Jump to content
MAINOS
  • Selvitys: Joka kolmas hoitaja kokenut työssään seksuaalista häirintää


    Hoitajat.net
     Share

    Tehyn selvityksen mukaan seksuaalinen häirintä ja seksuaaliväkivalta ovat hoitotyössä yleistä. Järjestön teettämään kyselyyn vastanneista noin kolmannes on kohdannut seksuaalista häirintää uransa aikana. Häirintä kohdistuu erityisesti nuoriin työntekijöihin. Tehy vaatii tiedotteessaan työnantajia puuttumaan asiaan. 

    Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä ei-toivottua käytöstä, joka on luonteeltaan seksuaalista ja se loukkaa henkistä tai fyysistä koskemattomuutta.  

    Kyselyyn vastanneista oli 30 % kohdannut uransa aikana työpaikoillaan seksuaalista häirintää. Vastaajat ovat joutuneet kokemaan seksuaalista häirintää erityisesti asiakkaiden ja potilaiden taholta (85 %). Myös kollegoiden taholta (26 %) sekä asiakkaiden saattajien ja omaisten taholta (12 %) koettiin häirintää.  

    Seksuaalinen häirintä ilmenee seksuaalisesti latautuneina puheina, seksuaalisilla vihjailuilla, vartaloa tai pukeutumista koskevilla huomautuksilla ja yksityiselämää koskevilla intiimeillä huomautuksilla tai kysymyksillä.  

    Seksuaalinen häirintä kohdistui erityisesti alle 35-vuotiaisiin työntekijöihin, joista 45 % oli kokenut häirintää työuransa aikana. Seksuaalinen häirintä oli yleistä erityisesti sosiaalipalveluissa, joissa työntekijöistä 36 % oli kokenut häirintää.

    Seksuaalisen väkivallan tekijä ei kunnioita toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta

    Seksuaaliväkivaltaa ovat esimerkiksi raiskaus, seksiin pakottaminen ja painostaminen tai pakottaminen nöyryyttäviin seksuaalisiin tekoihin. Seksuaaliväkivalta on sekä fyysistä että henkistä väkivaltaa.  

    Kyselyyn vastanneista oli 6 % kohdannut seksuaalista väkivaltaa uransa aikana. Seksuaaliväkivalta tai sen uhka kohdistui kyselyn mukaan muita yleisemmin nuoriin alle 35-vuotiaisiin, joista 13 % oli joutunut kokemaan sitä.  

    Tehyläiset kokevat seksuaaliväkivaltaa tai sen uhkaa useimmiten asiakkaiden tai potilaiden taholta (90 %). Kollegoiden taholta (16 %) ja omaisten taholta (13 %) koettiin seksuaaliväkivaltaa tai sillä uhkailua. 

    Seksuaaliväkivalta ilmenee useimmiten rintojen ja takapuolen puristeluna, muuna kosketteluna sekä väkisin suutelemisena tai sen yrityksenä. 

    Seksuaalista väkivaltaa koettiin selvästi vähemmän kuin seksuaalista häirintää. Yleisintä se on psykiatrisessa hoidossa, kuntoutuksessa, päiväkirurgiassa ja päivystyksessä. 

    Aula Reseach Oy:n tekemän kyselyn otos kerättiin sähköisesti 22.2.–31.3.2021. Kyselyyn vastasi yhteensä 4023 tehyläistä. Kyselyn vastausprosentti oli 20. 

    Lisätietoja: 

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    There are no comments to display.



