Jump to content
MAINOS
  • Sairaanhoitajat: Kotihoidosta on tullut häpeäpilkku yhteiskunnalle


    Hoitajat.net
     Share

    Sairaanhoitajat kuvaavat kotihoidon ja kotisairaanhoidon tilaa hälyttäväksi ja katastrofaaliseksi. Hoitotyö asiakkaiden kotona on vastuullista, monipuolista ja laajaa osaamista vaativaa, mutta silti kotihoidon ja kotisairaanhoidon imago on romahtanut ja henkilökunta on palamassa loppuun. Asia selviää Sairaanhoitajaliiton teettämästä jaksamiskyselystä.

    Liiton tiedotteen mukaan viime vuosina tehdyt uudistukset hoivan ja hoidon siirtämiseksi entistä enemmän asiakkaiden kotona tapahtuvaksi eivät ole saaneet aikaan kaikkialla myönteisiä asioita. Lopputuloksena on sairaanhoitajien mukaan pirstaleinen työ, jossa oman työn hallinta on käynyt ajoittain jopa mahdottomaksi kiireen takia. Kukaan ei enää hallitse kokonaisuutta. Sairaanhoitajat kertovat työnsä muuttuneen epäinhimilliseksi ja samaan aikaan potilasturvallisuus on vaarantunut.

    Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistyessä monissa paikoin kodinhoitotyö, hoivatyö ja kotisairaanhoito on yhdistetty ja siirretty yksinomaan hoitotyön ammattilaisten vastuulle, mikä on johtanut tehtäväkuvien ja roolien sekamelskaan. Ala ei houkuttele nuoria ja samaan aikaan kokeneet sairaanhoitajat turhautuvat, väsyvät ja siirtyvät pois kotihoidosta ja kotisairaanhoidosta. Sairaanhoitajat kokevat, että johtajilta puuttuu todellinen halu ja taito kehittää hoitotyötä kotihoidossa. Sairaanhoitajia ei ole kuunneltu riittävästi heidän työnsä muutoksissa.

    Sairaanhoitajia ahdistaa se, että erityisesti ikäihmiset jäävät aivan liian yksin ja turvattomina koteihinsa. Ihmiskohtaloita on pakko jopa sulkea pois ajatuksista, jotta jaksaisi tehdä työtään. Hoivaa ja hoitoa tarvitsevien ihmisten asemaa ja oikeuksia ei ajeta, kun vähempiosaisten hoidoista säästetään. Entistä huonokuntoisempien asiakkaiden määrät koti- ja kotisairaanhoidossa ovat viime vuosina lisääntyneet jatkuvasti, koska laitoshoitoa on purettu liian nopeasti. Resursseja ja osaamista ei ole kuitenkaan lisätty vastaavassa määrin kotiin vietävään hoivaan ja hoitoon.

    Työntekijöiden määrä, koulutus ja osaaminen eivät vastaa enää asiakkaiden tarvetta. Kotisairaanhoidossa pitäisi pystyä vastamaan myös potilaiden palliatiivisesta hoidosta samoilla resursseilla, mikä on mahdotonta. Laadukas saattohoito ei onnistu, jos siihen ei ole tarpeeksi osaavaa henkilöstöä ja aikaa. Sairaanhoitajilla on paljon vastuuta kotisairaanhoidossa ja kotihoidossa. Siellä työskennellään lähes aina yksin eivätkä lääkärit ole aina tavoitettavissa. Kuitenkin sairaanhoitaja-lääkäri -työparimalli nähdään toimivana ja sen tärkeyttä toivotaan tuotavan esille. Kotiin annettavia lääkäripalveluja tulisi myös kehittää.

    Sairaanhoitajat ovat sitä mieltä, että koko kotihoito ja kotisairaanhoito sekä näiden työnjako on organisoitava uudelleen. Kotiin vietävä hoiva ja hoito mukaan on tulevaisuudessa aina vain tärkeämpi hoitomuoto ja ilman tekeviä ja osaavia ammattilaisia se ei onnistu. Viimeistään nyt on aika kuunnella, mitä sairaanhoitajilla on sanottavaa, sillä he tietävät parhaiten, miten heidän työnsä saadaan sujuvaksi, asiakaskeskeiseksi ja kustannustehokkaaksi. Puutteet kotihoidossa ja kotisairaanhoidossa kostautuvat taloudellisesti muualle, kun huonokuntoiset potilaat hakeutuvat päivystys-, ensi- ja vastaanottohoidon piiriin.

