää usein saman työnantajan eri toimipisteissä, jotta toiminta saadaan varmistettua.

– Samoin kuin hyvinvointialueilla niin kunnissakin on varhaiskasvatuksen henkilöstön halu vaihtaa vuoroja tai tehdä lisävuoroja hieman vähentynyt. Työnantajat eivät ole alkaneet käyttämään kannustimia, jotta varhaiskasvatuksen henkilöstö tekisi enemmän lisätöitä, Tiina Vartiainen sanoo.

Sijaisia saadaan vajaaseen puoleen kyselyyn osallistuneiden varhaiskasvatuksen luottamusmiesten työpaikoista (43 % vastanneista). Suurin syy rekrytointiongelmiin on pula koulutetuista sijaisista (71 % vastanneista). Pula varhaiskasvatuksen lastenhoitajista ja opettajista on entistä vaikeampi.

Palkkaus ja työolot kuntoon

Millariikka Rytkönen ihmettelee, että miksi rahaa käytetään erilaisiin väliaikaisiin hätäratkaisuihin. Niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla tulisi panostaa palkkaukseen ja työoloihin pysyvämmin ja kestävämmin.

– Hoitajapula on niin paha, että henkilöstöä yritetään nyt saada kaikin keinoin käyttämällä erilaisia paikallisia rahallisia kannustimia ja maksamalla keikkafirmoille. Ymmärrän tavallaan tämän ja on tietysti hyvä, että henkilöstö saa joustamisesta asianmukaisen korvauksen. Mutta hoitajapulan kestävä ratkaiseminen edellyttää yksinkertaisesti pitkäjänteistä palkkauksen ja työolojen parantamista. Vain niin voidaan turvata myös hoidon laatu ja potilasturvallisuus. Väliaikaisratkaisut eivät ole myöskään kovin vaikuttavaa tai tehokasta verovarojen käyttöä.

Tehyn kesäaikaselvitys 2023

Tehy selvitti luottamusmiehiltään, miten kesäaika vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluihin hyvinvointialueilla, yksityisen sektorin tuottamissa sote-palveluissa ja varhaiskasvatukseen kunnissa. Selvitykseen vastasi yhteensä 224 tehyläistä luottamusmiestä. Kesäajalla kyselyssä tarkoitettiin ajanjaksoa 1.5.-31.8.2023.

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi murskaavan arvion Attendon Herajärven hoivakodista 27.6.2024. Yllätystarkastus paljasti, että hoivakodissa henkilöstön määrä ja kielitaito ovat täysin riittämättömiä. Aluehallintovirasto onkin määrännyt Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n korjaamaan tilannetta pikaisesti tai muuten edessä on 350 000 euron uhkasakko.
      Tilanne on ollut hälyttävä: yksikössä oli paljon työvuoroja, joissa ei ollut riittävää määrää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Yksikössä oli 59 ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakasta. Iltavuorossa työskenteli kolme lähihoitajaa, muiden työntekijöiden ollessa opiskelijoita tai hoiva-avustajia. 
      Työntekijöiden kielitaito ei ollut riittävä tehtävien hoitamiseen. Palveluntuottajaa oltiin aiemmin useaan otteeseen ohjattu asettamaan henkilöstön kielitaito vaadittavalle tasolle. Ohjauksesta huolimatta yksikön henkilöstön kielitaito todettiin edelleen puutteelliseksi.
      Lisäksi aluehallintovirasto antoi huomautuksen Attendolle omavalvonnan puutteellisuudesta ja siitä, että sen antamat selvitykset eivät ole olleet totuudenmukaisia.
      Aluehallintovirasto vaatii Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n huolehtimaan viipymättä siitä, että yksikön toiminta vastaa laadultaan sekä sisällöltään asiakkaiden palvelutarvetta ja vanhuspalvelulakia. Jos Attendo ei noudata määräyksiä 1.9.2024 mennessä, uhkasakko voidaan määrätä maksettavaksi kokonaisuudessaan.
      Lähde : AVI
      Lue lisää...
    • Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistojen tutkimus paljastaa, että muistisairaiden hoivakoteihin pääsy ja hoidon laatu ovat puutteellisia. Haastattelututkimuksessa ilmeni, että hoitopaikan saaminen vaatii usein vakavia hoidontarpeita ja jo toteutuneita riskejä. Monesti hoitopaikka ei edes takaa tarpeiden mukaista hoitoa.
      Tutkija Jenny Paanasen mukaan hoivaköyhyys tarkoittaa hoidon riittämättömyyttä, vaikka hoitoa olisi tarjolla. Läheiset kuvaavat, miten hoivakotipaikan saaminen edellytti vaaratilanteen toteutumista ja omaishoitajien uupumista. Hoidon laatu vaihteli merkittävästi yksiköiden välillä, ja läheiset olivat huolissaan perustarpeiden kohtaamattomuudesta.
      Yliopistotutkija Jari Pirhonen varoittaa, että ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen voi uhata hyvinvointivaltion olemassaoloa.
      Lue lisää tutkimuksen paljastuksista ja läheisten kokemuksista.
       