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen torjuu hallitusneuvottelujen yhteydessä esillä olleen ajatuksen, että hoitohenkilökunnalle tulisi antaa oikeus kieltäytyä abortin tekemisestä. 
      – Asia nousee keskusteluun aika ajoin, mutta tällaista oikeutta ei tule olla. Terveydenhuollon ammattilainen ei voi valita asiakkaitaan. Kaikilla on oikeus turvalliseen aborttiin ja ihan jokaisella on oikeus saada tarvitsemaansa hoitoa riippumatta hoitavan henkilöstön asenteista tai uskonnollisesta vakaumuksesta. Tämä on terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattietiikan ydintä, toteaa Rytkönen järjestön tiedotteessa.
      Puheenjohtaja Rytkönen on itse ennen ammattijärjestötehtäviä tehnyt pitkän työuran kätilönä ja korostaa, että asiakas ei missään tilanteessa saa olla peloissaan siitä, miten ammattilainen häneen suhtautuu.
      Lue lisää...
    • Suomen Sairaanhoitajien tuoreen työolobarometrin tulokset ovat lähes kauttaaltaan positiivisemmat kuin 2020 ja toisiksi parhaimmat koko 13-vuotisen mittaushistorian aikana. Suomen Sairaanhoitajat on seurannut alan vetovoimaisuutta ja sairaanhoitajien työhyvinvointia parin vuoden välein vuodesta 2010 lähtien.
      Työolobarometri kartoittaa kuuden eri osa-alueen kehitystä ja niiden merkitystä sairaanhoitajien hyvinvoinnille. Osa-alueet ovat: toimivat käytännöt, osallistava johtaminen, työn palkitsevuus, asiantuntijuuden kehittäminen, korkeatasoinen hoidon laatu sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen. Vastaajat arvioivat väittämiä kymmenenportaisen Likert-asteikon avulla (1=täysin eri mieltä ja 10=täysin samaa mieltä).
      Eniten samaa mieltä oltiin näistä väittämistä:
      Jokaisella on oikeus perhevapaisiin ja sairaan lapsen tai läheisen hoitamiseen (8,4). Huomioimme potilasturvallisuuden hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa (8,1). Työmme tavoitteet ja perustehtävä on määritelty (7,9). Työmme on mielekästä, vaikka olemmekin välillä stressaantuneita ja väsyneitä (7,6). Tuetaan myös isiä käyttämään perhevapaita (7,6). Vähiten samaa mieltä oltiin näistä väittämistä:
      Päätöksenteko on läpinäkyvää. Saamme tarvittaessa työnohjausta. Henkilöstömäärä ja ammattirakenne vastaavat työn vaativuutta. (6,0). Työhyvinvointia tukeva toiminta on suunnitelmallista (5,9). Koen, että minulla on mahdollisuus edetä urallani (5,7). Koen, että hyvinvointialueille siirtyminen antaa minulle uusia ammatillisia mahdollisuuksia työssäni tulevaisuudessa (4,9). Palkka nousee tehtävien vaativuuden kasvaessa (4,1). Selvitys antaa kattavaa seurantatietoa siitä, mitä sairaanhoitajat ajattelevat alan vetovoimaisuudesta ja työhyvinvoinnista. 
