Jump to content
MAINOS

Selvitys: Hoitajien työaikaa menee edelleen siivoamiseen ja pyykkäämiseen

Hoitajat.net

By Hoitajat.net

 Share
Hoitajat siivoavat, pyykkäävät ja/tai tekevät ruokahuoltoa joka päivä. Kuva: Envato

SuPer selvitti yksityissektorilla työskenteleviltä jäseniltään tilannetta kevään ns. hoivakriisin jälkeen. Työnantajat olivat luvanneet lisätä henkilöstön määrää ja korjata työoloja. Selvityksen alustavat tulokset kertovat, että korjauksia ei ole tehty siinä määrin kuin työnantajat ovat antaneet ymmärtää, kertoo SuPer tiedotteessaan.

Kyselyyn vastasi noin 2 000 superilaista, jotka työskentelevät Attendolla, Esperissä, Mehiläisessä ja Pihlajalinnassa. Kyselyssä selvitettiin, miten hoidon laatu koetaan hoivakriisin jälkeen.  SuPerin mukaan työntekijöitä ei ole aidosti kuultu eikä epäkohtiin ole puututtu riittävästi.

Työntekijöistä vähintään kaksi kolmesta vastasi, että hoidon laatu ei ole parantunut. Hoitajien työajasta menee edelleen iso osa muuhun kuin varsinaiseen hoitotyöhön. Attendon, Esperin, Mehiläisen ja Pihlajalinnan työntekijöistä yli kaksi kolmasosaa vastasi, että työtehtäviin kuului joka päivä siivousta, pyykkäystä ja/tai ruokahuoltoa.

Keväällä mediassa nousivat esiin yksityisen sektorin ongelmat vanhustenhoidossa. Hoivakodeissa paljastui useita puutteita ja epäkohtia. Henkilöstömitoitus alittui monessa yksikössä, ja mitoitus koettiin riittämättömäksi. Hoitajat toivat esiin eettistä kuormaa siitä, että he eivät voi hoitaa niin hyvin kuin haluaisivat ja pitäisi. Työnantajat lupasivat asiaan pikaista muutosta. 

 Share
MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Guest Vierailija

Guest Vierailija

Posted

Ihmettelen Attendon kieltoa aineskin yhdessä paikassa et yöllä ei saa pyykätä. Jolloin poikkeuksetta on hiljasta. Päivällä täytyy pyykätä muiden töiden ohessa.

Guest Vieras 2

Guest Vieras 2

Posted

Meillä tukityöntekijät hoitaa pyykit ja tiskit. Yöllä pyykkääminen on kielletty turvallisuus riskinä. Tulipalojen vaara yms. Ja kun hoitajia on yöllä vähän. Yö hoitajien työtaakkaa on myös pyritty vähentämään. 

Guest Jep

Guest Jep

Posted

Kyllä meidän Attendolla yötkin pyykätään ja siivotaan. Päivät siivotaan ja pyykätään myös. 

Guest Sama linja.

Guest Sama linja.

Posted

Milloin Super tekee samantyylisen kyselyn kunnalla töisdä oleville hoitajille?Sama meno myös kuntapuolella,pyykit ec.ec.

Guest Yöhoitaja

Guest Yöhoitaja

Posted

Yöllä on tietääkseni tarkoituskin olla hiljaista. Pyykinpesu on ensinnäkin paloturvallisuus syistä yöllä kielletty ja ylimääräinen meteli myös häiritsee yöllä nukkujia. Miltä tuntuis jos naapurit pyykkäisivät kerrostalossa öisin. Hiljaisuusaika pitäisi olla myös hoitopaikoissa ja ryhmäkodeissa asuvilla. 

Ps. Suinkaan kaikki ei näin tee ja pyykkiä pestään koko yö, sekä siivotaan,tiskataan..

Guest Hoitsu jo 27v

Guest Hoitsu jo 27v

Posted

Hyvä, yöpyykkäys on kielletty. Yövuorot itsessään heikentävät työntekijöiden terveyttä ihan "aikuistenoikeasti". Öisin pitäisikin suositusten mukaan tehdä vain välttämätön, muuten riittää läsnäolo.

Surullista, jos vielä on henki, että joka hetki pitää raataa hiki päässä. Oman terveytensä kustannuksella. 

Guest Mikä laitosavustaja?

Guest Mikä laitosavustaja?

