Jump to content
MAINOS

Selvitys: Hoitoalalla rasismia ja syrjintää


Hoitajat.net
 Share

Kuvituskuva: Envato

Tehy kysyi sote-alan ammattilaisilta näkemyksiä kansainvälisestä rekrytoinnista ja työperäisestä maahanmuutosta. Selvityksestä käy ilmi, että työyhteisöissä ei ole tarpeeksi valmiuksia ottaa vastaan ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Ulkomaalaistaustaiset hoitajat kertovat kokeneensa rasismia ja syrjintää.

Selvitykseen vastasi 18 618 Tehyn jäsentä, joista 17 679 oli hoitajia ja 939 hoitotyön johtajia. Vastaajista 4 % kertoi syntyneensä muualla kuin Suomessa ja 3 % joko toisen vanhempansa tai molempien vanhempiensa syntyneen muualla kuin Suomessa.

Selvityksessä kysyttiin ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrästä sote-alalla, työvoiman riittävyydestä ja hoitajapulan ratkaisuista, työpaikkojen valmiudesta vastaanottaa ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, työntekijöiden tasapuolisesta kohtelusta ja monikulttuurisuudesta työpaikoilla.

Vastauksista käy ilmi, että työyhteisöt eivät ole valmistautuneet riittävän hyvin vastaanottamaan ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Vain 16 % kaikista vastanneista kertoo, että valmistautumista on toteutettu työpaikalla. Suurin osa vastaajista (60 %) ei tiedä onko valmistautumista tehty ja 23 % vastaa, että sitä ei ole tehty.

Hoitotyön johtajien ja työntekijöiden vastauksissa on merkittävä ero. Hoitotyön johtajista 46 % sanoo, että työpaikalla on valmistauduttu vastaanottamaan ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, mutta työntekijöistä vain 15 % oli samaa mieltä.

– Ulkomaalaistaustaisen hoitohenkilöstön vastaanottamiseen ei ole panostettu tarpeeksi työyhteisöissä. Työntekijät eivät tunne työpaikkansa toimenpiteitä liittyen monikulttuurisuuteen ja ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden rekrytointiin. Tässä on iso työsarka työnantajille, toteaa Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.

Vastaajat ehdottivat, että varautumista voidaan toteuttaa mm. ulkomaalaistaustaisten hoitajien kielitaidon varmistamisena, antamalla enemmän aikaa perehdytyksiin ja järjestämällä työyhteisössä monikulttuurisuuskoulutusta.

Monikulttuurisuus ja työvoiman rekrytointi osana työyhteisöjen arkea on siksikin tärkeää, että kyselyyn vastanneista yli puolet (51 %) vastasi, että työpaikalla on tällä hetkellä ulkomaalaistaustaisia hoitajia.

Uudenmaan alueella ulkomaalaistaustaisia hoitajia on selvästi muuta maata enemmän. Esimerkiksi HUS-yhtymässä (Helsingin kaupungin ja muun Uudenmaan hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon yhtymä) 73 % vastanneista, Helsingin kaupungilla sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella 72 % ilmoitti, että työpaikalla on ulkomaalaistaustaisia hoitajia. Muualla Suomessa heitä (46 %) on selkeästi vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla.

Ulkomaalaistaustaiset hoitajat kokevat rasismia ja syrjintää

Kyselyyn vastanneista valtaosa (64 %) kertoi, että työntekijöiden kohtelu on tasa-arvoista, mutta 24 % vastasi tähän kieltävästi.

Vastauksissa on selvä ero sen suhteen, onko vastaaja itse ulkomaalaistaustainen vai ei. Ulkomaalaistaustaisista vastaajista 38 % oli sitä mieltä, että kohtelu työpaikolla ei ole tasa-arvoista. Heidän kokemuksensa tasa-arvoisesta kohtelusta oli selvästi heikompi kuin muilla vastaajilla.

Epätasa-arvoinen kohtelu oli ulkomaalaistaustaisten hoitajien mukaan esimerkiksi osaamisen vähättelyä (24 %), lomien ja työvuorojen epätasaista jakautumista (21 %), rasistisuutta ja ennakkoluuloisuutta (20 %), työtehtävien ja vastuualueiden epäreilua jakautumista (14 %), kielitaitoon perustuvaa syrjintää (11 %), sosiaalisiin suhteisiin (11 %) tai asemaan perustuvaa syrjintää (8 %).