      Kysely sisältää aina kaksi ajankohtaista, mittariston ulkopuolista kysymystä. Nyt kysyttiin vastaajien kokemusta urakehitysmahdollisuuksista sekä hyvinvointialueiden tarjoamista uusista työmahdollisuuksista tulevaisuudessa. Vastaajat eivät olleet juurikaan samaa mieltä siitä, että hyvinvointialueille siirtyminen tarjoaa uusia ammatillisia mahdollisuuksia tulevaisuudessa (ka. 4,9). Jokseenkin eri mieltä oltiin myös siitä, että vastaajilla on mahdollisuus edetä urallaan (ka. 5,7).
      – Sairaanhoitajien vastaukset näihin ajankohtaisiin kysymyksiin antavat Suomen Sairaanhoitajille vahvan mandaatin olla jatkossa entistä tiiviimmin tukemassa, kehittämässä ja edistämässä sairaanhoitajien urapolkuja ja uralla etenemisen mahdollisuuksia, sanoo toiminnanjohtaja Anne Pauna.
      Suomen Sairaanhoitajat on erityisen huolissaan selvityksessä ilmenneistä puutteista sairaanhoitajien mahdollisuudessa ylläpitää osaamistaan: Täydennyskoulutus ei toteutunut lain edellyttämällä tavalla. 29 prosenttia vastaajista ilmoitti, että heillä ei ole ollut edellisen vuoden aikana yhtään täydennyskoulutuspäivää. Keskimäärin täydennyskoulutuspäiviä tulisi olla kuusi vuodessa ja ne tulisi mahdollistaa työaikana.
      – Jotta sairaanhoitajat voivat tarjota hyvää hoitoa, he tarvitsevat riittävästi mahdollisuuksia asiantuntijuutensa kehittämiseen, Suomen Sairaanhoitajien varapuheenjohtaja Terhi Reunama painottaa.
      Vaikka työolobarometrin tulokset ovat mittaushistorian toiseksi korkeimmat, on hyvä tiedostaa, että ne ovat edelleen tyydyttävällä tasolla.
      Me haluamme työolobarometrin tulosten myötä ohjata kuitenkin huomiota positiivisiin asioihin. Niistä merkittävin lienee se, että sairaanhoitajat arvostavat ammattiaan ja heillä on korkea eettinen vastuuntunto. Lisäksi alan sisäisestä hyvästä hengestä kertoo vahvasti se, että kaikissa ikäryhmissä oltiin Työn palkitsevuus -osiossa eniten samaa mieltä väittämästä, että työ on mielekästä, vaikka välillä ollaankin stressaantuneita ja väsyneitä (ka. 7,6). Toivomme, että ne osa-alueet, joilla tulokset ovat huonoja, nostetaan alalla yhteistuumin kehittämisen kohteiksi, sanoo toiminnanjohtaja Anne Pauna.
      Suomen Sairaanhoitajien jäsenille lähetettiin sähköinen kysely maaliskuussa 2023. Siihen vastasi 1824 sairaanhoitajaa.
      Lataa Työolobarometri 2023.pdf
      Lue lisää...
    • Tehy, SuPer ja Erto antoivat tänään uuden lakkovaroituksen koskien 39 Attendon, Esperi Caren, Humanan ja Mehiläisen työyksikköä. Kolmen vuorokauden lakko alkaa tiistaina 20.6.2023 klo 00.01 ja päättyy torstaina 22.6.2023 klo 23.59.
       