Posted

12 minuuttia sitten, Vieras: Vieras 2 kirjoitti:

Meillä tukityöntekijät hoitaa pyykit ja tiskit. Yöllä pyykkääminen on kielletty turvallisuus riskinä. Tulipalojen vaara yms. Ja kun hoitajia on yöllä vähän. Yö hoitajien työtaakkaa on myös pyritty vähentämään. 

Tuo on niin heppoinen peruste. Lähes kaikissa yksiköissä on oltava jo asukasmateriaalin takia automaattinen paloilmoitin sekä lisäksi joissakin automaattinen sammutuslaitteisto. Ennemmin se palon havaitsee kuin mikään työntekijä, ellei vieressä istu. 

Itse aiheeseen, työskentelen yksityisellä puolella mt-palveluasumisessa. Etenkin viikonloppuisin suurin työ kuuluu jatkuvien ruokien ja kattauksien tekemiseen. Asukkaita noin 15, viikonloppuna kaksi töissä, joista toinen koko ajan keittiössä.

Guest Näin kyllä on.

Guest Näin kyllä on.

Posted

Kyllä ihan kunnankin puolella joutuu tekemään siivousta, pyykkäystä, astioiden tiskausta, ruokien esille laittamista jne. 

Guest Lähihoitaja

Guest Lähihoitaja

Posted

Ei mitään siivousta, pyykkäystä JA/TAI ruokahuoltoa. Vaan kaikkia noita! + lääkehoito ja asukkaat/potilaat ja muu hoito. tuntipalkalla kun määräaikasia sopimuksia jo 4. Ja työkaverina opiskelija

 

Guest O.o

Guest O.o

Posted

2 tuntia sitten, Vieras: Mikä laitosavustaja? kirjoitti:

Tuo on niin heppoinen peruste. Lähes kaikissa yksiköissä on oltava jo asukasmateriaalin takia automaattinen paloilmoitin sekä lisäksi joissakin automaattinen sammutuslaitteisto. Ennemmin se palon havaitsee kuin mikään työntekijä, ellei vieressä istu. 

Itse aiheeseen, työskentelen yksityisellä puolella mt-palveluasumisessa. Etenkin viikonloppuisin suurin työ kuuluu jatkuvien ruokien ja kattauksien tekemiseen. Asukkaita noin 15, viikonloppuna kaksi töissä, joista toinen koko ajan keittiössä.

Heppoinen peruste? Tulipalon sattuessa on raahattava ne asukkaat ulos sieltä, vaikka olisi mitkä paloilmoittimet tai sammutusjärjestelmät.

Voi moro...

Guest Julkisen tekijä

Guest Julkisen tekijä

Posted

Ihan sitä samaa tehdään julkisella, pestään pyykkiä päivällä ja yöllä, tehdään ruokaa päivällä ja yöllä ja siivotaan päivällä ja yöllä. Hoitotyötä tehdään, kun ehditään takkuilevien tietokonejärjestelmien lomassa

Guest Kaikki palaa.

Guest Kaikki palaa.

Posted

3 tuntia sitten, Vieras: O.o kirjoitti:

Heppoinen peruste? Tulipalon sattuessa on raahattava ne asukkaat ulos sieltä, vaikka olisi mitkä paloilmoittimet tai sammutusjärjestelmät.

Voi moro...

Tulipalohan leviää sekunnissa koko taloon ja kaikki pitää saada ulos? O_o No ei! Pienikin savu laukaisee jo paloilmoituksen ja tosissaan siinä vaiheessa ei ole palo vallannut koko huushollia. Henkilökunnan edustaja varmaan ehtii alkusammutuksen tehdä ja välttyy koko asukaskunnan ulos kelkkomiselta. Ei nyt pidä maalata piruja turhaan seinille. Ja kaikista Suomen sadoista palvelukodeista, monessa se pyykkikone on a) edes kärähtänyt b) sytyttänyt pienenkään palon c) aiheuttanut vakavia vahinkoja? Itse en tätä pyykinpesua nyt suurimmaksi uhaksi lukisi yksityisellä sektorilla. Jos näin olisi, asiat olisi toisaalta aika hyvällä mallilla... Silloin hoitohenkilökunnan mitoitus olisi riittävä, työtä jaksaa tehdä, palkka on kunnollinen, on kiva mennä töihin ja ainut huoli mikä taustalla kalvaa on se, syttyykö pesukone jo tänä yönä tuleen...