    - Mikä on yksinäisyyden, syrjäytymisen ja kärsimysten hinta yhteiskunnallemme,  onko hyvinvointiyhteiskunnassamme varaa tällaiseen häpeään, kysyy Sairaanhoitajaliitto tiedotteessaan.

    PDF: Yli 2000 sairaanhoitajan näkemyksiä kotihoidosta ja kotisairaanhoidosta

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments



    En ole sairaanhoitaja mutta voin allekirjoittaa edellisen tekstin! Ei ole enää mukavaa meillä lähäreilläkään. 

    Link to comment
    Share on other sites

    Guest yläsavon sote omainen

    Posted

    Ainakin minun omaisiani hoitavat pääasiassa LÄHIHOITAJAT. Sairaanhoitaja pistäytyy kerran/pari kuussa kokeita ottamassa mutta pääasiallinen vastuu on lähihoitajilla jotka ovat niin kuorimitettuja ettei voi kun toivoa että jaksavat. Omaiseni ei ole sieltä helpoimmasta päästä ja tuntuu että sh nimenomaan siirtää hoitovastuuta lähihoitajille. omaiseni paikka olisi jossain muualla mutta kvesi on hoitanut asian niin ettei hoitopaikkoja ole vaan potilaat hoidetaan kotona tapahtui mitä hyvänsä.

    Link to comment
    Share on other sites

    Guest Kotihoidossa töissä

    Posted

    No..SH on tarpeellinen mutta kyllä ne tosiaan on lähihoitajat jotka sen suurimman osan kotihoidon työstä tekee. Ikäväksi on todettava ettei ainakaan eräässä Kainuun pienessä kunnassa SH arvosta muita työntekijöitä. Joskus pitäisi nauhoittaa ne puheet ja haukut ja julkaista..kun sen vain pystyisi tekemään. Meitä on niin moneen junaan. Jaksamista ihan kaikille.

    Link to comment
    Share on other sites

    Itse tulin kotihoitoon laitos puolelta ja positiivisena asiana oli ensinnäkin se, ettei tarvitse enää tehdä 3-vuorotyötä ja oma mielipiteeni on se, että kotihoito on paljon helpompaa, kuin laitos puoli fyysisesti raskaiden hoidettavien kanssa. Sä oot siellä osastolla sen koko työvuoron, etkä muuta voi. Kotihoidossa voit hieman hengähtää käyntien välissä ja ainakin meidän tiimissä esimiehen ihana työpanos hoitajia kohtaan on antanut niin seesteisen tavan pitää tästä työstä. Meillä työnjakaja osaa laittaa asiakkaat niin, ettei tarvitse juurikaan poukkoilla pitkin pitäjiä ja listat on erittäin inhimilliset ja meillä tiimityöskentely sujuu lähes täydellisesti. En ikinä enää palaisi laitos puolelle kun voit tehdä hyvää ja tarpeellista työtä vanhuksen kotona omassa rauhassa. 

    Link to comment
    Share on other sites

    Ei tässä maassa riitä mihinkään raha enää kun muualta tullutta porukkaa hyysätään miljardeilla.

    Link to comment
    Share on other sites

    Kotihoidon lähihoitaja täällä hei. Hyvin huomaa ettei kommentoijilla ole mitään käsitystä sairaanhoitajan työstä. Kotihoidossa, kuten muuallakin, näkyvämpiä ovat kyllä lähihoitajat. Kuitenkin taustalla pyörivät sairaanhoitajat priimusmoottoreina ja yrittävät pitää paletin kasassa. 

    Link to comment
    Share on other sites

    Olin itse useamman vuoden kotihoidossa töissä suuressa kaupungissa. Tärkeää työtä omien voimien äärirajoilla. Listat kauheita, pitkiä ja näet jo aamulla että tämä päivä taas vedetään tukkaputkella. Stressi nousee jo siitä. Sairaslomalla useampi hoitaja työuupumuksen takia ja sijaisia ei välttämättä saa. Tai jos saadaan joku niin tokasee jo listan nähdessään ettei tee tämmöistä ja kertoo jo ettei tule enään uudestaan keikalle.