      Keikkailukielto
      Tehy, SuPer ja Erto julistavat yksityiselle sosiaalipalvelualle myös keikkailukiellon, joka alkaa tänään 31.5.2023 kello 15.00 ja päättyy 14.6.2023 kello 15.00. Keikkailukielto on kokonaan uusi työtaistelumuoto. Sen aikana järjestöt kieltävät kaikkia jäseniään hakeutumasta keikkatyöhön, johon sovelletaan yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta. Keikkatyöllä tarkoitetaan tässä alle 13 vuorokauden mittaisia työsuhteita.
      Hakusaarto
      Näiden työtaistelutoimien lisäksi järjestöt julistavat määräaikaisen ja rajatun hakusaarron. Saarron aikana järjestöt kieltävät jäseniään hakeutumasta Pihlajalinna-konserniin, Esperi-konserniin, Mehiläinen-konserniin ja Attendo-konserniin kuuluvien yritysten tarjoamaan yksityisen sosiaalipalvelualan työhön. Hakusaarto alkaa tänään 31.5.2023 kello 15.00 ja päättyy 14.6.2023 kello 15.00.
      Järjestöt ovat jo aiemmin antaneet lakkovaroituksen kolmen vuorokauden lakosta alkaen torstaina 1.6.2023. Sen piirissä on yhteensä 28 Mehiläisen, Esperi Caren, Saga Caren ja Validian ympärivuorokautisen palveluasumisen (entinen tehostettu palveluasuminen), palveluasumisen tai näiden yhdistelmien yksikköä.
      Ylityö- ja vuoronvaihtokielto
      Yksityisellä sosiaalipalvelualalla on parhaillaan voimassa myös ylityö- ja vuoronvaihtokielto, joka jatkuu 14.6.2023 klo 15.00 asti.
      Järjestöjen keskeinen tavoite neuvotteluissa on palkkauksen ja työolojen parantaminen. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla on vakava työvoimapula ja ala on jäänyt selvästi julkista sektoria jälkeen palkkauksessa.
      Kevään aikana käydyt neuvottelut työehtosopimuksesta yksityiselle sosiaalipalvelualalle päättyivät tuloksettomina huhtikuun lopussa. Työriitaa on soviteltu valtakunnansovittelijan toimesta 8.5. alkaen toistaiseksi tuloksetta.
      Tarkemmat tiedot lakkokohteista: www.tehy.fi/sostes
      Lue lisää...
    • Yli kuudensadan terveydenhuollon ammattihenkilön allekirjoittaman Apottia koskevan kantelun johdosta Valvira otti HUS-yhtymän valvontaan. Valvira on nyt antanut asiassa päätöksensä.
      Valviran saamissa selvityksissä tuli esille useita puutteita, jotka koskivat muun muassa Apotti-järjestelmään liittyviä toimintakäytäntöjä, lääkehoitoa ja lääkkeiden määräämistä, tutkimustulosten näkyvyyttä hoitavalle lääkärille sekä ohjeistusta alaikäisen puolesta asiointiin.
      Valvontapäätöksessään Valvira kehottaa HUS-yhtymää huolehtimaan, että puutteet korjataan. HUS-yhtymän tulee 31.10.2023 mennessä toimittaa kirjallinen selvitys siitä, mihin toimenpiteisiin se on puutteiden korjaamiseksi ryhtynyt.
      HUS-yhtymästä puuttuu myös ohjeistus siitä, miten henkilöstö toimii tilanteessa, jos esimerkiksi tietojärjestelmän toiminnassa, yhteentoimivuudessa tai tietoturvassa havaitaan merkittäviä poikkeamia. Asiakastietolaki edellyttää ilmoituksen tekemistä Valviralle, jos havaittu poikkeama voi aiheuttaa riskin asiakas- tai potilasturvallisuudelle tai tietoturvalle. Päätöksessään Valvira kehottaa HUS-yhtymää toimittamaan asiaa koskevan ohjeen Valviralle 31.7.2023 mennessä toimenpideselvityksineen.
      Lue lisää...
    • Tehy, SuPer ja Erto ovat antaneet tänään uuden lakkovaroituksen kolmen vuorokauden lakosta alkaen alkaen torstaina 1.6.2023 klo 00.01 ja päättyen lauantaina 3.6.2023 klo 23.59.
      Lakon piirissä on yhteensä 28 Mehiläisen, Esperi Caren, Saga Caren ja Validian ympärivuorokautisen palveluasumisen (entinen tehostettu palveluasuminen), palveluasumisen tai näiden yhdistelmien yksikköä.
      Järjestöjen keskeinen tavoite neuvotteluissa on palkkauksen ja työolojen parantaminen. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla on vakava työvoimapula ja ala on jäänyt selvästi julkista sektoria jälkeen palkkauksessa.
      Kevään aikana käydyt neuvottelut työehtosopimuksesta yksityiselle sosiaalipalvelualalle päättyivät tuloksettomina huhtikuun lopussa. Neuvotteluja vauhdittaakseen järjestöt antoivat toukokuun alussa jo yhden lakkovaroituksen viiden vuorokauden lakosta ympärivuorokautisen palveluasumisen erikseen määriteltyihin kohteisiin. Lisäksi koko yksityisella sosiaalialalla on voimassa ylityö- ja vuoronvaihtokielto.
      Työriitaa on soviteltu valtakunnansovittelijan toimesta 8.5. alkaen, mutta sovittelussa on parhaillaan viikon tauko, koska sovittelija ei ole nähnyt edellytyksiä sovintoehdotuksen antamiselle.
      Tarkemmat tiedot lakkokohteista Tehyn sivuilla: https://www.tehy.fi/fi/sostes
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...