Rytkösen mukaan kyse on rasismista ja vastaajien kuvaamasta alentavasta, nöyryyttävästä kohtelusta, joka pitää ehdottomasti saada loppumaan.

– Osasyynä rasismiin saattaa olla se, että työnantajat eivät ole riittävästi valmistautuneet ulkomaalaistaustaisten hoitajien vastaanottamiseen eikä työyhteisöjä kouluteta monikulttuurisuuteen. On katsottava peiliin niin yhteiskunnassa, työelämässä kuin ammattijärjestöissäkin, jotta ulkomaalaistaustaiset hoitajat kokevat itsensä tervetulleiksi ja jäävät Suomeen.

Ongelmaan on puututtava siksikin ripeästi, että Suomi kilpailee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista, joista on huutava pula koko maailmassa. On arvioitu, että maailmassa puuttuu yli 10 miljoonaa sairaanhoitajaa ja kätilöä. Tämän lisäksi on pulaa muista sote-alan työntekijöistä.

– Me Tehyssä toivotamme tervetulleiksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset muista maista. Työnantajien on lisättävä veto- ja pitovoimaa eli yksinkertaisesti parannettava työoloja ja palkkausta, jotta alalle saadaan lisää hoitajia alalle niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

Kyselyn toteutti Tehyn toimeksiannosta Aula Research. Kyselyn vastausprosentti oli 18 ja se toteutettiin maaliskuussa 2023 sähköisenä kyselynä.

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Työyhteisössä missä työskentelen on erään uskontokunnan edustaja jolla on lupa pitää yllään uskonnon tunnusmerkistöä, MUTTA minulta se on kielletty (pieni kultainen ristiriipus kaulassa)..... eli olen kokenut rasismia uskontoni perusteella. 

Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi murskaavan arvion Attendon Herajärven hoivakodista 27.6.2024. Yllätystarkastus paljasti, että hoivakodissa henkilöstön määrä ja kielitaito ovat täysin riittämättömiä. Aluehallintovirasto onkin määrännyt Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n korjaamaan tilannetta pikaisesti tai muuten edessä on 350 000 euron uhkasakko.
      Tilanne on ollut hälyttävä: yksikössä oli paljon työvuoroja, joissa ei ollut riittävää määrää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Yksikössä oli 59 ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakasta. Iltavuorossa työskenteli kolme lähihoitajaa, muiden työntekijöiden ollessa opiskelijoita tai hoiva-avustajia. 
      Työntekijöiden kielitaito ei ollut riittävä tehtävien hoitamiseen. Palveluntuottajaa oltiin aiemmin useaan otteeseen ohjattu asettamaan henkilöstön kielitaito vaadittavalle tasolle. Ohjauksesta huolimatta yksikön henkilöstön kielitaito todettiin edelleen puutteelliseksi.
      Lisäksi aluehallintovirasto antoi huomautuksen Attendolle omavalvonnan puutteellisuudesta ja siitä, että sen antamat selvitykset eivät ole olleet totuudenmukaisia.
      Aluehallintovirasto vaatii Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n huolehtimaan viipymättä siitä, että yksikön toiminta vastaa laadultaan sekä sisällöltään asiakkaiden palvelutarvetta ja vanhuspalvelulakia. Jos Attendo ei noudata määräyksiä 1.9.2024 mennessä, uhkasakko voidaan määrätä maksettavaksi kokonaisuudessaan.
      Lähde : AVI
      Lue lisää...
    • Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistojen tutkimus paljastaa, että muistisairaiden hoivakoteihin pääsy ja hoidon laatu ovat puutteellisia. Haastattelututkimuksessa ilmeni, että hoitopaikan saaminen vaatii usein vakavia hoidontarpeita ja jo toteutuneita riskejä. Monesti hoitopaikka ei edes takaa tarpeiden mukaista hoitoa.
      Tutkija Jenny Paanasen mukaan hoivaköyhyys tarkoittaa hoidon riittämättömyyttä, vaikka hoitoa olisi tarjolla. Läheiset kuvaavat, miten hoivakotipaikan saaminen edellytti vaaratilanteen toteutumista ja omaishoitajien uupumista. Hoidon laatu vaihteli merkittävästi yksiköiden välillä, ja läheiset olivat huolissaan perustarpeiden kohtaamattomuudesta.
      Yliopistotutkija Jari Pirhonen varoittaa, että ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen voi uhata hyvinvointivaltion olemassaoloa.
      Lue lisää tutkimuksen paljastuksista ja läheisten kokemuksista.
       
