Jump to content
MAINOS
  • Sairaanhoitajat: Kotihoidosta on tullut häpeäpilkku yhteiskunnalle


    Hoitajat.net
     Share

    Sairaanhoitajat kuvaavat kotihoidon ja kotisairaanhoidon tilaa hälyttäväksi ja katastrofaaliseksi. Hoitotyö asiakkaiden kotona on vastuullista, monipuolista ja laajaa osaamista vaativaa, mutta silti kotihoidon ja kotisairaanhoidon imago on romahtanut ja henkilökunta on palamassa loppuun. Asia selviää Sairaanhoitajaliiton teettämästä jaksamiskyselystä.

    Liiton tiedotteen mukaan viime vuosina tehdyt uudistukset hoivan ja hoidon siirtämiseksi entistä enemmän asiakkaiden kotona tapahtuvaksi eivät ole saaneet aikaan kaikkialla myönteisiä asioita. Lopputuloksena on sairaanhoitajien mukaan pirstaleinen työ, jossa oman työn hallinta on käynyt ajoittain jopa mahdottomaksi kiireen takia. Kukaan ei enää hallitse kokonaisuutta. Sairaanhoitajat kertovat työnsä muuttuneen epäinhimilliseksi ja samaan aikaan potilasturvallisuus on vaarantunut.

    Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistyessä monissa paikoin kodinhoitotyö, hoivatyö ja kotisairaanhoito on yhdistetty ja siirretty yksinomaan hoitotyön ammattilaisten vastuulle, mikä on johtanut tehtäväkuvien ja roolien sekamelskaan. Ala ei houkuttele nuoria ja samaan aikaan kokeneet sairaanhoitajat turhautuvat, väsyvät ja siirtyvät pois kotihoidosta ja kotisairaanhoidosta. Sairaanhoitajat kokevat, että johtajilta puuttuu todellinen halu ja taito kehittää hoitotyötä kotihoidossa. Sairaanhoitajia ei ole kuunneltu riittävästi heidän työnsä muutoksissa.

    Sairaanhoitajia ahdistaa se, että erityisesti ikäihmiset jäävät aivan liian yksin ja turvattomina koteihinsa. Ihmiskohtaloita on pakko jopa sulkea pois ajatuksista, jotta jaksaisi tehdä työtään. Hoivaa ja hoitoa tarvitsevien ihmisten asemaa ja oikeuksia ei ajeta, kun vähempiosaisten hoidoista säästetään. Entistä huonokuntoisempien asiakkaiden määrät koti- ja kotisairaanhoidossa ovat viime vuosina lisääntyneet jatkuvasti, koska laitoshoitoa on purettu liian nopeasti. Resursseja ja osaamista ei ole kuitenkaan lisätty vastaavassa määrin kotiin vietävään hoivaan ja hoitoon.

    Työntekijöiden määrä, koulutus ja osaaminen eivät vastaa enää asiakkaiden tarvetta. Kotisairaanhoidossa pitäisi pystyä vastamaan myös potilaiden palliatiivisesta hoidosta samoilla resursseilla, mikä on mahdotonta. Laadukas saattohoito ei onnistu, jos siihen ei ole tarpeeksi osaavaa henkilöstöä ja aikaa. Sairaanhoitajilla on paljon vastuuta kotisairaanhoidossa ja kotihoidossa. Siellä työskennellään lähes aina yksin eivätkä lääkärit ole aina tavoitettavissa. Kuitenkin sairaanhoitaja-lääkäri -työparimalli nähdään toimivana ja sen tärkeyttä toivotaan tuotavan esille. Kotiin annettavia lääkäripalveluja tulisi myös kehittää.

    Sairaanhoitajat ovat sitä mieltä, että koko kotihoito ja kotisairaanhoito sekä näiden työnjako on organisoitava uudelleen. Kotiin vietävä hoiva ja hoito mukaan on tulevaisuudessa aina vain tärkeämpi hoitomuoto ja ilman tekeviä ja osaavia ammattilaisia se ei onnistu. Viimeistään nyt on aika kuunnella, mitä sairaanhoitajilla on sanottavaa, sillä he tietävät parhaiten, miten heidän työnsä saadaan sujuvaksi, asiakaskeskeiseksi ja kustannustehokkaaksi. Puutteet kotihoidossa ja kotisairaanhoidossa kostautuvat taloudellisesti muualle, kun huonokuntoiset potilaat hakeutuvat päivystys-, ensi- ja vastaanottohoidon piiriin.

