Selvitys: Joka kolmas hoitaja kokenut työssään seksuaalista häirintää

Tehy ja SuPer ovat antaneet lakkovaroituksen koskien Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymää. Yhden vuorokauden mittainen työnseisaus toteutetaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin keskussairaalan tehostetun hoidon yksikössä (teho-osasto ja valvonta) perjantaina 2.9.2022 klo 00.01 – 23.59 välisenä aikana.
Tehy ja SuPer julistivat samalla Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kohdistuvan hakukiellon ja tilapäisen siirron kiellon, jotka astuvat voimaan heti ja jatkuvat työtaistelun päättymiseen saakka.
Hakukiellon ja siirtokiellon aikana kukaan Tehyn tai SuPerin jäsen ei voi hakea tai ottaa vastaan lakkokohteessa eli Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin keskussairaalan tehostetun hoidon yksikössä (teho-osasto ja valvonta) avoinna olevaa työtä eikä siirtyä SOTE-sopimuksen/KVTES 1 luvun 10 §:n tarkoittamalla tilapäisellä siirrolla tekemään em. lakkokohteeseen kohdistuvaa työtä.
Järjestöjen mukaan neuvotteluihin pitää saada nyt vauhtia. Sote-kriisi on sylissä ja ratkaisun on löydyttävä.
– Hoitajajärjestöjen lukuisia varoituksia hoitajapulasta ja sen seurauksista ei ole haluttu kuulla vaan päättäjien ja työnantajien ratkaisu on ollut ajaa suoraan päin jäävuorta, kritisoivat Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola järjestöjen tiedotteessa.

Tehyn, SuPerin ja ERTOn neuvotteleman Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n työehtosopimuksen neuvottelut ovat takunneet pitkään. Neuvottelujen vauhdittamiseksi järjestöt julistavat YTHS:ää koskevan ylityö- ja vuoronvaihtokiellon, joka alkoi tänään 16.8. klo 12.00 ja päättyy 16.9.2022 klo 12.00.
Järjestöjen keskeinen tavoite neuvotteluissa on palkkausjärjestelmän uudistaminen, joka ottaisi palkkauksessa paremmin huomioon tehtävien vaativuuden sekä turvaisi nykyistä paremmin sen, että samasta työstä maksetaan samaa palkkaa. YTHS:n palkkataso on jäänyt jälkeen sekä kuntasektorista että yksityissektorista. 
Lisäksi YTHS:n toiminta laajeni merkittävästi vuoden 2021 alusta, mutta henkilökunnan määrä ei ole kasvanut vastaavasti. Henkilöstön vaihtuvuus on suurta eikä säätiö pysty riittävästi kilpailemaan työvoimasta, mikä on lisännyt vakituisen henkilöstön kuormitusta entisestään. 