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti eilen lakiesityksen, joka leikkaisi sairauspäivärahoja 120 miljoonaa euroa. Tämä merkitsisi noin 13 % vähennystä kaikista sairauspäivärahamenoista. Tehy vastustaa esitystä, sillä se kurjistaisi erityisesti keskituloisia, joiden sairauspäiväraha pienenisi 300–400 euroa kuukaudessa. Joihinkin tuloluokkiin leikkaus olisi yli 20 % nykyisestä päivärahan määrästä.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tyrmää esityksen ja toteaa, että kyse on toimenpiteestä, joka vaarantaa ennestään ahtaalla olevien ihmisten toimeentulon vakavalla tavalla.
      – Työntekijöiden talous ei kestä sitä, että työkyvyttömyysaikaista jo entuudestaan pientä päivärahaa leikataan 15–20 prosenttia. Tämä on pitkittyneen sairauden kohdanneiden henkilöiden ja heidän perheidensä kannalta täysin kohtuuton ja epärealistinen leikkaus, hehän eivät saa palkkaa, Rytkönen painottaa järjestön tiedotteessa.
      – Vaarana on, että raha ajaisi ratkaisuissa terveyden edelle ja töihin palattaisiin liian aikaisin, jolloin osasairausvapaa voisi toimia vastoin tarkoitustaan, Rytkönen sanoo.
      Tehyn juristi Jarkko Pehkonen kritisoi myös valtion toimintaa:
      – Ihmettelen kuinka valtio voi käyttää sairauspäivärahaa valtiontalouden tasapainottamiseen. Kyse on työntekijöiden ja työnantajien yhteisestä vakuutuksesta sairausajan toimeentuloon ja palkkamenoihin. Rahat pitäisi kohdentaa siihen mihin ne on tarkoitettu eli työntekijöiden sairauspäivärahamaksuihin.
      Lue lisää...
    • Hyvinkään sairaalassa työskennelleen potilaskuljettajan epäillään anastaneen rahaa kuljettamiltaan potilailta. Tällä hetkellä tiedossa olevia epäiltyjä tapauksia on yli kymmenen.
      HUS sai tiedon teoista toukokuussa. Tapauksen johdosta HUS on purkanut työntekijän työsuhteen ja tehnyt rikosilmoituksen poliisille. On mahdollista, että kaikki tapaukset eivät ole vielä tulleet ilmi. HUS suosittelee rikosilmoituksen tekemistä poliisille, jos joku epäilee joutuneensa vastaavanlaisen rikoksen uhriksi.
      Poliisitutkinnan ollessa kesken, HUS ei kommentoi tapausta enempää.
      Lue lisää...
    • Tehy tyrmää HUSin torstaina päätetyt lisäleikkaukset, jotka uhkaavat paitsi hoitajien työoloja, myös erikoisterveydenhuollon tasoa ja potilasturvallisuutta. HUSin budjettia leikattiin yllättäen 44 miljoonalla eurolla, mikä kasvattaa sopeutustarpeen vuoteen 2025 mennessä 99 miljoonaan euroon.
      – HUSin työntekijät eivät ole ansainneet tämän mittaluokan leikkauksia. Monet heistä työskentelevät jo ennen uusia säästöjä äärirajoilla, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Viikko sitten HUS ilmoitti rekrytointikiellosta säästöpaineiden takia.
      – Jää nähtäväksi, haluavatko ammattitaitoiset hoitajat pysyä leikkauksilla runnellussa HUSissa töissä. Todennäköisesti hoitajakato pahenee, puheenjohtaja Rytkönen huomauttaa.
      HUSin toimitusjohtaja Matti Bergendahl varoitti HUSin tiedottessa, että päätökset vaarantavat HUSin perustehtävän hoitamisen. Myös Osmo Soininvaara ilmoitti eroavansa HUSin hallituksesta vastalauseena leikkauksille.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen jakaa Soininvaaran huolen.
      –  Tämä uppoamaton laiva on nyt törmännyt jäävuoreen. Poliittisten päättäjien tehtävä on nyt päättää, soitetaanko kannella viulua vai pelastetaanko perustuslain turvaamat palvelut kansalaisille, Rytkönen sanoo.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...