Guest Moppipää

Guest Moppipää

Posted

Muutama vuosi sitten yököillä pesetettiin vielä lattiatkin🤣

Guest Riippuu ja Roikkuu

Guest Riippuu ja Roikkuu

Posted

Miehitys? Kaiketi sitä joutaakin pestä pyykkiä ja tiskailla jos on vähän asukkaita esim. tuetussa asumispaikassa, jossa kotihoitotyöt ovat ohjausta. Paljonko asukkaita, paljonko hoitajia ( aamu-ilta-yö) ja mikä paikka esim. tehostettu/tuettu vanhuspuoli ?

Guest Saltsu87

Guest Saltsu87

Posted

Meillä hoitajat hoitaa pyykit, roskien viennin ja aamupalan teon ja päivällisen lämmityksen ja jaon. 

Guest Hoitajamies

Guest Hoitajamies

Posted

17.9.2019 klo 17.16, Vieras: Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen Attendon kieltoa aineskin yhdessä paikassa et yöllä ei saa pyykätä. Jolloin poikkeuksetta on hiljasta. Päivällä täytyy pyykätä muiden töiden ohessa.

Ei meidän attendossa meillä yöhoitajilla minkäänlaista pyykkikieltoa ole. Koneet pauhaa aamuun asti... 

Guest Ninna

Guest Ninna

Posted

Ei meidän asukkaita pyykinpesu öisin häiritse. Huoneet eivät ole pesulan välittömässä läheisyydessä eikä seinätkään ole pahvia.

Se vielä puuttuisi, että meillä kiellettäisiin pyykinpesu öisin. Ei sitä pyykin määrää (vuodevaatteet, pyyhkeet sekä asukkaiden omat vaatteet) ehdi millään pesemään pelkästään päivisin.

Talo on yli 60 paikkainen, joten pestävää löytyy. 

 

Guest eww

Guest eww

Posted

Meillä myös. Lähihoitajat ja sairaanhoitajat kattavat pöydät, pyyhkivät pöydät, vievät roskat, putsaavat keittimet, pyörittävät pesukonetta ja tiskikonetta. Viikonloppuisin pyyhkivät lattiat. Jos muistisairaat sotkee, ei meillä ole mitään nappia soitetaanpa siivooja paikalle vaan itse siivotaan. Lounasruoka ja päivällisruoka sentään tulee valmiina, se on jo jotain! Leivät tehdään itse. Milloinhan insinöörit saataisiin kärräämään roskia 



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Koronarokotteen ottaminen jakaa tunteet hoitajien keskuudessa – enemmistö aikoo ottaa rokotteen
      Empatia-analytiikkayhtiö NayaDayan toteuttama tutkimus paljastaa suomalaisten hoitajien aikeet koronavirusrokotteen ottamista kohtaan. Tutkimuksen otoksesta (N=1001) seitsemän prosenttia oli hoitajia, sairaanhoitajia tai muita terveydenhuollon ammattilaisia. Yli puolet heistä (57 %) aikoo ottaa rokotteen, 14 % aikoo kieltäytyä, epävarmoja on 17 %. Loput 12 % on rokotteen jo saanut. Tutkimus toteutettiin tammikuussa.
      Covid-19-rokotuksen herättämät tunteet jakautuvat terveydenhuollossa: positiiviset ja negatiiviset tunteet ovat yhtä yleisiä (molempia 44 %). Yli joka kymmenes (11 %) ei koe tunteita lainkaan – tulos tarkoittaa merkityksettömyyttä.
      Yleisimmät tunteet rokotteen ottamista kohtaan terveydenhuollossa ovat pelko (33 %) ja helpotus (33 %). Suoran kysymyksen perusteella selvästi yli puolet (57 %) aikoo ottaa rokotteen, 14 prosenttia aikoo kieltäytyä, 12 prosenttia on jo ottanut rokotteen, ja 17 prosenttia ei osaa sanoa, miten aikoo toimia.

