Jump to content
MAINOS

Sairaanhoitajat: Kotihoidosta on tullut häpeäpilkku yhteiskunnalle


Hoitajat.net
 Share

Sairaanhoitajat kuvaavat kotihoidon ja kotisairaanhoidon tilaa hälyttäväksi ja katastrofaaliseksi. Hoitotyö asiakkaiden kotona on vastuullista, monipuolista ja laajaa osaamista vaativaa, mutta silti kotihoidon ja kotisairaanhoidon imago on romahtanut ja henkilökunta on palamassa loppuun. Asia selviää Sairaanhoitajaliiton teettämästä jaksamiskyselystä.

Liiton tiedotteen mukaan viime vuosina tehdyt uudistukset hoivan ja hoidon siirtämiseksi entistä enemmän asiakkaiden kotona tapahtuvaksi eivät ole saaneet aikaan kaikkialla myönteisiä asioita. Lopputuloksena on sairaanhoitajien mukaan pirstaleinen työ, jossa oman työn hallinta on käynyt ajoittain jopa mahdottomaksi kiireen takia. Kukaan ei enää hallitse kokonaisuutta. Sairaanhoitajat kertovat työnsä muuttuneen epäinhimilliseksi ja samaan aikaan potilasturvallisuus on vaarantunut.

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistyessä monissa paikoin kodinhoitotyö, hoivatyö ja kotisairaanhoito on yhdistetty ja siirretty yksinomaan hoitotyön ammattilaisten vastuulle, mikä on johtanut tehtäväkuvien ja roolien sekamelskaan. Ala ei houkuttele nuoria ja samaan aikaan kokeneet sairaanhoitajat turhautuvat, väsyvät ja siirtyvät pois kotihoidosta ja kotisairaanhoidosta. Sairaanhoitajat kokevat, että johtajilta puuttuu todellinen halu ja taito kehittää hoitotyötä kotihoidossa. Sairaanhoitajia ei ole kuunneltu riittävästi heidän työnsä muutoksissa.

Sairaanhoitajia ahdistaa se, että erityisesti ikäihmiset jäävät aivan liian yksin ja turvattomina koteihinsa. Ihmiskohtaloita on pakko jopa sulkea pois ajatuksista, jotta jaksaisi tehdä työtään. Hoivaa ja hoitoa tarvitsevien ihmisten asemaa ja oikeuksia ei ajeta, kun vähempiosaisten hoidoista säästetään. Entistä huonokuntoisempien asiakkaiden määrät koti- ja kotisairaanhoidossa ovat viime vuosina lisääntyneet jatkuvasti, koska laitoshoitoa on purettu liian nopeasti. Resursseja ja osaamista ei ole kuitenkaan lisätty vastaavassa määrin kotiin vietävään hoivaan ja hoitoon.

Työntekijöiden määrä, koulutus ja osaaminen eivät vastaa enää asiakkaiden tarvetta. Kotisairaanhoidossa pitäisi pystyä vastamaan myös potilaiden palliatiivisesta hoidosta samoilla resursseilla, mikä on mahdotonta. Laadukas saattohoito ei onnistu, jos siihen ei ole tarpeeksi osaavaa henkilöstöä ja aikaa. Sairaanhoitajilla on paljon vastuuta kotisairaanhoidossa ja kotihoidossa. Siellä työskennellään lähes aina yksin eivätkä lääkärit ole aina tavoitettavissa. Kuitenkin sairaanhoitaja-lääkäri -työparimalli nähdään toimivana ja sen tärkeyttä toivotaan tuotavan esille. Kotiin annettavia lääkäripalveluja tulisi myös kehittää.

Sairaanhoitajat ovat sitä mieltä, että koko kotihoito ja kotisairaanhoito sekä näiden työnjako on organisoitava uudelleen. Kotiin vietävä hoiva ja hoito mukaan on tulevaisuudessa aina vain tärkeämpi hoitomuoto ja ilman tekeviä ja osaavia ammattilaisia se ei onnistu. Viimeistään nyt on aika kuunnella, mitä sairaanhoitajilla on sanottavaa, sillä he tietävät parhaiten, miten heidän työnsä saadaan sujuvaksi, asiakaskeskeiseksi ja kustannustehokkaaksi. Puutteet kotihoidossa ja kotisairaanhoidossa kostautuvat taloudellisesti muualle, kun huonokuntoiset potilaat hakeutuvat päivystys-, ensi- ja vastaanottohoidon piiriin.