    - Mikä on yksinäisyyden, syrjäytymisen ja kärsimysten hinta yhteiskunnallemme,  onko hyvinvointiyhteiskunnassamme varaa tällaiseen häpeään, kysyy Sairaanhoitajaliitto tiedotteessaan.

    PDF: Yli 2000 sairaanhoitajan näkemyksiä kotihoidosta ja kotisairaanhoidosta

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments



    En ole sairaanhoitaja mutta voin allekirjoittaa edellisen tekstin! Ei ole enää mukavaa meillä lähäreilläkään. 

    Link to comment
    Share on other sites

    Guest yläsavon sote omainen

    Posted

    Ainakin minun omaisiani hoitavat pääasiassa LÄHIHOITAJAT. Sairaanhoitaja pistäytyy kerran/pari kuussa kokeita ottamassa mutta pääasiallinen vastuu on lähihoitajilla jotka ovat niin kuorimitettuja ettei voi kun toivoa että jaksavat. Omaiseni ei ole sieltä helpoimmasta päästä ja tuntuu että sh nimenomaan siirtää hoitovastuuta lähihoitajille. omaiseni paikka olisi jossain muualla mutta kvesi on hoitanut asian niin ettei hoitopaikkoja ole vaan potilaat hoidetaan kotona tapahtui mitä hyvänsä.

    Link to comment
    Share on other sites

    Guest Kotihoidossa töissä

    Posted

    No..SH on tarpeellinen mutta kyllä ne tosiaan on lähihoitajat jotka sen suurimman osan kotihoidon työstä tekee. Ikäväksi on todettava ettei ainakaan eräässä Kainuun pienessä kunnassa SH arvosta muita työntekijöitä. Joskus pitäisi nauhoittaa ne puheet ja haukut ja julkaista..kun sen vain pystyisi tekemään. Meitä on niin moneen junaan. Jaksamista ihan kaikille.

    Link to comment
    Share on other sites

    Itse tulin kotihoitoon laitos puolelta ja positiivisena asiana oli ensinnäkin se, ettei tarvitse enää tehdä 3-vuorotyötä ja oma mielipiteeni on se, että kotihoito on paljon helpompaa, kuin laitos puoli fyysisesti raskaiden hoidettavien kanssa. Sä oot siellä osastolla sen koko työvuoron, etkä muuta voi. Kotihoidossa voit hieman hengähtää käyntien välissä ja ainakin meidän tiimissä esimiehen ihana työpanos hoitajia kohtaan on antanut niin seesteisen tavan pitää tästä työstä. Meillä työnjakaja osaa laittaa asiakkaat niin, ettei tarvitse juurikaan poukkoilla pitkin pitäjiä ja listat on erittäin inhimilliset ja meillä tiimityöskentely sujuu lähes täydellisesti. En ikinä enää palaisi laitos puolelle kun voit tehdä hyvää ja tarpeellista työtä vanhuksen kotona omassa rauhassa. 

    Link to comment
    Share on other sites

    Ei tässä maassa riitä mihinkään raha enää kun muualta tullutta porukkaa hyysätään miljardeilla.

    Link to comment
    Share on other sites

    Kotihoidon lähihoitaja täällä hei. Hyvin huomaa ettei kommentoijilla ole mitään käsitystä sairaanhoitajan työstä. Kotihoidossa, kuten muuallakin, näkyvämpiä ovat kyllä lähihoitajat. Kuitenkin taustalla pyörivät sairaanhoitajat priimusmoottoreina ja yrittävät pitää paletin kasassa. 

    Link to comment
    Share on other sites

    Olin itse useamman vuoden kotihoidossa töissä suuressa kaupungissa. Tärkeää työtä omien voimien äärirajoilla. Listat kauheita, pitkiä ja näet jo aamulla että tämä päivä taas vedetään tukkaputkella. Stressi nousee jo siitä. Sairaslomalla useampi hoitaja työuupumuksen takia ja sijaisia ei välttämättä saa. Tai jos saadaan joku niin tokasee jo listan nähdessään ettei tee tämmöistä ja kertoo jo ettei tule enään uudestaan keikalle.