Tuoreen tutkimuksen mukaan perusterveydenhuollossa toteutettu yksilöllinen liikuntaneuvonta tarjoaa merkittäviä hyötyjä tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Liikuntaneuvontaa saaneilla esimerkiksi pitkäaikaisverensokeri laski ja heistä suurempi osa saavutti LDL-kolesterolin tavoitetason verrokkeihin nähden. Asiasta kertoo Itä-Suomen yliopisto.
Säännöllinen liikuntaharjoittelu, terveellinen ruokavalio ja lääkehoito ovat tyypin 2 diabeteksen hoidon kulmakiviä. Lisäämällä päivittäistä liikkumista saavutetaan merkittäviä hyötyjä tyypin 2 diabeteksen hoidossa: sokerin käyttö lihaskudoksessa tehostuu, hoitotasapaino paranee ja painonhallinta helpottuu. Lisäksi fyysinen aktiivisuus vaikuttaa myönteisesti veren rasva-arvoihin, verenpaineeseen ja rasvan jakaantumiseen kehossa.
Yksilöllinen liikuntaneuvonta ei ole perinteisesti sisältynyt samalla tavalla terveydenhuollon toimintaan kuin ravitsemusneuvonta. Suomalaisten hoitosuositusten mukaan elintapaneuvonnan tulisi kuitenkin olla keskeinen osa kroonista sairautta sairastavien potilaiden hoitoa. Siun sote osallistui vuosina 2017–2018 STM:n kärkihankerahoituksella toteutettuun Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hankkeeseen ja toteutti liikuntaneuvontakokeilun tyypin 2 diabetesta sairastaville osana perusterveydenhuollon palveluvalikkoa.
Kokeilun tuloksia tarkasteltiin nyt julkaistussa tutkimuksessa. Liikuntaneuvontaa saaneiden, tyypin 2 diabetesta sairastavien asiakkaiden terveydentilan mittareita, kuten pitkäaikaista verensokeria, veren rasva-arvoja, painoa ja painoindeksiä verrattiin potilasrekisteristä poimittuihin verrokkeihin. Tutkimus tehtiin Pohjois-Karjalassa vuosina 2016–2018 perusterveydenhuollon asiakkaille. Tutkimusjoukko käsitti kaikkiaan 1803 iältään 19–87-vuotiasta potilasta, joilla oli todettu tyypin 2 diabetes. Yksilöllistä liikuntaneuvontaa sai 521 asiakasta. Neuvonnan vaikutusten arvioimiseksi kerättiin potilastietojärjestelmä Mediatrista rekisteripohjaisia tietoja sekä neuvontaan osallistuneilta että potilailta, jotka eivät osallistuneet neuvontaan.
Liikuntaneuvontaa toteutettiin viidellä Siun soten terveysasemalla. Neuvontaa antoivat tehtävään koulutetut fysioterapeutit, jotka toimivat osana diabetesta sairastavien potilaiden moniammatillista hoitotiimiä. Asiakkaat ohjautuivat liikuntaneuvontaan muun muassa diabeteshoitajien, fysioterapeuttien ja lääkäreiden vastaanotoilta. Liikuntaneuvontaan ohjattiin erityisesti potilaita, jotka liikkuivat hyvin vähän. Kaikki tutkimusjoukkoon kuuluvat henkilöt saivat liikuntaneuvontaa ainakin yhden kerran joko vastaanottokäynnillä tai puhelimitse.
Liikuntaneuvontaan osallistuneilla pitkäaikaisverensokeria kuvaavat HbA1c-tasot laskivat, kun taas verrokkiryhmässä ne nousivat. Lisäksi niiden osallistujien osuus, jotka saavuttivat LDL-kolesterolin tavoitetason intervention lopussa, oli suurempi interventioryhmässä. Liikuntaneuvontaan osallistuneilla havaittiin myös vähäistä painonpudotusta, mutta ero verrokkiryhmään ei ollut merkittävä.
– Tämän tutkimuksen perusteella voidaan päätellä perusterveydenhuollossa toteutetun liikuntaneuvonnan tarjoavan merkittäviä hyötyjä tyypin 2 diabeteksen hoidossa, vaikka liikuntaharjoittelun määrän kasvu on vaatimatonta. Pienilläkin investoinneilla voidaan edistää sekä hoidon- että elämänlaatua tyypin 2 diabetesta sairastavilla, toteaa projektitutkija Tuula Martiskainen Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä. Tutkimusartikkeli on osa Martiskaisen valmistelemaa väitöskirjaa.
Martiskaisen mukaan Suomessa perusterveydenhuollossa on toteutettu varsin vähän toimeenpanotutkimusta, jossa pyrittäisiin arvioimaan uudenlaisten toimintamallien tai palvelumuotojen vaikuttavuutta käytännössä. Tämä tutkimus toteutettiin arkivaikuttavuus-asetelmalla eli osana perusterveydenhuollon normaalia toimintaa. Tulokset tarjoavat arvokasta lisätietoa liikuntaneuvonnan toteutettavuudesta ja toteutustutkimuksesta perusterveydenhuollossa sekä siitä, miten sähköisiä potilastietojärjestelmiä voidaan käyttää tutkimustietojen lähteenä.