      Negatiivisia tunteita kokevista terveydenhuollon työntekijöistä noin joka kolmas ilmoittaa ottavansa rokotteen. Lähes kaksi kolmannesta heistä aikoo kieltäytyä tai ei tiedä, mitä aikoo tehdä.
      –  Pandemian hoitamisen kannalta on keskeistä, miten terveydenhuollon henkilöstö suhtautuu koronarokotteen ottamiseen. Negatiiviset tunteet, etenkin pelko, ovat tutkimuksemme mukaan yleisimpiä terveydenhuollossa kuin muiden kansalaisten keskuudessa. Tulos on ymmärrettävä, kun otetaan huomioon, että terveydenhuollon ammattilaiset joutuvat ottamaan nopeasti kehitetyn rokotteen ensimmäisinä. Myös ulkopuolinen paine ja omien vaikutusmahdollisuuksien puute voivat lisätä pelkoa, NayaDayan Timo Salomäki analysoi.
      Muiden kuin terveydenhuoltoalan ammattilaisten keskuudessa selvästi yli puolet (57 %) kokee koronavirusrokotteen ottamista kohtaan positiivisia tunteita. Yli neljänneksellä (27 %) rokotteen ottaminen herättää negatiivisia tunteita.
      Pelkoa rokotetta kohtaan voidaan torjua luottamuksella
      Tutkimusyhtiö korostaa, että vaikka suomalaisten keskuudessa rokotteen herättämät myönteiset tunteet ovat tällä hetkellä kielteisiä selvästi yleisempiä, negatiivisia kokemuksia ei pidä sivuuttaa. Jos koronavirusepidemia aiotaan taltuttaa rokotteiden avulla, ihmisten huoli on syytä kohdata, hyväksyä ja käsitellä. Pelosta ei päästä eroon sanomalla, ettei rokotetta tarvitse pelätä.
      – Kansalaiset tarvitsevat ristiriitaisten mielipiteiden keskellä tosiasioita. Se ei ole ongelma, tiedottaminen hoidetaan mielestäni Suomessa hyvin. Yksinään se ei kuitenkaan riitä, tieteelliset tai tilastolliset faktat eivät pure rittävän hyvin ihmisten tunteisiin ja käyttäytymisee, NayaDayan Timo Järvinen painottaa.
      Kyse on viime kädessä luottamuksesta.
      – Kansalaiset eivät voi itse vaikuttaa rokotteen turvallisuuteen, joten piikin ottaminen edellyttää luottamusta viranomaisiin. Jos luottamusta löytyy, koemme helpotusta ja otamme rokotteen mielellämme – jos ei, koemme pelkoa ja kieltäydymme tai otamme rokotteen vastentahtoisesti.
      Tutkimuksessa selvitettiin kaikkien suomalaisten suhtautumista rokotteeseen. Data kerättiin 20.-22.1.2021. Kokonaistuloksissa (otos/N=1001) keskimääräinen virhemarginaali on noin ±2,8 prosenttiyksikköä. Lue lisää tästä.
      Lue lisää...
    • 45 vuotta sydämellä ja lämmöllä tehtyä työtä – Kaija Rahkola palkittiin Vuoden Lastenhoitajana
      Oululainen Kaija Rahkola on saanut Vuoden Lastenhoitajan tunnustuspalkinnon 45 vuoden mittaisesta työstään lasten ja perheiden parissa. Rahkola on tehnyt uransa aikana vaikuttavaa työtä niin päiväkodeissa, sairaalassa kuin perhetyössä – aina suurella sydämellä ja lämmöllä.
      Erityisesti hänet tunnetaan tuestaan tukea tarvitseville perheille, joissa on esimerkiksi neuropsykiatrisia haasteita tai puutteellisia tukiverkostoja. Rahkola on myös ohjannut vertaistuellisia ryhmiä ja toiminut aktiivisesti ammatillisten yhdistysten luottamustehtävissä.
      – Olen tehnyt työtä sydämellä ja lämmöllä 45 vuotta. Tämä tunnustus on suurin kiitos, jonka voin työstäni saada, Rahkola sanoo.
      Palkinnon myöntää Lastenhoitoalan Ammattilaiset ry. Lisätietoja.
      Lue lisää...
    • Poliisi aloittanut esiselvityksen Tehyn tutkintapyynnön johdosta
      Helsingin poliisilaitos on aloittanut esiselvityksen ammattiliitto Tehyn tekemän tutkintapyynnön johdosta. Poliisi selvittää, onko työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten toiminnassa syytä epäillä virkavelvollisuuksien rikkomista työlainsäädännön valmistelussa.
      Tehy jätti tutkintapyynnön, koska ministeriön virkamiesten toiminta suojelutyölainsäädännön valmistelussa oli järjestön mukaan poikkeuksellisen vakavaa ja harhaanjohtavaa.