    Huonokuntoiset vanhukset jotka eivät edes tunnista kotiaan enään. Vaativat omaiset, haukut jopa työkavereilta.  Raskaasta työstä revitään rahat elämiseen. Työ tehdään hutiloiden ja jatkuva stressi jo seuraavsta asiakkaasta painaa päälle. Ihmettelen miten tämmöisen annetaan tapahtua. Esimies tietoinen asiasta muttei tee asialle mitään.

    Itse uuvuin ja olen nyt pitkällä sairaslomalla. 

    Link to comment
    Share on other sites

    Kyllähän se niin on ettei kotihoitoa olisi ilman moniammatillista tiimiä. Siis kaikkia tarvitaan ja kaikkien ammattitaitoa. Kuitenkin sanoisin et lähärit kuitenkin tuntee asiakkaat ja heidän tarpeet parhaiten. 

    Link to comment
    Share on other sites

    Sama asenne kuin yllä kommentoijilla on osalla niin esimiehistä, asiakkaista kuin  muusta hoitohenkilökunnastakin: sairaanhoitajien työpanosta ei arvosteta, ”näkymätöntä” työtä on aivan järkyttävä määrä. Vastuuta ja työtehtäviä vyöryy sairaanhoitajille lääkäreiltä, esimiehiltä sekä sosiaalipuolelta, ja samaan aikaan täytyisi tehdä sairaanhoitajan töiden lisäksi myös lähihoitajan tehtäviä. Paine on aivan valtava ja resurssit surkeat. Lähihoitajista on valtava pula, kotihoidon työ on niin kaoottista, jatkuva henkilöstövaje ajaa ihmiset loppuun. Työntekijäksi kelpaa kuka tahansa, oli osaamista tai ei. Koska pula. Toisaalta työsuhteet ovat määräaikaisia, rahaa ei ole lisätä vakituista koulutettua ammattitaitoista työvoimaa, jota kotihoidon itsenäiseen työhön tarvitsisi. Ihmetellään kun ei muutaman viikon tai jopa muutaman päivän työsopimuksille ole työntekijöitä.? henkilöstopolitiikka ei ole millään tasolla järkevää. 