    Huonokuntoiset vanhukset jotka eivät edes tunnista kotiaan enään. Vaativat omaiset, haukut jopa työkavereilta.  Raskaasta työstä revitään rahat elämiseen. Työ tehdään hutiloiden ja jatkuva stressi jo seuraavsta asiakkaasta painaa päälle. Ihmettelen miten tämmöisen annetaan tapahtua. Esimies tietoinen asiasta muttei tee asialle mitään.

    Itse uuvuin ja olen nyt pitkällä sairaslomalla. 

    Link to comment
    Share on other sites

    Kyllähän se niin on ettei kotihoitoa olisi ilman moniammatillista tiimiä. Siis kaikkia tarvitaan ja kaikkien ammattitaitoa. Kuitenkin sanoisin et lähärit kuitenkin tuntee asiakkaat ja heidän tarpeet parhaiten. 

    Link to comment
    Share on other sites

    Sama asenne kuin yllä kommentoijilla on osalla niin esimiehistä, asiakkaista kuin  muusta hoitohenkilökunnastakin: sairaanhoitajien työpanosta ei arvosteta, ”näkymätöntä” työtä on aivan järkyttävä määrä. Vastuuta ja työtehtäviä vyöryy sairaanhoitajille lääkäreiltä, esimiehiltä sekä sosiaalipuolelta, ja samaan aikaan täytyisi tehdä sairaanhoitajan töiden lisäksi myös lähihoitajan tehtäviä. Paine on aivan valtava ja resurssit surkeat. Lähihoitajista on valtava pula, kotihoidon työ on niin kaoottista, jatkuva henkilöstövaje ajaa ihmiset loppuun. Työntekijäksi kelpaa kuka tahansa, oli osaamista tai ei. Koska pula. Toisaalta työsuhteet ovat määräaikaisia, rahaa ei ole lisätä vakituista koulutettua ammattitaitoista työvoimaa, jota kotihoidon itsenäiseen työhön tarvitsisi. Ihmetellään kun ei muutaman viikon tai jopa muutaman päivän työsopimuksille ole työntekijöitä.? henkilöstopolitiikka ei ole millään tasolla järkevää. 