- Mikä on yksinäisyyden, syrjäytymisen ja kärsimysten hinta yhteiskunnallemme,  onko hyvinvointiyhteiskunnassamme varaa tällaiseen häpeään, kysyy Sairaanhoitajaliitto tiedotteessaan.

PDF: Yli 2000 sairaanhoitajan näkemyksiä kotihoidosta ja kotisairaanhoidosta

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

En ole sairaanhoitaja mutta voin allekirjoittaa edellisen tekstin! Ei ole enää mukavaa meillä lähäreilläkään. 

Link to comment
Share on other sites

Guest yläsavon sote omainen

Posted

Ainakin minun omaisiani hoitavat pääasiassa LÄHIHOITAJAT. Sairaanhoitaja pistäytyy kerran/pari kuussa kokeita ottamassa mutta pääasiallinen vastuu on lähihoitajilla jotka ovat niin kuorimitettuja ettei voi kun toivoa että jaksavat. Omaiseni ei ole sieltä helpoimmasta päästä ja tuntuu että sh nimenomaan siirtää hoitovastuuta lähihoitajille. omaiseni paikka olisi jossain muualla mutta kvesi on hoitanut asian niin ettei hoitopaikkoja ole vaan potilaat hoidetaan kotona tapahtui mitä hyvänsä.

Link to comment
Share on other sites

Guest Kotihoidossa töissä

Posted

No..SH on tarpeellinen mutta kyllä ne tosiaan on lähihoitajat jotka sen suurimman osan kotihoidon työstä tekee. Ikäväksi on todettava ettei ainakaan eräässä Kainuun pienessä kunnassa SH arvosta muita työntekijöitä. Joskus pitäisi nauhoittaa ne puheet ja haukut ja julkaista..kun sen vain pystyisi tekemään. Meitä on niin moneen junaan. Jaksamista ihan kaikille.

Link to comment
Share on other sites

Itse tulin kotihoitoon laitos puolelta ja positiivisena asiana oli ensinnäkin se, ettei tarvitse enää tehdä 3-vuorotyötä ja oma mielipiteeni on se, että kotihoito on paljon helpompaa, kuin laitos puoli fyysisesti raskaiden hoidettavien kanssa. Sä oot siellä osastolla sen koko työvuoron, etkä muuta voi. Kotihoidossa voit hieman hengähtää käyntien välissä ja ainakin meidän tiimissä esimiehen ihana työpanos hoitajia kohtaan on antanut niin seesteisen tavan pitää tästä työstä. Meillä työnjakaja osaa laittaa asiakkaat niin, ettei tarvitse juurikaan poukkoilla pitkin pitäjiä ja listat on erittäin inhimilliset ja meillä tiimityöskentely sujuu lähes täydellisesti. En ikinä enää palaisi laitos puolelle kun voit tehdä hyvää ja tarpeellista työtä vanhuksen kotona omassa rauhassa. 

Link to comment
Share on other sites

Ei tässä maassa riitä mihinkään raha enää kun muualta tullutta porukkaa hyysätään miljardeilla.

Link to comment
Share on other sites

Kotihoidon lähihoitaja täällä hei. Hyvin huomaa ettei kommentoijilla ole mitään käsitystä sairaanhoitajan työstä. Kotihoidossa, kuten muuallakin, näkyvämpiä ovat kyllä lähihoitajat. Kuitenkin taustalla pyörivät sairaanhoitajat priimusmoottoreina ja yrittävät pitää paletin kasassa. 

Link to comment
Share on other sites

Olin itse useamman vuoden kotihoidossa töissä suuressa kaupungissa. Tärkeää työtä omien voimien äärirajoilla. Listat kauheita, pitkiä ja näet jo aamulla että tämä päivä taas vedetään tukkaputkella. Stressi nousee jo siitä. Sairaslomalla useampi hoitaja työuupumuksen takia ja sijaisia ei välttämättä saa. Tai jos saadaan joku niin tokasee jo listan nähdessään ettei tee tämmöistä ja kertoo jo ettei tule enään uudestaan keikalle.

