Jump to content
MAINOS
  • Selvitys: Joka kolmannen sote-alan työntekijän työkyky on alentunut – sairaanhoitajien ja lähihoitajien työ kuormittavampaa kuin muilla


    Hoitajat.net
     Share

    Huoli työmäärän kasvamisesta yli sietokyvyn sote-alalla on noussut aiemmista mittauksista, kertoo Työterveyslaitos (TTL) tiedotteessaan. Useamman kuin joka kolmannen sote-alalla työskentelevän työkyky on alentunut.

    Työstressiä, eli tilannetta, jossa on paljon työpaineita mutta vähän hallittavuutta työssä kokivat Kunta10-tutkimuksen mukaan edelleen eniten lähihoitajat (41 prosenttia), terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat (34 prosenttia) sekä lastenhoitajat ja koulunkäyntiavustajat (33 prosenttia).  

    Terveyden- ja sairaanhoitajien stressi oli kuitenkin vähentynyt koronavuoden 2020 mittauksesta. Vastaavana ajanjaksona opettajien kokema työstressi oli lisääntynyt 2–3 prosenttiyksikköä.  

    Palautuminen työpäivän aiheuttamasta rasituksesta oli heikentynyt koko kunta-alan vastaajajoukossa verrattuna kahden vuoden takaiseen (hyvin palautuvien osuus laski 41 prosentista 38 prosenttiin). Suurimpia pudotuksia oli alakoulujen ja lastentarhan opettajilla sekä lastenhoitajilla ja koulunkäyntiavustajilla.   

    Myös Mitä kuuluu? -työhyvinvointitutkimuksessa on merkkejä kuormitustekijöiden kasautumisesta ammattiryhmittäin. Sairaanhoitajien ja lähihoitajien työ on yhä kuormittavampaa kuin muilla, vaikka juuri näissä ammattiryhmissä on saavutettu positiivista kehitystä.   

    Nuoret tarvitsevat lisää tukea  

    Nuoret hoitoalan ammattilaiset pitäisi saada nykyistä paremmin mukaan työhyvinvoinnin kehittämiseen. Mitä kuuluu? -kyselytuloksissa nuorten tulokset ovat kehittyneet parempaan suuntaan, mutta ovat monelta osin yhä heikompia kuin muissa ikäryhmissä.   

    Toivomisen varaa on työn palkitsevuudessa ja palautumisessa. Liian moni nuori kokee asiakasväkivaltaa tai syrjintää ja liian monen nuoren työkyky on alentunut tai hän kokee psyykkistä rasittuneisuutta.    

    Alle 30-vuotiaiden jaksamisongelmat korostuvat myös kunta-alan kattavassa Kunta10-tutkimuksessa.   

    – Huolta herättävät nuorten masennus- ja ahdistuneisuusoireilu sekä työkykynsä alentuneeksi arvioivien osuuden kasvu ja vastaavasti työpäivästään hyvin palautuvien osuuden lasku, Kunta10-tutkimuksen johtaja Jenni Ervasti kertoo.  

    Vuonna 2022 masennus- ja/tai ahdistuneisuusoireita oli 15 prosentilla alle 30-vuotiaista Kunta10-vastaajista, kun vastaava luku muissa ikäryhmissä oli 8–11 prosenttia. Vuonna 2022 alle 30-vuotiaista vastaajista 29 prosenttia arvioi työkykynsä heikentyneeksi, kun vastaava luku vuonna 2020 oli 24 prosenttia.  

    – Selkeistä jaksamisongelmista huolimatta nuoret arvioivat jopa vanhempia myönteisemmin työpaikan ilmapiiriä ja esihenkilön toimintaa. Muutostarve lienee siis työn kuormittavuudessa, työkyvyn ja paremman palautumisen edistämisessä, eikä niinkään työyhteisössä tai esihenkilöiden toiminnassa, Ervasti pohtii.  

    LÄHDE

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    There are no comments to display.



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • SuPer selvitti jäseniltään, kuinka hoiva-avustajanimikkeellä toimivat osallistuvat lääkehoidon toteuttamiseen. Yli 30 prosenttia vastaajista kertoi, että lääkehoito kuului hoiva-avustajille. Osalla hoiva-avustajista on suoritettuna suppeampi lääkelupa, osalla oli lähes täysi lääkehoitolupa ja osa suoritti lääkehoitoa ilman lääkelupaa. 
      Hoiva-avustaja ei ole sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Kyselyssä nousi esiin, että suurin osa hoiva-avustajista sai silti antaa asiakkaalle valmiiksi jaettuja lääkkeitä, mutta osa sai myös pistää esim. insuliinit, antaa silmätippoja ja inhaloitavia lääkkeitä, jakaa lääkkeitä ja vaihtaa muistilääkitys- ja kipulaastareita. Monessa vastauksessa mainittiin erikseen, että huumausaineiksi luokiteltavia, ns. N-lääkkeitä hoiva-avustajat eivät saaneet käsitellä.
      Avoimissa vastauksissa tuli esiin, ettei hoitajilla ole aina tietoa onko hoiva-avustajalla lääkelupaa. Kyselyssä nousi esiin myös, että täysin alalle kouluttautumaton on suorittanut lääkeluvat esihenkilön pyynnöstä.
      Kyselyyn vastasi 4275 superilaista.
      Lue lisää...
    • Valvira ja aluehallintovirasto valvovat ikäihmisten kotihoidon henkilöstön riittävyyttä ja osaamista sekä kotihoidon laatua tehostetusti tänä vuonna.
      Valvontahavaintojen mukaan kotihoidon palveluissa on useita kehittämistarpeita. Parannettavaa on muun muassa lääkitysturvallisuudessa, henkilöstön riittävyydessä ja palvelujen oikea-aikaisuudessa, omavalvontasuunnitelmissa sekä hoito- ja palvelusuunnitelmien toteutumisessa käytännössä.