    Link to comment
    Share on other sites




    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Fysioterapeutin ohjaama kotiharjoittelu parantaa ikääntyneiden fyysistä suorituskykyä ja ylläpitää elämänlaatua, havaittiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöskirjassa. Vuoden kestäneellä ohjatulla kotiharjoittelulla pystyttiin vähentämään myös sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä kahden vuoden aikana henkilöillä, joilla oli lähtötilanteessa gerastenia eli oireyhtymä, joka heikentää toimintakykyä ja hidastaa esimerkiksi tulehduksista toipumista.
      TtM Sara Suikkanen tutki tuoreessa väitöskirjassaan fysioterapeutin ohjaaman liikuntaharjoittelun vaikutuksia ikääntyneisiin, joilla oli gerastenia tai sen esiaste. Lääke gerastenian hoidossa on liikunta. Liikuntaharjoittelua tehtiin kotona kaksi kertaa viikossa vuoden ajan. Tutkimuksen päätavoite oli selvittää, vähentääkö säännöllinen ohjattu liikuntaharjoittelu siirtymisiä tehostettuun palveluasumiseen ja osastohoidossa vietettyjä vuorokausia sekä kuolleisuutta.
      – Vastoin odotuksia ohjatulla kotiharjoittelulla ei pystytty merkitsevästi lisäämään kotona vietettyjä vuorokausia. Positiiviset vaikutukset elämänlaatuun sekä fyysiseen suorituskykyyn olivat sen sijaan täysin selkeät ikääntyneillä, joilla oli gerastenia tai sen esiaste, Suikkanen tiivistää.
      Ohjattu harjoittelu on oikein kohdennettuna myös kustannusneutraalia
      Lisäksi Suikkanen tutki liikuntaharjoittelun vaikutuksia ikääntyneen henkilön elämänlaatuun, fyysiseen toimintakykyyn sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön ja niistä koituviin kustannuksiin.
      Kun tutkimuksessa syntyneet kotiharjoittelun kustannukset lisättiin muihin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin, havaittiin, että 12 kuukauden aikana harjoitteluryhmän kustannukset olivat selvästi suuremmat kuin vertailuryhmän. Tämä ero johtui suurimmaksi osaksi kotiharjoittelun kustannuksista. Merkittävää on kuitenkin se, että kun tarkasteluun otetiin mukaan seurantavuosi, harjoittelu oli maksanut itsensä takaisin henkilöillä, joilla alkutilanteessa oli ollut gerastenia. Heillä ohjattu liikuntaharjoittelu osoittautui kustannusneutraaliksi.
      – Tutkimus osoittaa, että henkilöillä, joilla oli alkutilanteessa gerastenia, kustannusvaikutukset näkyivät vasta seurantavuoden jälkeen. Ero vertailuryhmään näkyi varsinkin terveyskeskusten vuodeosastoilla vietetyissä vuorokausissa. Havaitsimme viitteitä myös siitä, että liikuntaharjoitteluun osallistuneet tarvitsisivat vähemmän kotihoidon käyntejä, kertoo Suikkanen.
      Esigerasteenisilla, eli heillä, jotka täyttivät alussa vain yhden tai kaksi gerastenian kriteeriä, kuntoutus ei vähentänyt muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä ja jäi kustannuksiltaan kalliimmaksi myös seurantavuoden jälkeen. Säännöllinen ohjattu liikuntaharjoittelu hidasti kuitenkin itsenäisen toimintakyvyn heikkenemistä ja avuntarpeen lisääntymistä verrattuna vertailuryhmään. Harjoittelu esti myös esigerastenian etenemistä gerasteniaan tai poisti sen kokonaan.
      – Ikääntyneiden pitkäkestoinen kotiharjoittelu on vaikuttavaa, ja siihen todellakin kannattaa tulevaisuudessakin panostaa. Kohdistamalla ohjattu kotiharjoittelu henkilöihin, joilla on gerastenia, voidaan vähentää muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä, summaa Suikkanen.
      Väitöskirjatutkimuksessa käytettiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä vuosina 2014–2018 kerättyä satunnaistetun kontrolloidun Kauemmin Kotona Ikääntynyt (KauKoIKÄ)-tutkimuksen aineistoa. KauKoIKÄ-tutkimusta ovat rahoittaneet Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Kela, sekä valtion tutkimusrahoitus.
      Tutkimukseen osallistui yhteensä 300 kotona-asuvaa ikääntynyttä. Heidän keski-ikänsä oli 82 vuotta ja tutkittavista 75 % oli naisia. Tutkittavat täyttivät alussa vähintään yhden gerastenian fenotyyppikriteereistä, joita ovat laihtuminen, vähäinen fyysinen aktiivisuus, uupumus, hitaus ja heikkous. Jos henkilö täyttää kriteereistä 1–2, hänellä on gerastenian esiaste. Jos henkilö täyttää kolme tai enemmän, hänellä on gerastenia.