Huonokuntoiset vanhukset jotka eivät edes tunnista kotiaan enään. Vaativat omaiset, haukut jopa työkavereilta.  Raskaasta työstä revitään rahat elämiseen. Työ tehdään hutiloiden ja jatkuva stressi jo seuraavsta asiakkaasta painaa päälle. Ihmettelen miten tämmöisen annetaan tapahtua. Esimies tietoinen asiasta muttei tee asialle mitään.

Itse uuvuin ja olen nyt pitkällä sairaslomalla. 

Link to comment
Share on other sites

Kyllähän se niin on ettei kotihoitoa olisi ilman moniammatillista tiimiä. Siis kaikkia tarvitaan ja kaikkien ammattitaitoa. Kuitenkin sanoisin et lähärit kuitenkin tuntee asiakkaat ja heidän tarpeet parhaiten. 

Link to comment
Share on other sites

Sama asenne kuin yllä kommentoijilla on osalla niin esimiehistä, asiakkaista kuin  muusta hoitohenkilökunnastakin: sairaanhoitajien työpanosta ei arvosteta, ”näkymätöntä” työtä on aivan järkyttävä määrä. Vastuuta ja työtehtäviä vyöryy sairaanhoitajille lääkäreiltä, esimiehiltä sekä sosiaalipuolelta, ja samaan aikaan täytyisi tehdä sairaanhoitajan töiden lisäksi myös lähihoitajan tehtäviä. Paine on aivan valtava ja resurssit surkeat. Lähihoitajista on valtava pula, kotihoidon työ on niin kaoottista, jatkuva henkilöstövaje ajaa ihmiset loppuun. Työntekijäksi kelpaa kuka tahansa, oli osaamista tai ei. Koska pula. Toisaalta työsuhteet ovat määräaikaisia, rahaa ei ole lisätä vakituista koulutettua ammattitaitoista työvoimaa, jota kotihoidon itsenäiseen työhön tarvitsisi. Ihmetellään kun ei muutaman viikon tai jopa muutaman päivän työsopimuksille ole työntekijöitä.? henkilöstopolitiikka ei ole millään tasolla järkevää. 

Link to comment
Share on other sites

Guest Eläköitynyt ksh

Posted

Kotihoidon yhdistymisen myötä sosiaalipuoli johtaa, vaikka heillä ei ole sairaanhoidon ammattitaitoa. Kotisairaanhoitajat ovat välttämätön paha, heidän niskaan kaadetaan kaikki ongelmat, ovat monen tulen välissä. Lähihoitajien kanssa niinkin hoidetaan yhdessä, mutta johto ei ymmärrä mitään koko työstä. Ksh:n esimiestyö on niin vaativaa, että osaavat eivät siihen suostu, niinpä esimieheksi valitaan kaikkein onnettomimpia. 

Link to comment
Share on other sites

8.10.2019 klo 19.57, Vieras: Anne kirjoitti:

Itse tulin kotihoitoon laitos puolelta ja positiivisena asiana oli ensinnäkin se, ettei tarvitse enää tehdä 3-vuorotyötä ja oma mielipiteeni on se, että kotihoito on paljon helpompaa, kuin laitos puoli fyysisesti raskaiden hoidettavien kanssa. Sä oot siellä osastolla sen koko työvuoron, etkä muuta voi. Kotihoidossa voit hieman hengähtää käyntien välissä ja ainakin meidän tiimissä esimiehen ihana työpanos hoitajia kohtaan on antanut niin seesteisen tavan pitää tästä työstä. Meillä työnjakaja osaa laittaa asiakkaat niin, ettei tarvitse juurikaan poukkoilla pitkin pitäjiä ja listat on erittäin inhimilliset ja meillä tiimityöskentely sujuu lähes täydellisesti. En ikinä enää palaisi laitos puolelle kun voit tehdä hyvää ja tarpeellista työtä vanhuksen kotona omassa rauhassa. 

Kiitos tekstistäsi. Harkitsen vakavasti kotihoitoon siirtymistä, kaipaan itsenäisempää työtä. Laitospuolella raskainta ei välttämättä ole asiakkaat vaan kaksi hoitajatyyppiä, joihin olen törmännyt. Hän, joka tietää alasta kaiken ja osaa omasta mielestään parhaiten ja oikein ja on koko ajan oikaisemassa ja murentamassa omaa tapaa tehdä tätä työtä sekä hän, jonka suu käy lakkaamatta nonstoppina koko työvuoron ajan ja hänkin tietää alasta kaiken, koska on tehnyt tätä työtä ziljoona vuotta. On todella uuvuttavaa työskennellä tällaisten kanssa.

Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Hoitajaliitot SuPer ja Tehy ovat julistaneet lakot varhaiskasvatuksessa ympäri Suomea. Lakko alkaa tiistaina 13.2.2024 klo 00:01 ja päättyy keskiviikkona 14.2.2024 klo 23:59. Viranhaltijat on rajattu työtaistelun ulkopuolelle.
      Lakkoon menevät Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion, Oulun, Joensuun, Porin, Rovaniemen, Kauniaisten ja Vaasan kaupunkien sekä Mustasaaren kunnan kaikkien varhaiskasvatuksen yksiköiden hoitajat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
      Poliittisella lakolla vastustetaan hallitusohjelman työelämää koskevia heikennyksiä.
      – Hallituksen suunnitelma sementoida hoitajien palkkakuoppa lainsäädäntöön on ennennäkemättömän törkeä. Se ei käy meille, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen liiton tiedotteessa.
      – Nyt tulisi etsiä yhteinen tahtotila ja neuvotella aidosti. Työmarkkinamalliin tulee löytää ratkaisu, jonka avulla jatkossakin alakohtaisia epäkohtia voidaan korjata myös palkkauksen avulla. Muutoin koulutetun henkilöstön saatavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa heikkenee yhä edelleen. Näiden sektoreiden työntekijät ovat avainasemassa tuottamassa keskeisiä lakisääteisiä palveluita. He mahdollistavat myös muiden suomalaisten työssäkäynnin ja yhteiskunnan toiminnan, muistuttaa SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola tiedotteessa.

      Lisätietoja liittojen lakkosivuilla:

      Tehy: https://www.tehy.fi/eikäy
      SuPer: https://www.superliitto.fi/viestinta/super-ei-hallitusohjelmalle/
      Lue lisää...
    • Vanhuspalvelulain mukaiseen henkilöstömitoitukseen yltää jo 95 prosenttia ympärivuorokautisen hoivan toimintayksiköistä. Tieto käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) seurannasta, joka tehtiin lokakuussa 2023.
      Seurantahetkellä lakisääteinen henkilöstömitoitus oli 0,65 välitöntä asiakastyötä tekevää työntekijää asiakasta kohti. Myös 0,7 mitoitukseen yltäneiden toimintayksiköiden osuus on jatkanut kasvuaan.
      Iäkkäiden ympärivuorokautisessa hoidossa oli THL:n seurantatietojen mukaan lokakuussa 2023 keskimäärin 51 900 asiakasta 1 786 toimintayksikössä. Määrä nousi hieman toukokuun seurannasta, jolloin oli keskimäärin 51 500 asiakasta 1 798 toimintayksikössä.
      – Vanhuspalvelulain mukainen henkilöstön vähimmäismitoitus nousi huhtikuussa 2023 0,65 työntekijään asiakasta kohden, ja tilanne näyttää lokakuun seurantatietojen osalta hyvältä. Yksiköihin on seurantatiedosta päätellen saatu palkattua lisää henkilöstöä, ja kokonaisuudessaan henkilöstömäärä on noussut 1 200 työntekijällä. Asiakasmäärissä seurannan mukaan on vakaa tilanne, sanoo THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo.
      Ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköiden henkilöstömitoitus vuosina 2020–2023. Lakisääteinen henkilöstömitoituksen nousu on tapahtunut asteittain. Vuonna 2020 se oli 0,5 ja vuonna 2021 vähintään 0,55 ja vuonna 2022 vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohden. Vuoden 2023 huhtikuusta lähtien mitoitus oli 0,65 työntekijää asiakasta kohti.
      THL seuraa lakisääteisen henkilöstömitoituksen toteutumista puolivuosittain erilliskyselyllä. Seurannassa yksiköt tallentavat itse työtuntitietonsa ja asiakasmäärän THL:n tietokantaan. Yksiköt vastaavat annettujen tietojen oikeellisuudesta. THL laskee tallennetuista työaikatiedoista mitoituksen vanhuspalvelulain edellyttämällä tavalla kaikille toimintayksiköille. 

      Ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköiden henkilöstömitoitus vuosina 2020–2023. Lakisääteinen henkilöstömitoituksen nousu on tapahtunut asteittain. Vuonna 2020 se oli 0,5 ja vuonna 2021 vähintään 0,55 ja vuonna 2022 vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohden. Vuoden 2023 huhtikuusta lähtien mitoitus oli 0,65 työntekijää asiakasta kohti.
      Lue lisää...
    • Keski-Suomen hyvinvointialueen sisäisessä selvityksessä on käynyt ilmi tietoturvaloukkaus, jossa yksittäinen työntekijä on tarkastellut potilastietoja perusteetta ajalla 13.4.2022 – 31.8.2023. Loukkaus koskee lähes 150 hyvinvointialueen asiakasta.
      Selvityksen mukaan työntekijä on katsonut työhönsä liittyvien tietojen lisäksi perusteettomasti myös muita tietoja potilastietojärjestelmästä. Tietojen katselu on kohdistunut yleisiin henkilötietoihin (nimi, syntymäaika, henkilötunnus) ja terveystietoihin. Perusteeton käsittely on kohdistunut henkilöihin, joihin työntekijällä ei ole ollut tietojen katselun hetkellä hoitosuhdetta eikä muuta työtehtäviin liittyvää velvollisuutta.
      - Henkilöstömme on koulutettu ja ohjeistettu asianmukaisilla toimintaohjeilla tietoturva- ja tietosuoja-asioissa. Työntekijöiden käyttöoikeudet tietojärjestelmiin myönnetään siinä laajuudessa kuin heidän työtehtävänsä edellyttävät. Tässä tapauksessa epäillään, että työntekijä ei ole noudattanut organisaation ohjeita ja on käyttänyt hänelle annettuja käyttöoikeuksia väärin, Keski-Suomen hyvinvointialue toteaa tiedotteessaan.
      Hyvinvointialueelle ei ole tullut tietoa siitä, että perusteettomasti käsiteltyjä henkilötietoja olisi luovutettu eteenpäin tai käytetty muilla tavoin väärin.
      Työntekijän työsuhde on päättynyt, eikä hänellä näin ole enää pääsyä hyvinvointialueen henkilörekistereihin tai tietojärjestelmiin.
      Keski-Suomen hyvinvointialue on tehnyt tietoturvaloukkauksesta ilmoituksen tietosuojavaltuutetulle ja tutkintapyynnön poliisille. Tapauksen käsittely etenee poliisin johdolla, eikä vaadi loukkauksen kohteilta välttämättömiä toimenpiteitä. Hyvinvointialue informoi kirjeitse loukkauksen kohteena olevia henkilöitä lähipäivien aikana.
      Lisää aiheesta Tehyn lehdessä: Saako potilastietoja lukea mielenkiinnosta?
      Lue lisää...
    • Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) antoi tammikuussa HUS-yhtymälle huomautuksen siitä, että lasten sydänkirurgisiin leikkauksiin pääsy ei ole toteutunut lainmukaisesti. AVIn mukaan lasten tehohoidon palvelut tulee järjestää niin, että ne vastaavat alueellista ja kansallista lasten tehohoidon palveluntarvetta.
      Etelä-Suomen aluehallintovirasto alkoi 2022 tammikussa selvittää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Uuden lastensairaalan teho-osaston alueellisen ja kansallisen palvelutason riittävyyttä. Valvonnan aikana vuoden 2022 toukokuussa aluehallintovirasto sai useita epäkohtailmoituksia potilasturvallisuuden vaarantumisesta Uuden lastensairaalan teho-osastolla puutteellisten henkilöstöresurssien vuoksi.
      Etelä-Suomen aluehallintovirastoon saapui myös lokakuussa 2022 HUS-yhtymän Uuden lastensairaalan teho-osaston toimintaa koskeva omavalvontailmoitus. Sen mukaan hoitajavajeen seurauksena HUS-yhtymän Uuden lastensairaalan tehohoidon kapasiteetti ei riitä kattamaan akuutin tehohoidon tarvetta ja hoitamaan sydänleikkauksia yhtäaikaisesti lain edellyttämällä tavalla.
      Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki huhtikuussa 2023 Uuden lastensairaalan lasten teho-osastolle ennalta ilmoittamattoman tarkastuskäynnin.
      HUS on ryhtynyt toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi – hoitoon pääsy ei edelleenkään toteudu