      Valvonnan tarvetta vahvistavat myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tuoreet seurantatiedot, joiden mukaan ikäihmisten kotihoidon käyntimäärät ovat merkittävästi laskeneet vuonna 2022 verrattuna aiempiin vuosiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten rekrytoinnit kotihoitoon ovat puolessa vuodessa vähentyneet lähes viidenneksellä.

      – Tilanne on huolestuttava, sillä ikäihmisten palvelujen tarve kasvaa, kun väestö ikääntyy. Kotiin annettavissa palveluissa palvelutarve kasvaa useimmiten ensimmäisenä, toteaa ryhmäpäällikkö Kirsti Tolonen Valvirasta.

      Kotihoidon palvelujen laatu ja turvallisuus edellyttävät henkilöstön riittävän koulutettua sekä määrällisesti riittävää ja ammatillisesti osaavaa henkilöstöä. Määrältään riittämätön ja kuormittunut henkilöstö lisää työssä tapahtuvien virheiden ja vaaratilanteiden riskiä.
      Lue lisää...
    • Työnantajat haluavat kiihkeästi lisää hoiva-avustajia omien sanojensa mukaan erityisesti avustaviin tehtäviin. Tehyn mukaan hoiva-avustajia käytetään kuitenkin yllättävän paljon myös selvästi sairaanhoitajille ja lähihoitajille kuuluviin tehtäviin kuten lääkehoitoon, missä on ilmennyt nyt vakavia ongelmia.
      Tehyn kyselyssä ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa työskennelleistä vastaajista 24 % kertoi, että hoiva-avustajat osallistuvat lääkehoitoon viikoittain tai useammin. Kuitenkin vain pienellä osalla hoiva-avustajista oli kirjallinen lääkelupa ja koulutus lääkehoitoon. 
      Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä lääkehoidon toteuttaminen on määritelty ensisijaisesti koulutettujen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtäväksi. Hoiva-avustajat eivät ole em. ammattihenkilöitä eivätkä osallistu lääkehoitoon. Tästä voidaan tietyin edellytyksin poiketa, jos työnantaja arvioi sen toiminnan kannalta perustelluksi. Tällöin hoiva-avustaja tulee kouluttaa lääkehoidon tehtäviin, osaaminen tulee varmistaa ja on oltava lääkehoitolupa. Vanhuspalvelulain mukaan puolestaan lääkehoitoa saa tehostetussa palveluasumisessa toteuttaa vain henkilö, jolla on tehtävän edellyttämä riittävä lääkehoidon koulutus ja osaaminen. 
      - Hoiva-avustajien käyttö lääkehoidossa näyttää karanneen käsistä. Vallalla on tältä osin lääkehoidon villi länsi, jossa paitsi rikotaan lakia myös vaarannetaan vakavasti potilasturvallisuus, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.  
      Tehy vaatii tiukempaa valvontaa ja sanktioita nyt ilmenneisiin lääkehoidon puutteisiin ja laiminlyönteihin.
      – Kuka toimintaa valvoo ja kantaa vastuun lääkehoidosta, kun hoiva-avustajat eivät esimerkiksi ole Valviran valvonnan piirissä. Myös vastuukysymyksissä on isoja aukkoja, Rytkönen sanoo.
      Työnantajat pelaavat Rytkösen mukaan kaksilla korteilla.

