Jump to content
MAINOS

Sairaanhoitajat: Työt lisääntyneet, vahvuudet vuoroissa vähentyneet – "Tarjolla vain valmislakia ja lisää keppiä"


Hoitajat.net
 Share

Kuvituskuva: Envato

Sairaanhoitajan työt ovat muuttuneet, lisääntyneet ja käyneet raskaammiksi, mutta vahvuudet työvuoroissa eivät ole lisääntyneet vaan päinvastoin usein vähentyneet. Tehdään paljon ylitöitä ja pitkiä työrupeamia eikä lomista ole varmuutta. Esihenkilöt joutuvat päivystämään vapaa-ajallaankin. Asia selviää Sairaanhoitajaliiton koronakyselystä.

– Kuka meitä suojaa tai puolustaa kun ennen koronaa vallinneeseen resurssipulaankin tarjotaan valmiuslakia ja lisää keppiä, kysyy eräs sairaanhoitajista.

Viime keväänä uudessa tilanteessa jaksettiin sairaanhoitajien mukaan vielä tsempata, mutta nyt tsemppihenki on poissa. Motivaatio työtä kohtaan on kyselyn mukaan laskenut.

Kollegoiden arvostuksen moni toteaa entisestään lisääntyneen. Vastaajat kertovat usein myös jaksavansa juuri kollegan tuen tai hyvän yhteishengen ansiosta.

Esihenkilön tuki tärkeää

Sairaanhoitajat peräänkuuluttavat kyselyssä sitä, että esihenkilöt kuuntelisivat ja tukisivat. 

– Esimies on tähän asti jaksanut tukea ja kannustaa, mutta hänkin alkaa uupua, koska suurin osa aikaa menee sijaisten hankintaan, kertoo eräs kyselyyn vastannut sairaanhoitaja.

Myös esihenkilöt toivovat omilta esihenkilöiltään tukemista: että kysyttäisiin kuulumiset, kuunneltaisiin vastaukset ja osoitettaisiin kiinnostusta siihen, miten yksikössä pärjätään.

Henkilökuntaa ei ole riittävästi, perehdytys puutteellista

Sekä sairaanhoitajien että esihenkilöiden vastauksissa nousee voimakkaana se tosiasia, että henkilökuntaa ei ole riittävästi. Se koettelee vastaajien mukaan kaikkien jaksamista ja vaarantaa samalla työ- ja potilasturvallisuuden.

Sairaanhoitajat kantavat poikkeuksellisten olojen yhä jatkuessa suurta huolta asiakkaista ja potilaista. Hoitovelan kertyminen ja sen purkaminen stressaa monia. Erityisen kuormittava ajanjakso sairaanhoitajien työssä ei suinkaan ole päättymässä siihen, kun korona alkaa laantua. Monet nostavat tätä asiaa vastauksissaan.

Sairaanhoitajien vastauksissa kautta linjan nousee esiin perehdytyksen tärkeys ja osaamisen kehittämisen merkitys poikkeusaikoinakin.

– Täällä käytäntö, että työt menevät perehdytyksen edelle! En voi käsittää tuota ajatusta, kertoo eräs sairaanhoitaja.

Sairaanhoitajaliiton puheenjohtajan mukaan on edesvastuutonta jättää työntekijä ilman asiallista perehdyttämistä. Työn tekemisen edellytykset ovat tällöin olemattomat ja potilasturvallisuus vaarantuu.

– Jos ei saa perehdytystä, ei todennäköisesti tule uudelleen kyseiseen yksikköön, pahimmassa tapauksessa jättää koko alan. Perehdytys on kivijalka potilasturvallisuudelle ja sairaanhoitajien alalla pysymiselle, puheenjohtaja Nina Hahtela painottaa.

Lue koronakyselyn raportti kokonaisuudessaan. Vastaukset ajalta 23.9.2020-18.1.2021. Kaikkiaan Sairaanhoitajien koronakyselyyn on viime keväästä lähtien vastannut yli 2000 sairaanhoitajaa.

