Sairaanhoitajille rahallisia koronatunnustuksia

Tehy tavoittelee parhaillaan käynnissä olevalla julkisen sektorin neuvottelukierroksella palkallisen imetysvapaan kirjaamista työehtosopimukseen sekä lyhyempää työaikaa yötyötä tekeville hoitajille.
Tehyn mukaan kaikille synnyttäneille on turvattava oikeus imettää lastaan työajalla.
– Monet työnantajat antavat jo nyt työntekijöille palkallisen imetystauon, mutta sen ei pidä olla vain työnantajan hyvän tahdon varassa. Imetysoikeudesta pitää saada kirjaus työehtosopimukseen, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
Suomessa ei toisin kuin Norjassa ole vielä ratifioitu Kansainvälisen työjärjestön ILO:n imetysoikeuden turvaavaa sopimusta. Tehy vaatii Suomelle Norjan mallin mukaista, vähintään tunnin palkallista imetystaukoa työpäivän aikana.
Lyhyempi työaika yötyötä tekeville
Tehy ja SuPer ovat lisäksi esittäneet työaikamääräysten uudistamista siten, että yötyötä tekevien hoitajien työaika lyhenee.
– Kaikilla hoitajilla pitää olla oikeus vapaa-aikaan ja elämään. Lisäksi yötyön haitalliset vaikutukset terveydelle tulee huomioida työaikamääräyksissä. Lyhyempi työaika yötyötä tekeville on terveyden kannalta perusteltua ja jopa välttämätöntä. Näin on toimittu muissakin Pohjoismaissa ja tarvitsemme saman mallin Suomeen, toteaa Millariikka Rytkönen. 
SOTE-alan nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa 30.4.2025 asti, jonka jälkeen mahdollinen sopimukseton tila voisi johtaa myös työtaistelutoimiin.

SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg on huolissaan lähihoitajien työttömyydestä. Väestön ikääntyminen on lisännyt kansalaisten hoidon tarvetta, mutta samalla sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia karsitaan merkittävästi, mikä heikentää palvelujen saatavuutta ja laatua.
SuPer ei hyväksy säästötoimia, jotka vaarantavat kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen. MTV Uutisten mukaan (12.2.) HUS Labissa ei jatketa 500 työntekijän määräaikaisia työsuhteita, ja nämä toimet kohdistuvat suoraan potilastyötä tekeviin.
SuPerin mukaan sote-palveluiden säästötoimet heikentävät hoidon saatavuutta ja laatua, lisäävät työntekijöiden kuormitusta ja pahentavat hoitajapulaa tulevaisuudessa, kun hoitajat hakeutuvat muille aloille.
Vaikka hoitajien työllisyys saattaisi parantua muutaman vuoden kuluttua, alan jo menettämät osaajat ovat siirtyneet muille sektoreille. Jo nyt kymmenet tuhannet sote-ammattilaiset ovat jättäneet alan, ja nykyiset toimet pahentavat tilannetta entisestään.
Kasvavat työttömyysluvut eivät myöskään houkuttele uusia osaajia alalle.
– Hoitoala on turvannut lähes varman työpaikan tähän asti, ja nyt moni pohtii uudelleen tulevaisuuden suunnitelmiaan, Inberg toteaa järjestön tiedotteessa.

SAMK on allekirjoittanut kaksoistutkinto -yhteistyösopimuksen Changzhoun yliopiston hoitotyön tiedekunnan kanssa. Tavoitteena on, että Changzhoun yliopiston opiskelijat suorittavat SAMKissa maksullisena koulutuksena suomalaisen EU-direktiivit täyttävän sairaanhoitajakoulutuksen.
Yhteistyösopimus mahdollistaa Changzhoun yliopistossa kaksi vuotta opintoja suorittaneiden sairaanhoitajaopiskelijoiden tulon SAMKin sairaanhoitaja (AMK) -koulutuksen opiskelijoiksi.
Kaksoistutkintosopimuksen mukaan osa tutkintoon hyväksytyistä opinnoista suoritetaan Kiinassa. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammatinharjoittamisoikeuksia poistettiin viime vuonna huomattavasti enemmän kuin vuonna 2023. Valviran mukaan ammattioikeutensa menetti 132 henkilöä, kun edellisvuonna luku oli 91. Eniten oikeuksia menetettiin lähihoitajilta (68), sairaanhoitajilta (33) ja lääkäreiltä (11).
Ammattioikeuksien poistamisen ja rajoittamisen syitä olivat erityisesti päihdeongelmat, terveydentilaan liittyvät syyt sekä ammattitaidon puutteet. Asiakas- ja potilasturvallisuus ovat päätösten keskiössä.
Ammattioikeuksien palautushakemuksia käsiteltiin lähes ennallaan – 129 hyväksyttiin vuonna 2024. Valvira ehdottaa, että tietyt palautushakemukset siirrettäisiin suoraan viraston päätettäviksi käsittelyn nopeuttamiseksi.
Sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö voi menettää oikeutensa harjoittaa ammattiaan tai hänen oikeuksiaan voidaan rajoittaa, jos se on asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi perusteltua. Tavoitteena on estää asiakkaiden ja potilaiden hoidon vaarantuminen.