Parhaaseen kestävyyskunnon kolmannekseen kuuluvilla työntekijöillä oli kolme kertaa vähemmän sairauspoissaoloja huonompaan kolmannekseen verrattuna. Vastaavasti hyvä tai keskimääräinen kestävyyskunto oli yhteydessä parempaan työkykyyn. Tämä selvisi UKK-instituutin ja Nokian kaupungin yhteisen tutkimushankkeen poikkileikkaustutkimuksessa, jossa selvitettiin liikkumisen ja kunnon yhteyttä sairauspoissaoloihin, työkykyyn ja elämänlaatuun.
UKK-instituutin ja Nokian kaupungin yhteiseen tutkimushankkeeseen osallistui 185 tuki- ja liikuntaelinoireista kärsivää Nokian kaupungin työtekijää. Ennen varsinaisen tutkimuksen alkua poikkileikkaustutkimuksella selvitettiin liikkumisen ja kestävyyskunnon yhteyttä sairauspoissaoloihin, työkykyyn ja elämänlaatuun.
Tutkittavien kestävyyskunto arvioitiin 6 minuutin kävelytestillä ja viikoittaisen liikkumisen määrä mitattiin liikemittarilla. Sairauspoissaolotiedot kerättiin tutkittavien suostumuksella työnantajan rekisteristä edeltäneen kuuden kuukauden ajalta. Työkyky ja elämänlaatutiedot kerättiin kyselylomakkeella. Analyysissa huomioitiin ikä, sukupuoli ja koulutus.
Hyvä kunto säästää rahaa
Poikkileikkaustutkimuksen mukaan parhaaseen kestävyyskunnon kolmannekseen kuuluvilla työntekijöillä oli kolme kertaa vähemmän sairauspoissaoloja huonompaan kolmannekseen verrattuna.
– Euroiksi muutettuna sairauspoissaolojen mediaanikustannus oli parhaaseen kuntokolmannekseen kuuluvilla 67 % pienempi huonompaan kolmannekseen verrattuna, kertoo UKK-instituutin tutkija Päivi Kolu.
Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan kuntatyöntekijälle kertyy keskimäärin 17 sairauspoissaolopäivää vuodessa.
– Sairauspoissaolojen vähentämisellä saavutettaisiin kustannussäästöä sekä yrityksille että yhteiskunnalle. Työntekijöiden kannustaminen liikkumisen lisäämiseen ja kestävyyskunnon kohottamiseen on yksi käyttökelpoinen keino pienentää sairauspoissaolojen riskiä, Kolu täydentää.
Hyvä kestävyyskunto yhteydessä parempaan työkykyyn ja elämänlaatuun
Tutkimuksen mukaan parhaaseen tai keskimmäiseen kestävyyskunnon kolmannekseen kuuluminen oli yhteydessä myös parempaan koettuun työkykyyn.
– Hyvän kestävyyskunnon ja työkyvyn välinen yhteys on ymmärrettävä, koska kestävyyskunto on merkittävä osa fyysistä työkykyä, joka edesauttaa työssäjaksamista ja työn rasituksesta palautumista, kertoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
Lisäksi hyvä kestävyyskunto ja runsas reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä olivat yhteydessä parempaan fyysiseen elämänlaatuun.

Poliisille on tehty useita eri rikosilmoituksia Helsingin kaupungin palkanmaksuihin liittyvistä ongelmista. Helsingin poliisilaitos tekee tapahtumista esiselvityksen sen arvioimiseksi, onko asiassa syytä epäillä jotain rikosta. 
– Rikosilmoituksissa on nimetty joitain yksittäisiä kaupungin viranhaltijoita. Tilanne on kaikkien kannalta valitettava. Helsingin poliisilaitos ei voi vaikuttaa palkanmaksuhäiriöiden korjaantumiseen tai menettelyyn ylipäänsä, vaan poliisin tehtäväksi jää ainoastaan arvioida onko häiriöiden taustalla syytä epäillä jotain rangaistavaa tekoa tai laiminlyöntiä, toteaa rikostarkastaja Teemu Jokinen Poliisin tiedotteessa. 
Muun muassa hoitajajärjestö Tehy on pyytänyt poliisia selvittämään, kenen viranhaltijan vastuulla olevista laiminlyönneistä palkanmaksun virheellisyydet johtuvat.
Poliisi tiedotttaa asiasta seuraavan kerran esiselvityksen valmistuttua.