Jump to content
MAINOS

Sairauspoissolojen omailmoituskäytäntö säästää aikaa, vaivaa ja rahaa


Hoitajat.net
 Jaa

Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella, ilman lääkärintodistusta eli ns. omailmoituskäytäntö kannattaa ottaa työpaikoilla käyttöön, osoittaa Työterveyslaitoksen tutkimus. Käytäntö vähentää turhia lääkärissäkäyntejä ja säästää aikaa, vaivaa ja rahaa. Tutkimusorganisaatioissa sairauspoissaolojen määrä ei noussut, vaan säilyi omailmoituksen käyttöönoton jälkeen keskimäärin ennallaan. Luottamus henkilöstön ja johdon välillä kasvoi. Tutkimukseen osallistui kuusi organisaatioita teollisuudesta, palvelualalta ja kunta-alalta.

8c774e6e61b59487_800x800ar.png

– Luottamuksen saavuttaminen on keskeistä omailmoituskäytännön onnistumisessa, sanoo ylilääkäri Juha LiiraTyöterveyslaitoksesta. Kun ihmisiin luotetaan, he vastaavat luottamuksella.

– Jos esimies tuntee alaisensa hyvin, luottamus on helppo saavuttaa ja omailmoitus toimii. Sen sijaan luottamuspulaa voidaan kokea työpaikoilla, joilla lähiesimiesten alaisten määrä ja vaihtuvuus on suuri. Tällöin omailmoituksen käyttö on haasteellisempaa.

Omailmoituksen käyttöönotossa tärkeää on hyvää suunnittelu, tehokas tiedottaminen ja selkeät pelisäännöt. Esimiehet tarvitsevat koulutusta ja tukea henkilöstöasiantuntijoilta ja työterveyshuollosta. Käytäntö voidaan ensin pilotoida ja vasta sen jälkeen tehdä lopullinen päätös omailmoituksen käyttöönotosta.

Omailmoitus myös rakentaa luottamusta ja helpottaa esimiestyötä. Yhteydenpito alaisten ja esimiesten välillä tekee puheeksi ottamisen vaivattomammaksi muissakin työkykyasioissa, totesivat monet haastatellut esimiehet.

– Alkuvaiheen muutoshämmennyksen jälkeen sekä henkilöstö, esimiehet että työterveyshuolto olivat tyytyväisiä uuteen käytäntöön, kertoo tutkija Sanna Pesonen Työterveyslaitoksesta.

– Työntekijöiden ei tarvinnut lähteä kipeänä työterveyshuoltoon, ja he saattoivat palata töihin jo 1 – 2 päivän jälkeen, kun lääkärin kirjoittama todistus olisi ”velvoittanut” 2 – 3 päivän poissaoloon.

Käynnit terveydenhuollossa vähenivät jopa 20– 40 prosenttia ja säästivät resursseja muuhun toimintaan. Työterveyshuollolle jäi aikaa keskittyä ennaltaehkäisevään toimintaan.

Poissaolojen kokonaiskestoon säilyi ennallaan

Tutkimukseen osallistuneissa organisaatioissa lyhyitä 1 – 3 päivän poissaoloja oli keskimäärin kaksi päivää henkeä kohti vuodessa. Omailmoitus lyhensi poissaolojen kestoa, mutta lisäsi sen verran lyhyiden poissaolojen määrää, että kokonaiskesto pysyi ennallaan vajaassa kahdessa päivässä.

Tutkimusorganisaatioissa omailmoitus koski 1–3 päivän sairauspoissaoloja ja osassa käyttö oli rajoitettu vain tiettyihin sairauksiin kuten flunssa ja vatsatauti. Yhdessä organisaatioissa käytäntö oli laajennettu seitsemän päivän poissaoloihin.

– Jos hallituksen esityksen mukaisesti lyhyiden sairauksien palkanmaksun ehdot muuttuvat ja työntekijän sairausloma-ajan palkka alenee, jakautuvat omailmoitusajan kustannukset työntekijän ja työnantajan kesken. Tällä saattaa olla vaikutusta omailmoituksen käyttöön, muistuttaa johtava ylilääkäri Kari-Pekka MartimoTyöterveyslaitoksesta.

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Kukaan ei ole vielä kommentoinut.



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

×
×
  • Luo uusi...