Puhdin teettämä kysely kertoo, että 30-50-vuotiaista suomalaisista 56% ei ole mitannut kolesteroliarvojaan viimeisen kahden vuoden sisään. Alle 30-vuotiaista 62% ei ole mitannut kolesterolia koskaan tai ei osaa sanoa, onko arvoa mitattu. Vastaavasti puolet 30-50-vuotiaista ja yli puolet alle 30-vuotiaista ei ole mitannut verensokeriaan kahden vuoden sisään. Sen sijaan vanhemmista ikäryhmistä noin 80% on tarkistanut kolesterolin ja verensokerin viimeisen kahden vuoden aikana.
Tiedätkö oman ferritiini- ja d-vitamiini-arvon? Mittaa nyt ilman lääkärin lähetettä!*
Terveyden omaseuranta lisääntymässä
Ihmisten kiinnostus oman hyvinvoinnin ja terveyden mittaamisen eri välinein on lisääntymässä. Tämä näkyy myös Puhdissa, joka tuo laboratoriokokeet helposti saataville.
- Puolen vuoden aikana Puhdin kautta* omat arvonsa on tarkastanut jo 5000 ihmistä. Asiakkaista 90% sanoo varmasti suosittelevansa palvelua ystävilleen, kertoo Puhdin toimitusjohtaja Tero Era.
Terveyden seuranta alkaa aivan liian myöhään
- Nykylääketiede pärjää erinomaisesti akuuttien vakavien sairauksien hoidossa, mutta pitkäaikais- ja elämäntapasairauksien kohdalla tulokset ovat selvästi heikommat. Näiden sairauksien määrä on räjähtänyt ja olemme jo nyt pahoissa vaikeuksissa. Tilanne pahenee entisestään ylipainon lisääntymisen ja väestön ikääntymisen myötä. Ainut kestävä ratkaisu on näiden sairauksien ennaltaehkäisy ajoissa, eLääkäri.fi-palvelun perustaja ja Puhdin* asiantuntijalääkäri Kimmo Salminen toteaa.
- Ylipainon kertyminen ja tämän myötä alttius sydän- ja verisuonitaudeille ja diabetekselle alkaa usein jo nuoruudessa. On tärkeä saada ihmiset itse kiinnostumaan oman terveytensä hoitamisesta riittävän aikaisin. Omien arvojen seuranta ja niissä tapahtuvat muutokset voivat motivoida kestävän elämäntapamuutoksen tekemiseen. Testeistä voi myös löytyä selitys koettuihin oireisiin kuten väsymykseen, Salminen jatkaa.
Vain harva mitannut koskaan D-vitamiinitasonsa
Vain 35% suomalaisista on joskus mitannut D-vitamiinitasonsa. Mediassakin paljon esillä olleen ferritiinin on puolestaan mitannut lähes yhtä moni nainen kuin kolesterolin viimeisen 12 kuukauden aikana. Rautavarastoista kertovan ferritiinin sanoo mitanneensa 31% naisista ja kolesterolin 35% viimeisen 12 kuukauden sisään. On kuitenkin huomattava, että yli 40% naisista ei ole koskaan mitannut ferritiiniä tai ei ainakaan osaa sanoa, onko mitannut sitä.
- D-vitamiinin puutos on varsin yleistä Suomen pohjoisen sijainnin vuoksi ja taso olisi hyvä mitata ainakin kerran pimeään vuodenaikaan. Raudan riittävä saanti vaikuttaa jaksamiseen ja yleisvointiin. Kuukautisvuodon aiheuttaman raudan menetyksen vuoksi raudanpuute on verrattain yleistä nuorilla naisilla.  Erityisesti kasvissyöjien ja vegaanien tulisi kiinnittää huomiota riittävään raudan- ja D-vitamiinin saantiin, lääkäri Kimmo Salminen toteaa.
Tutustu Puhdin verikokeisiin tästä*
* Tutkimuksen tiedot kerättiin tutkimustoimisto IROn paneelissa nettikyselynä ja siihen vastasi 1000 täysi-ikäistä suomalaista 17.-25.6.2019. Tutkimuksen virhemarginaali on maksimissaan +/- 3 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen teetti Puhti*.