      – Viesti päättäjille ja julkisuuteen on, että sote-alalle tarvitaan lisää väkeä nimenomaan avustavaan työhön, mikä olisikin ihan perusteltua. Mutta todellinen syy näyttääkin olevan tarve halvempaan ja vähemmän koulutettuun työvoimaan. Asioista on hyvä puhua niiden oikeilla nimillä, sanoo Rytkönen.
      Rytkösen mukaan työnantajien jatkuva valitus mm. vanhuspalveluiden mitoituksesta, hoitajapulasta ja hoiva-avustajien tarpeesta on ristiriitaista ja saanut outoja sävyjä.
      – Esimerkiksi Helsingin Sanomissa 25.1.2023 pari keskeistä työantajan edustajaa käytti todella halventavaa puheenvuoroja sote-alan työstä. Kuka haluaa työhön alalle, josta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja Sanna Svahn toteaa, että omaishoitajakin pystyy hoitamaan ilman koulutusta? Tai tehtäviin, joista työnantajaliiton johtaja Arja Laitinen sanoo, että ei edellytä ammattilaisia, koska työ on vanhusten kanssa keskustelua ja kahvin juontia, hän kysyy.
      Rytkönen suosittelee, että työnantajat kokeilisivat mollaamisen sijaan maksaa kunnollista palkkaa ja parantaa työoloja.
      – Jos se vetovoimakin siitä kohenisi ja hoitajapula helpottaisi.
      Lue lisää...
    • Hätätyön turha teettäminen on rikos. Tehy-lehden uutisen mukaan Kymsote teetti työtaistelun aikana hätätyötä, joka ei täyttänyt hätätyön kriteerejä. Tehy teki asiasta rikosilmoituksen.
      Rikosilmoitus koskee 26 tapausta, joissa hätätyön teettämisen edellytykset Lounais-Suomen aluehallintoviraston päätösten mukaan eivät ole täyttyneet.
      ”Poliisin on suoritettava asiasta esitutkinta ja saatettava rikoksesta epäillyt kuusi viranhaltijaa vastuuseen tekemisistään”, sanoo Tehyn oikeuspalvelun päällikkö Kari Tiainen Tehy-lehdelle.
      Työaikalain mukaan hätätyötä voidaan teettää muun muassa silloin, jos ennalta arvaamaton tapahtuma uhkaa johtaa hengen tai terveyden vaarantumiseen.
      AVI on arvioinut jokaisen 26 tapauksen osalta erikseen ja todennut, että hätätyön teettämisen kriteerit eivät yhdenkään tapauksen osalta täyty. Avin päätöksistä ilmenee Tiaisen mukaan selvästi, että rikoksesta epäiltyjen työnantajan edustajien perusteeton toiminta on ollut järjestelmällistä ja toistuvaa.
      Lue lisää...
    • Hoidon laatu ja potilasturvallisuus on heikkoa useassa tehostetun palveluasumisen, kotihoidon, vammaispalveluiden ja mielenterveys- sekä päihdetyön palveluasumisen yksikössä. Suurin syy ongelmiin on pula etenkin lähihoitajista, kertoo Tehy tiedotteessaan.
      Tehyn lähihoitajille tekemän kyselyn mukaan asiakkaat joutuvat odottamaan viikoittain tai jopa päivittäin aamupesuja, lääkehoitoa, aamupalaa, ulkoilua, toimintakykyä ylläpitäviä harjoituksia ja kohtuuttoman pitkään wc:hen pääsyä. Lisäksi asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitäminen jäi vähäiselle huomiolle.
      Potilasturvallisuus (esimerkiksi kaatumiset, lääkepoikkeamat) vaarantui vastaajien mukaan viikoittain tai useammin, koska henkilöstövahvuudessa ei ollut riittävä määrä koulutettuja ammattihenkilöitä ja henkilöstövajetta oli täydennetty esimerkiksi hoiva-avustajilla.
      Kolmannes (32 %) vastanneista lähihoitajista totesi, että joutui selviytymään usein työtehtävistään ilman työtovereiden apua. Lähihoitajat (20 %) arvioivat, että toimivat sairaanhoitajan sijaisena viikoittain tai useammin. Vastaavasti hoiva-avustajat sijaistivat lähihoitajia viikoittain tai useammin vastaajien (24 %) mukaan.
      Vastaajista vain 27 % ilmoitti työhyvinvointinsa hyväksi.
      Fyysisen kuormituksen lisäksi hoitajat kokevat eettistä kuormitusta, joka johtuu siitä, että hoitaja joutuu toimimaan eettisten periaatteidesi vastaisesti ja kokee, ettei voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi. Kognitiivista kuormitusta aiheutuu tilanteista, joissa hoitaja joutuu keskeyttämään usein työtehtävänsä, suorittamaan useaa työtehtävää yhtäaikaisesti, esimerkiksi samanaikaisesti kirjaamaan, seuraamaan sähköpostia, vastaamaan puhelimeen ja keskustelemaan asiakkaiden tai työtoverin kanssa.
      Kognitiivisesti (59 %), eettisesti (57 %) ja fyysisesti (52 %) kuormittuneista vastaajista yli puolet koki olevansa haitallisesti tai vakavasti kuormittunut. Kuormitusta aiheutti kiire, huono johtaminen ja ergonomiaan liittyvät puutteet. Työvuoroista oli puuttunut edellisen kuukauden aikana (75 %) useimmiten juuri lähihoitajia.
      Kyselyyn vastasi 1399 lähihoitajaa, jotka työskentelivät mm. ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa, kotihoidossa, vammaispalveluiden ja mielenterveys- ja päihdetyön palveluasumisen yksiköissä.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...