      – Virheet ovat vakavia ja vaikuttavat paitsi kaikkiin Tehyn jäseniin, aivan kaikkiin kansalaisiin. Ja työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet räikeästi harhaanjohtivat eduskuntaa, joka ei sen takia tiedä, mistä se edes on säätämässä. Tällainen toiminta ei kuulu suomalaiseen oikeusvaltioon, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen järjestön tiedotteessa.
      Poliisi tiedottaa asiasta seuraavan kerran, kun päätös esitutkinnan aloittamisesta on tehty.
       Jokainen tehyläinen voi halutessaan ilmoittautua mukaan rikosilmoitukseen osoitteessa tehy.fi/rikosilmoitus
      Lue lisää...
    • Kaksi suurta tavoitetta hoitajille – Tehy vaatii imetysvapaan kirjaamista työehtosopimukseen ja lyhyempää työaikaa yötyötä tekeville
      Tehy tavoittelee parhaillaan käynnissä olevalla julkisen sektorin neuvottelukierroksella palkallisen imetysvapaan kirjaamista työehtosopimukseen sekä lyhyempää työaikaa yötyötä tekeville hoitajille.
      Tehyn mukaan kaikille synnyttäneille on turvattava oikeus imettää lastaan työajalla.
      – Monet työnantajat antavat jo nyt työntekijöille palkallisen imetystauon, mutta sen ei pidä olla vain työnantajan hyvän tahdon varassa. Imetysoikeudesta pitää saada kirjaus työehtosopimukseen, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Suomessa ei toisin kuin Norjassa ole vielä ratifioitu Kansainvälisen työjärjestön ILO:n imetysoikeuden turvaavaa sopimusta. Tehy vaatii Suomelle Norjan mallin mukaista, vähintään tunnin palkallista imetystaukoa työpäivän aikana.
      Lyhyempi työaika yötyötä tekeville
      Tehy ja SuPer ovat lisäksi esittäneet työaikamääräysten uudistamista siten, että yötyötä tekevien hoitajien työaika lyhenee.
      – Kaikilla hoitajilla pitää olla oikeus vapaa-aikaan ja elämään. Lisäksi yötyön haitalliset vaikutukset terveydelle tulee huomioida työaikamääräyksissä. Lyhyempi työaika yötyötä tekeville on terveyden kannalta perusteltua ja jopa välttämätöntä. Näin on toimittu muissakin Pohjoismaissa ja tarvitsemme saman mallin Suomeen, toteaa Millariikka Rytkönen. 
      SOTE-alan nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa 30.4.2025 asti, jonka jälkeen mahdollinen sopimukseton tila voisi johtaa myös työtaistelutoimiin.
      Lue lisää...
    • SuPerin Inberg: Sote-alan säästötoimet ja irtisanomiset vaarantavat hoitoalan tulevaisuuden
      SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg on huolissaan lähihoitajien työttömyydestä. Väestön ikääntyminen on lisännyt kansalaisten hoidon tarvetta, mutta samalla sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia karsitaan merkittävästi, mikä heikentää palvelujen saatavuutta ja laatua.
      SuPer ei hyväksy säästötoimia, jotka vaarantavat kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen. MTV Uutisten mukaan (12.2.) HUS Labissa ei jatketa 500 työntekijän määräaikaisia työsuhteita, ja nämä toimet kohdistuvat suoraan potilastyötä tekeviin.
      SuPerin mukaan sote-palveluiden säästötoimet heikentävät hoidon saatavuutta ja laatua, lisäävät työntekijöiden kuormitusta ja pahentavat hoitajapulaa tulevaisuudessa, kun hoitajat hakeutuvat muille aloille.
      Vaikka hoitajien työllisyys saattaisi parantua muutaman vuoden kuluttua, alan jo menettämät osaajat ovat siirtyneet muille sektoreille. Jo nyt kymmenet tuhannet sote-ammattilaiset ovat jättäneet alan, ja nykyiset toimet pahentavat tilannetta entisestään.
      Kasvavat työttömyysluvut eivät myöskään houkuttele uusia osaajia alalle.
      – Hoitoala on turvannut lähes varman työpaikan tähän asti, ja nyt moni pohtii uudelleen tulevaisuuden suunnitelmiaan, Inberg toteaa järjestön tiedotteessa.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...