      HUS-yhtymä on saanut lasten sydänkirurgian leikkausjonoa purettua painottamalla leikkauksia niihin potilaisiin, joiden oletettu tehohoidon tarve on lyhyt. Jonon purkautumista on vuonna 2023 lisäksi edistänyt muun muassa muun lasten tehohoidon vähäinen tarve, vähäinen syntyvyys sekä muut satunnaisvaihtelutekijät. Tehohoidon saatavuuden hetkellisestä parantumisesta ja leikkausmäärän kasvamisesta huolimatta toukokuussa 2023 hoitojonossa on ollut 69 sydänleikkausta odottavaa lasta, joista 19 (27 %) on odottanut leikkausta yli kuusi kuukautta.
      Sydänsairaat lapset ovat erittäin haavoittuvassa asemassa oleva potilasryhmä. AVIN mukaan jonon purkamisen painottaminen ei saa johtaa siihen, että jonossa olevien pidempää tehohoitojaksoa tai oletettavasti ECMO-hoitoa vaativien potilaiden leikkausajankohta siirtyy ja jonotusaika pitenee. ECMO-hoidossa huonosti happeutunut veri pumpataan mekaanisesti kehon ulkopuolella olevan ECMO-laitteiston läpi ja johdetaan hyvin happeutettuna takaisin potilaan verenkiertoon.
      Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan on olemassa riski siihen, että yli kuusi kuukautta leikkausta jonottavien potilaiden määrä kasvaa, jos muu lasten tehohoidon tarve palaa tavanomaiselle tasolle. Lisäksi aiempaa vastaavaa mahdollisuutta leikattavien potilaiden painottamiselle ei enää ole.
      HUS-yhtymän antaman selvityksen perusteella Uuden lastensairaalan lasten teho-osastolla on tehty kehittämistoimia tarkastamalla, tehostamalla ja sujuvoittamalla sekä lasten teho-osaston että tehovalvonnan hoitopolkua. Lisäksi potilaita on ohjattu pienissä määrin HUS-yhtymän aikuisten teho-osastoille.
      Lasten tehohoitopaikkoja on ollut käytettävissä liian vähän
      HUS-yhtymän toimenpiteet ovat aluehallintoviraston näkemyksen mukaan oikean suuntaisia. Lasten teho-osastolla ei kuitenkaan ole valvontajakson aikana ollut riittävästi osaavaa hoitohenkilökuntaa, jotta alueellinen ja kansallinen lasten tehohoidon palveluntarpeen mukainen kapasiteetti olisi täyttynyt. Lasten teho-osaston hoitajista on puuttunut 25 %, eikä hoitajatilanne ole tehdyistä toimista huolimatta parantunut olennaisesti.
      HUS-yhtymä on määritellyt lasten alueellisen ja kansallisen tehohoidon tarpeeksi 12 tehohoitopaikkaa Uudessa lastensairaalassa. Aluehallintoviraston valvontajaksolla tehohoitopaikkoja on ollut ajankohdasta riippuen käytettävissä 6–9.
      Aluehallintoviraston päätöksen mukaan HUS-yhtymän on suunniteltava ja toteutettava terveydenhuolto sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin potilaiden tarve edellyttää.
      Lisätietoja: ESAVI/3275/2022, ESAVI/39663/2022
      Lue lisää...
    • Ammattiliitot Tehy ja Super ovat ilmoittaneet poliittisesta lakosta pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa. Kaksipäiväinen työnseisaus alkaa keskiviikkona 31. tammikuuta, ja se koskee sekä julkista että yksityistä varhaiskasvatusta Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa.
      SuPerin lakko koskee kaikkia työvuoroja, jotka alkavat keskiviikon 31.1.2024 klo 05:59 ja torstain 1.2.2024 klo 20:59 välisenä aikana. Lakko kestää päättyvän työvuoron loppuun.  SuPerin lakko ei koske viranhaltijoita, muita rajauksia ei ole.

      Tehyn lakko alkaa keskiviikkona 31.1.2024 klo 06.00 ja päättyy 1.2.2024 klo 21.00, jonka jälkeen palataan töihin. Vain viranhaltijat ovat rajattu Tehyn työtaistelun ulkopuolelle.
      Poliittisilla lakoilla vastustetaan hallituksen työelämäheikennyksiä.

      Lue järjestöjen tiedotteet:  SuPer, Tehy

      Muokkaus 23.1.2024 klo 13:45: SuPer poistanut rajauksia lakostaan, ks korjattu tiedote.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...