      Tutkimuksen alussa tutkittavat satunnaistettiin joko kotiharjoittelu- tai vertailuryhmään. Kotiharjoitteluryhmään satunnaistettujen henkilöiden luona vieraili yksityisen fysioterapiayrityksen fysioterapeutti tunnin kahdesti viikossa vuoden ajan. Pääpaino liikuntaharjoittelussa oli alaraajojen lihasvoiman vahvistamisessa, ja se piti sisällään myös tasapaino-, liikkuvuus- sekä toiminnallisia harjoitteita. Vertailuryhmänä toimineet jatkoivat elämäänsä normaalisti. Molemmille ryhmille suoritettiin tutkimusmittaukset alussa ja kolmen, kuuden ja 12 kuukauden kohdalla. Heidän sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöään seurattiin potilas- ja asiakasrekisterien avulla 24 kuukauden ajan tutkimuksen alkamisesta.
      Lue lisää...
    • Kasvosuojusten vaikutuksesta ilmavälitteisten hengitystieinfektioiden ehkäisemisessä on valmistunut toistaiseksi laajin aiheesta tehty satunnaistettuja kokeita koskeva tutkimus. Sen mukaan kasvosuojussuosituksesta yhdessä muiden suojatoimien kanssa on hyötyä niin koronavirus- kuin muiden hengitystieinfektioiden leviämisen ehkäisyssä väestössä, Helsingin yliopisto tiedottaa.
      Kasvosuojussuositusten hyödyistä on saatu aiemmin vaihtelevia arvioita. Tutkijoiden mukaan tämä voi osaltaan selittyä sillä, että yksittäisissä tutkimuksissa ihmisten käyttäytyminen ei aina noudata tutkimusasetelmaa. Kasvosuojusten käyttö voi esimerkiksi olla arjessa tapauskohtaista ja vaihdella tilanteen mukaan.
      Nyt julkaistussa tutkimuksessa tutkijat kävivät ensin systemaattisesti läpi kaikki vuosina 1981–2022 toteutetut tutkimukset ja arvioivat ne. Sen jälkeen kyseisten tutkimusten tulokset yhdistettiin niin sanotun meta-analyysin avulla. Analyysiin otettiin mukaan tutkimukset, joissa osallistujat oli jaettu kahteen ryhmään, joista toiselle oli suositeltu kasvosuojuksen käyttöä ja toiselle ei. 
      Lopullinen tutkimusaineisto kattoi 18 aiempaa tutkimusta ja yhteensä lähes 400 000 henkilöä eri puolilta maailmaa. Tutkimus toteutettiin Helsingin, Missourin, Stanfordin ja Swansean yliopistojen tutkijoiden yhteistyönä.
      Kasvosuojussuositus vähensi hengitystieinfektioiden määrää väestössä, aikuisilla ja muihin suojatoimiin kuten käsihygieniaan yhdistettynä. 
      – Tulokset tukevat kansainvälistä tieteellistä konsensusta kasvosuojusten hyödyistä koronaviruksen ja muiden ilmavälitteisten tautien ehkäisyssä, kertoo tutkija Hanna Ollila Helsingin yliopistolta.
      Meta-analyysissä huomioitiin vuosina 1981–2022 toteutetut satunnaistetut vertailukokeet, jotka analysoivat kasvosuojussuosituksen vaikutuksia hengitystieinfektioiden leviämiseen, ja joissa koeryhmään osallistuville suositeltiin kasvosuojuksen käyttöä ja verrokkiryhmään osallistuville ei. Analyysiä ei rajattu toimintaympäristön tai henkilöiden iän perusteella.
      PLOS ONE –tiedelehdessä julkaistu vertaisarvioitu tutkimus on avoimesti luettavissa. Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia.
      Alkuperäinen julkaisu: 
      Face masks to prevent transmission of respiratory infections: Systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials on face mask use. Hanna M. Ollila, Markku Partinen, Jukka Koskela, John Borghi, Riikka Savolainen, Anna Rotkirch, Liisa T. Laine PLOS ONE, 1.12.2022, https://doi.org/10.1371/journal.pone.0271517
      Lue lisää...
    • Pohjois-Savon käräjäoikeus on tuominnut Varkauden sairaalan palvelualuepäällikön ja osastonhoitajan työturvallisuusrikoksesta sakkorangaistuksiin ja kaupungin yhteisösakkoon, koska sairaalassa ei ollut toteutettu riittäviä toimenpiteitä, joilla potilaiden aiheuttamat väkivallan uhkatilanteet olisi estetty.
      Varkauden kaupunginsairaalan sisätauti-kirurgian osastolla sattui lokakuussa 2019 tapaturma, kun hoidettavana ollut potilas oli yllättäen ryhtynyt kuristamaan kurkusta häntä hoitamaan mennyttä sairaanhoitajaa. Tilanteessa oli ollut paikalla kolme sairaanhoitajaa, mutta potilas oli isokokoinen sekä vahva, ja oli saanut jatkettua kuristamista niin kauan, että sairaanhoitaja menetti tajuntansa. Hoitajalle aiheutui fyysisiä ja psyykkisiä vammoja, joiden vuoksi hän joutui olemaan pitkään pois töistä.