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy ryöpyttää Suomen hallitusta ja sen avainministeita koventuvasta kielenkäytöstä ja otteista hyvinvointialueita vastaan.  Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi erityisesti valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) syyttelyä hyvinvointialueiden talousongelmista.
      Tehyn mukaan Suomessa päättäjät ovat aieeminkin puhuneet hyvinvointialueista ”rahareikänä” ja ”kulueränä”, mutta nyt niitä pidetään jo ”ongelmakohtana”, jota sanaa valtiovarainministeri Riikka Purra käytti puhuessaan tiistaina budjettiriihen avaustiedotustilaisuudessa. Myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (rkp.) on hiljan arvostellut hyvinvointialueita liiallisesta kuluttamisesta ja syyttänyt niitä ”moraalikadosta”.
      – Ongelma ja moraalikato ovat päinvastoin nimenomaan poliittisessa päätöksenteossa. Kun valtionvarainministerin ainoa työkalu on vasara, kaikki ongelmat näyttävät naulalta. Riikka Purran maailmassa ei ole mitään arvoa sillä, mitä hyvinvointialueet yhteiskuntaan ja asukkailleen tuottavat, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii hallitukselta todellisuudentajua ja työrauhaa hyvinvointialueille, jotta ne voivat jatkaa tärkeää työtään.
      – On erikoista, että hallitus kehtaa syyttää hyvinvointialueita itse aiheuttamastaan rahoitusvajeesta. Näyttää, että päättäjiltä on todellisuudentaju kadonnut ja hallitus runnoo säästöpäätöksiä ummistaen silmänsä hyvinvointialueiden todellisuudelta. Alueilla on tehty todella paljon töitä huutavassa raha- ja henkilöstöpulassa pitkään, ja ne ansaitsevat hetken työrauhaa, sanoo Rytkönen.
      Lue lisää...
    • Tehyn mukaan hallituksen suunnittelemat leikkaukset sosiaali- ja terveysalan rahoitukseen uhkaavat vakavasti suomalaisten terveyttä ja henkeä. Hyvinvointialueet ovat vakavissa vaikeuksissa, koska hallituksen leikkauslinja kurittaa niitä ennennäkemättömällä tavalla.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen varoittaa:
      – Jos ensi viikon riihessä vain saksitaan sote-menoista eikä turvata riittävää rahoitusta hyvinvointialueille ei ole yhtään tuulesta temmattua väittää, että kansalaiset eivät tule jatkossa saamaan hoitoa henkeä uhkaavissa tilanteissa.
      Lue lisää Tehyn tiedotteesta.
      Lue lisää...
    • Tehyn tuore kysely hoitotyön johtajille nostaa esiin huolestuttavia trendejä: hallinnollinen työmäärä on kasvanut merkittävästi hyvinvointialueuudistuksen myötä, ja lähiesihenkilöt, kuten osastonhoitajat, kokevat kovia paineita säästöjen, YT-neuvotteluiden ja suurentuneiden yksiköiden vuoksi.
      Kyselyyn vastanneista hoitotyön johtajista, joista suurin osa toimii lähiesihenkilöinä, peräti 81 % harkitsee alanvaihtoa. Yleisimmät syyt tälle ovat jatkuva resurssien sopeuttaminen, parempi palkka muissa tehtävissä sekä jatkuva kiire. Lisäksi 63 % vastaajista kertoi, että hyvinvointialueuudistus on lisännyt hallinnollisen työn määrää, erityisesti lähiesihenkilöiden keskuudessa.
      Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen, joka astui voimaan kesäkuussa, on saanut hoitotyön johtajat tyrmistymään. Kyselyn mukaan 91 % vastanneista suhtautuu kielteisesti lakkauttamiseen, ja he uskovat sen hankaloittavan sote-alan ammattilaisten uralla etenemistä ja työvoiman saatavuutta.