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti eilen lakiesityksen, joka leikkaisi sairauspäivärahoja 120 miljoonaa euroa. Tämä merkitsisi noin 13 % vähennystä kaikista sairauspäivärahamenoista. Tehy vastustaa esitystä, sillä se kurjistaisi erityisesti keskituloisia, joiden sairauspäiväraha pienenisi 300–400 euroa kuukaudessa. Joihinkin tuloluokkiin leikkaus olisi yli 20 % nykyisestä päivärahan määrästä.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tyrmää esityksen ja toteaa, että kyse on toimenpiteestä, joka vaarantaa ennestään ahtaalla olevien ihmisten toimeentulon vakavalla tavalla.
      – Työntekijöiden talous ei kestä sitä, että työkyvyttömyysaikaista jo entuudestaan pientä päivärahaa leikataan 15–20 prosenttia. Tämä on pitkittyneen sairauden kohdanneiden henkilöiden ja heidän perheidensä kannalta täysin kohtuuton ja epärealistinen leikkaus, hehän eivät saa palkkaa, Rytkönen painottaa järjestön tiedotteessa.
      – Vaarana on, että raha ajaisi ratkaisuissa terveyden edelle ja töihin palattaisiin liian aikaisin, jolloin osasairausvapaa voisi toimia vastoin tarkoitustaan, Rytkönen sanoo.
      Tehyn juristi Jarkko Pehkonen kritisoi myös valtion toimintaa:
      – Ihmettelen kuinka valtio voi käyttää sairauspäivärahaa valtiontalouden tasapainottamiseen. Kyse on työntekijöiden ja työnantajien yhteisestä vakuutuksesta sairausajan toimeentuloon ja palkkamenoihin. Rahat pitäisi kohdentaa siihen mihin ne on tarkoitettu eli työntekijöiden sairauspäivärahamaksuihin.
      Lue lisää...
    • Hyvinkään sairaalassa työskennelleen potilaskuljettajan epäillään anastaneen rahaa kuljettamiltaan potilailta. Tällä hetkellä tiedossa olevia epäiltyjä tapauksia on yli kymmenen.
      HUS sai tiedon teoista toukokuussa. Tapauksen johdosta HUS on purkanut työntekijän työsuhteen ja tehnyt rikosilmoituksen poliisille. On mahdollista, että kaikki tapaukset eivät ole vielä tulleet ilmi. HUS suosittelee rikosilmoituksen tekemistä poliisille, jos joku epäilee joutuneensa vastaavanlaisen rikoksen uhriksi.
      Poliisitutkinnan ollessa kesken, HUS ei kommentoi tapausta enempää.
      Lue lisää...
    • Tehy tyrmää HUSin torstaina päätetyt lisäleikkaukset, jotka uhkaavat paitsi hoitajien työoloja, myös erikoisterveydenhuollon tasoa ja potilasturvallisuutta. HUSin budjettia leikattiin yllättäen 44 miljoonalla eurolla, mikä kasvattaa sopeutustarpeen vuoteen 2025 mennessä 99 miljoonaan euroon.
      – HUSin työntekijät eivät ole ansainneet tämän mittaluokan leikkauksia. Monet heistä työskentelevät jo ennen uusia säästöjä äärirajoilla, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Viikko sitten HUS ilmoitti rekrytointikiellosta säästöpaineiden takia.
      – Jää nähtäväksi, haluavatko ammattitaitoiset hoitajat pysyä leikkauksilla runnellussa HUSissa töissä. Todennäköisesti hoitajakato pahenee, puheenjohtaja Rytkönen huomauttaa.
      HUSin toimitusjohtaja Matti Bergendahl varoitti HUSin tiedottessa, että päätökset vaarantavat HUSin perustehtävän hoitamisen. Myös Osmo Soininvaara ilmoitti eroavansa HUSin hallituksesta vastalauseena leikkauksille.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen jakaa Soininvaaran huolen.
      –  Tämä uppoamaton laiva on nyt törmännyt jäävuoreen. Poliittisten päättäjien tehtävä on nyt päättää, soitetaanko kannella viulua vai pelastetaanko perustuslain turvaamat palvelut kansalaisille, Rytkönen sanoo.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...