      Työpaikalla oli käytössä niin sanottu HaiPro-järjestelmä, jolla työntekijät olivat ilmoittaneet työnantajalle potilaiden uhkaavasta käytöksestä. Esihenkilöt eivät kuitenkaan olleet riittävästi reagoineet työntekijöiden tekemiin ilmoituksiin ja toteuttaneet riittäviä turvallisuusjärjestelyjä, jotta potilaat eivät pääse aiheuttamaan väkivallan vaaraa aiheuttavia tilanteita.
      Käräjäoikeus tuomitsi sairaalan palvelualuepäällikön ja osastonhoitajan työturvallisuusrikoksesta, koska he olivat laiminlyöneet huolehtia siitä, että tapaturmaan johtaneessa tilanteessa on joko riittävä määrä sellaisia työntekijöitä, joilla on väkivaltaisesti käyttäytyvän henkilön hallitsemiseen riittävät fyysiset ja muut henkilökohtaiset edellytykset, tai erilliset turvamiehet.
      Palvelualuepäällikkö ja osastonhoitaja saivat tuomion myös siitä, että he olivat laiminlyöneet huolehtia, että osaston työntekijöille annetaan jatkuvasti ja riittävän usein toistuvasti väkivaltaan liittyvää koulutusta. Lisäksi he olivat laiminlyöneet huolehtia, että hoitajilla ja muilla työntekijöillä on normaalin hälytysjärjestelmän lisäksi kunkin työntekijän henkilökohtaisesti ulottuvilla oleva mahdollisuus avun hälyttämiseen.
      Käräjäoikeus tuomitsi työturvallisuusrikoksesta palvelualuepäällikölle 18 päiväsakkoa, joista hänelle tulee hänen tuloillaan maksettavaa vähän yli 1000 euroa ja osastonhoitajalle 25 päiväsakkoa, joka tekee hänelle maksettavaa 925 euroa. Oikeus tuomitsi lisäksi Varkauden kaupungille sen toiminnassa tapahtuneesta työturvallisuusrikoksesta 5 000 euron yhteisösakon. Oikeus tuomitsi kaupungin maksamaan myös tapaturmaan joutuneelle sairaanhoitajalle oikeudenkäyntikuluja ja korvauksia yli 20 000 euroa.
      Aluehallintoviraston ylitarkastaja Sampo Pelkonen muistuttaa, että työnantajan velvollisuuksien täyttämiseksi ei riitä, että vaarat arvioidaan ja niiden poistamiseksi tarvittavat toimenpiteet kirjataan vaarojen arviointeihin ja työntekijöille annettaviin ohjeisiin. Työnantajalla on myös velvollisuus huolehtia siitä, että kussakin työtilanteessa toteutetaan töiden ja työolojen järjestelyt niin, että työntekijöihin kohdistuvat vaaratilanteet ehkäistään ennalta.
      Kyseisellä työpaikalla oli esimerkiksi ohjeita, joihin oli kirjattu, että työntekijöillä on mahdollisuus soittaa väkivallan uhkatilanteessa vartija. Tällainen ohjeistus ei riitä, koska vastuu vartijan järjestämiseen jää tällöin työntekijöille tilanteissa, joissa väkivallan uhka on jo toteutumassa. Työnantajan edustajat eivät voi siirtää erilaisissa käytännön työtilanteissa tarvittavien ratkaisujen tekemistä työntekijöiden toteutettavaksi, vaan esihenkilöiden velvollisuutena on tarvittavilla järjestelyillä ehkäistä ennalta työntekijöille aiheutuvien vaaratilanteiden syntyminen.
      Lue lisää...
    • HUS kartoitti lokakuussa henkilöstökyselyllä huslaisten mielipiteitä organisaation toiminnasta, johtamisesta, vuorovaikutuksesta ja työhyvinvoinnista. Työntekijöistä omaa työpaikkaansa tuttavilleen suosittelisi 69 % vastaajista. Vuosi sitten toteutetussa kyselyssä omaa työyksikköä suositteli vielä 76 % vastaajista.
      Oma osaaminen koetaan kyselyn perusteella todella hyväksi. Yli 90 % koki oman osaamisensa riittäväksi oman työn vaatimuksiin nähden. 
      Työ koetaan edelleen kuormittavaksi. Viidesosa huslaisista kokee olevansa ylirasittunut usein tai hyvin usein. Ylikuormitus on pysynyt samalla tasolla kuin edellisenä vuonna.
      Tyytyväisyys johtamiseen on parantunut. 76 % vastaajista oli tyytyväisiä esihenkilönsä johtamiseen. Viime vuoden lopun tilanteeseen verrattuna tulos parani 3 %. Johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi ja kannustavaksi. Työyksiköissä vallitsee kyselyn mukaan luottavainen ilmapiiri ja työskentelyn koetaan sujuvan hyvin. Esihenkilöistä puolestaan 80 % koki, että hänellä on hyvät edellytykset onnistua esihenkilötyössä.
      Kyselyyn vastasi noin 13 400 henkilöä eli 51 % kaikista huslaisista.
      Henkilöstökyselyt: 2022 | 2021
       