      Aula Research toteutti Tehyn toimeksiannosta kyselyn, johon vastasi 1 262 hoitotyön johtajaa. Kysely kartoitti muun muassa alanvaihtohalukkuutta, hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksia ja aikuiskoulutustuen lakkauttamisen seurauksia. 
      Lue lisää...
    • Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen pitää HUSin tänään julkistamaa yt-ilmoitusta järkyttävänä ja ennennäkemättömänä. Tulossa on henkilökunnan irtisanomisia, osa-aikaistamisia, tehtävien täyttämättä jättämisiä ja vähennyksiä palkkoihin. 
      Ensitietojen mukaan muutosneuvottelut koskevat kaikkia HUSin 28 000 työntekijää, ja tavoitteena on jopa 990 henkilötyövuoden vähennys.
      Tehyn mukaan HUSin suunnitelma saattaa olla Suomen historian laajin julkisen terveydenhuollon alasajoprojekti. Toteutuessaan HUSin suunnitelmien tuhot sekä työntekijöille että Helsingin ja Uudenmaan asukkaille ovat mittaamattomat.
      Millariikka Rytkönen suomii HUSin päättäjiä myös siitä, että näin valtavan tuholuokan leikkausten pohtimiselle on kaavailtu aikaa vain kaksi kuukautta.
      – En tiedä, mitä jää jäljelle. Rahoituksesta vastaavien poliittisten päättäjien tulee välittömästi korjata tilanne ja pelastaa HUS. Työntekijät eivät kestä tätä, eivätkä veny enää, Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Tehy vaatii valtiontaloudesta vastaavalta ministeriltä Riikka Purralta ja muilta HUSin rahoituksesta vastaavilta päättäjiltä vastausta siitä, miten he aikovat HUSin uusien suunnitelmien valossa jatkossa järjestää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin asukkaiden hoidon.
      Rytkönen pohtii, mistä Helsingin ja Uudenmaan kansalaiset saavat hoitoa, kun HUS on silvottu ja henkilökunta irtisanottu tai irtisanoutunut. Huolena on, että kansalaiset eivät saa apua henkeä uhkaavissa tilanteissa.
      – Kun henkilökuntaa ei enää ole, oliko hallituksella aikomuksena lähettää kaikki sydän- ja elinsiirtopotilaat Tanskaan, kuten Uuden lastensairaalaan potilaat, hän kysyy.
      – Vaikka paineensietokyky on hoitoalan ammattilaisilla tehdasasetuksena, liika on liikaa.
      Lisää aiheesta: HUS tiedote
      Lue lisää...
    • Tehy vastustaa hallituksen suunnitelmia tosiasiallisesti leikata työntekijöiden sairauspäivärahaa. Järjestön mukaan sairauspäivärahan leikkauksessa on kyse jälleen yhdestä hallituksen lakiuudistuksesta, joka kurjistaa paitsi palkansaajien ja työnantajien, mutta erityisesti naisten asemaa ja taloutta.
      Sairauspäivärahojen leikkaus osuu useampaan naiseen kuin mieheen, sillä hallituksen esitysluonnoksen mukaan sairauspäivärahan saajista arviolta noin 58 prosenttia on naisia ja 42 prosenttia miehiä. Lisäksi noin 15 prosenttia raskaana olevista naistyöntekijöistä on sairauspäivärahalla raskausaikana ennen raskausrahan alkua.
      – Se, että miehillä on keskimäärin naisia paremmat tulot ja sitä kautta suurempi sairauspäiväraha, ja tästä johtuen leikkaus olisi suurempi miesten sairauspäivärahojen euromäärissä, ei muuta asiaa sukupuoleen nähden vaikutuksiltaan neutraaliksi, Tehyn lausunnossa todetaan.
      Tehyn mukaan muiden hallituksen työelämä- ja lainsäädäntöheikennysten rinnalla sairauspäivärahan leikkauksen vaikutus naisvaltaiselle hoitoalalle olisi tyrmäävä.
      – Hallitus on samaan aikaan sementoimassa naisia ikuiseen palkkakuoppaan niin sanotulla työmarkkinamallillaan sekä heikentämässä määräaikaisten työntekijöiden asemaa, Tehyn tiedotteessa todetaan.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...