      Lue lisää...
    • Yliopistosairaaloiden vuodeosastojen sairaanhoitajien kävelyreittejä koskevan tutkimus osoitti, että hoitaja käy vuoron aikana eri huoneissa keskimäärin 105 kertaa. Toistuva kävely huoneiden välillä on seurausta sairaanhoitajien tietojärjestelmätyön lisääntymisestä ja työnjaon haasteista. Tutkimus tuo ilmi vuodeosaston hoitajien varsin sirpaleisen työnkuvan.
      SKA-Research toteutti useissa yliopistosairaaloiden suunnittelu- ja kehittämishankkeissa hoitajien kävelyreittianalyysejä niin perinteisesti havainnoimalla kuin älypuhelimeen perustuvalla internet-of-things -ratkaisulla (IoT). Havainnointi ja IoT-ratkaisu antoivat samansuuntaiset tulokset. Hoitajien kävelyreittejä on aikaisemmin tutkittu erittäin heikosti, vaikka hoitajaliikenne kuuluu vuodeosaston ydinprosesseihin.
      Tutkimus tuo ilmi vuodeosastojen monimutkaisen hoitajavirran, jota dominoi edestakainen kävelyliikenne eri tilojen välillä. Huonekäyntejä tulee yhden vuodeosaston aamu- ja iltavuoron 10 hoitajalla yhteensä noin 1000 vuorokaudessa. 72 % kaikista huonekäynneistä kohdistui potilashuoneisiin (33 %), hoitajien kansliaan (28 %) ja lääkehuoneeseen (10 %). Ko. kolmen huonetyypin välinen hoitajavirta muodosti puolet koko hoitajaliikenteestä. Kanslian ja potilashuoneiden välinen edestakainen liikenne oli merkittävin yksittäinen kulkureitti. 8 % huonekäynneistä oli varastokäyntejä.
      Oulun yliopistollisessa sairaalassa toteutettiin hoitajien kävelyreittianalyysit älypuhelinsovelluksella ja kerättiin yli 25000 huonekäynnin data. Sen tulosten seurauksena selvitettiin edelleen hoitajien kansliatyöajan jakautumista ja PC-työtä tarkemmin. 41 % hoitajien työajasta kului kansliatyöhön. Kansliatyöstä puolestaan suurin osa kului PC-työhön (potilastiedon kirjaaminen, tiedon tarkistaminen ja etsiminen), jonka osuus hoitajien koko työajasta oli 30 %. Hoitajan PC-työlle oli ominaista jatkuva ”hyppely” eri tietojärjestelmänäkymien välillä – sairaanhoitaja siirtyi keskimäärin 361 kertaa tietokoneen eri näkymästä toiseen vuoron aikana.
      Sairaalat ovat kehittäneet kävelyreittianalyysien perusteella parempia työmenetelmiä, suunnitelleet uusia vuodeosastoja, uudistaneet vanhoja vuodeosastoja ja kehittäneet potilastietojärjestelmiä.
      Tutkimus on julkaistu 3.11.2022 kansainvälisessä Health Environments Research & Design Journal -julkaisussa. Linkki tutkimukseen https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/19375867221134550
      Esimerkkikuvaaja kahden sairaanhoitajan kävelyreiteistä eri huoneiden välillä yhdessä vuorossa yliopistosairaalan lastenkirurgian vuodeosastolla. Hoitajat kävivät 18 eri huoneessa; yht. 86 kulkureittiä ja 224 siirtymistä huoneiden välillä; sairaanhoitajien kävelymatkat vuoroissa olivat 3,6 km ja 4,4 km.

      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...