    Link to comment
    Share on other sites




    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • THL suosittelee, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdytään antamaan kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen koronapotilaita hoitavalle terveydenhuollon henkilöstölle, ympärivuorokautisen hoivan henkilöstölle ja asukkaille sekä muuta kiireellistä hoitoa antavalle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. 
      THL ehdotti aikaisemmin marraskuussa, että kolmansia koronarokoteannoksia ryhdyttäisiin antamaan riskiryhmiin kuuluvia hoitaville sekä paikallisen harkinnan mukaan muulle sote-henkilöstölle. Nyt annetulla suosituksella halutaan entistä paremmin turvata terveydenhuollon kantokyky.
      Suositus koskee alkuperäisen rokotusjärjestyksen ensimmäistä ryhmää. Ryhmään kuuluvat muun muassa teho-osastojen, todettuja tai epäiltyjä koronaviruspotilaita hoitavien vuode- ja päivystysosastojen, infektiovastaanottojen, koronanäytteenottojen sekä ensihoidon henkilökunta. Lisäksi ryhmään kuuluvat koronavirusdiagnostiikkaa hoitava laboratoriohenkilökunta.
      Kolmansia annoksia voidaan antaa myös muuta kiireellistä hoitoa antavalle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle niissä toiminnoissa, jotka ovat alueiden oman arvion mukaan kiireellisiä ja kriittisiä. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi akuutin psykiatrian yksiköiden, lastensuojelun päivystyksellisen toiminnan sekä synnytyksiä hoitavien osastojen henkilökunta. Näillä toiminnoilla turvataan potilaan lakisääteinen oikeus päästä kiireelliseen hoitoon.
      Kolmas koronarokoteannos kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen
      THL:n suositus kolmannen koronarokoteannoksen antamisesta kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen koskee kaikkia tällä hetkellä määriteltyjä kolmanteen annoksiin oikeutettuja ryhmiä, lukuun ottamatta immuunipuutteisia henkilöitä. 
      THL suosittelee kuuden kuukauden rokotusväliä paremman immunologisen vasteen sekä todennäköisesti paremman pidempiaikaisen suojan takia. Kuuden kuukauden aikana ei ole myöskään tutkimuksissa havaittu suurta laskua suojassa vakavaa tautia vastaan. Myös Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) suosittelee kuuden kuukauden väliä toisen ja kolmannen rokotteen välillä. 
      Rokotusjärjestys ja COVID-19-taudin riskiryhmä
      Muiden alle 60-vuotiaiden tarpeesta kolmansiin rokoteannoksiin keskustellaan Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän keskiviikkona 1.12.2021 pidettävässä kokouksessa, jonka jälkeen THL tiedottaa aiheesta erikseen.
      Pfizerin Comirnaty-rokote alle 30-vuotiaille miehille
      Suositus kolmansista annoksista koskee myös ryhmään kuuluvia alle 30-vuotiaita miehiä, joille kolmantena rokoteannoksena annetaan Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta. 
      Varovaisuusperiaatteen vuoksi THL ei aikaisemmin suositellut kolmansia rokoteannoksia alle 30-vuotiaille miehille, lukuun ottamatta henkilöitä, jotka kuuluvat lääketieteelliseen riskiryhmään tai ovat voimakkaasti immuunipuutteisia.
      Varovaisuusperiaatteen vuoksi alle 30-vuotiaille miehille ei edelleenkään suositella Modernan Spikevax-rokotetta siihen liittyvän harvinaisen sydänlihas- ja sydänpussitulehdusriskin vuoksi. Myös Biontech-Pfizerin Comirnaty -rokotteeseen liittyy tämä harvinainen riski, mutta se on merkittävästi pienempi pohjoismaisen selvityksen perusteella.
      Myös lyhyellä annosvälillä rokotetuille sekä laitoksissa ja hoivakodeissa asuville alle 30-vuotiaille miehille voidaan nyt antaa kolmantena rokoteannoksena Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta. 
      Lue lisää...
    • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi uuden avoimen datan aineiston koronarokotusten vaikuttavuudesta Suomessa. Uuden aineiston avulla käyttäjä voi tarkastella iän, sukupuolen ja rokotussuojan mukaan:
      erikoissairaanhoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuutta tehohoitoa vaatineiden tartuntojen ilmaantuvuutta koronatartunnan yhteydessä tapahtuneiden kuolemien ilmaantuvuutta koronatartuntojen ilmaantuvuutta. Aineistossa kuvataan ilmaantuvuutta alttiissa väestössä, jolla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole saaneet vielä koronavirustartuntaa.
      Rokotussuojan suhteen väestö jakautuu kolmeen ryhmään eli henkilöihin, joilla ei ole vielä rokotussuojaa sekä henkilöihin, joilla on osittainen tai täysi rokotussuoja. Esimerkiksi täysi rokotussuoja tarkoittaa, että henkilö on saanut vähintään kaksi koronarokoteannosta ja viimeisestä rokotuksesta on kulunut vähintään seitsemän päivää.
      Aineisto päivittyy kerran kuukaudessa, jolloin tarkasteltavaksi tulevat edellisen kuukauden tiedot. Tietoja voi tarkastella epidemian alusta alkaen neljän kuukauden ajanjaksoilla ikäryhmittäin tai koko rokotusten kohdeväestö eli yli 12-vuotiaat mukaan lukien. Aineistoissa käytetyt tiedot tartunnoista ja koronavirustautiin liittyvistä kuolemista on yksityisuuden suojan takaamiseksi sijoitettu kunkin henkilön kohdalla tartuntapäivälle.
      Uusi avoin data: Koronarokotusten vaikuttavuus Suomessa
      Lue lisää...
    • Lähihoitaja Jenni Hirvonen sekä sairaanhoitaja Mari Matikainen työskentelevät kumpikin Siilaisen akuuttikuntoutusosastolla. Heidän lisäkseen akuuttikuntoutusosastolla työskentelee noin 50 lähi- tai sairaanhoitajaa, lääkäreitä sekä ylilääkäri. Siilaiselle on keskitetty monenlaista kuntoutusosaamista, yhteistyötä tehdään myös puhe- ja toimintaterapeuttien kanssa, geriatrian ja neurologian erikoisammattilaisten kanssa.
      Nyt osastolla on auki henkilöstöhaku, sillä osastolle etsitään uusia hoitajia – työkavereita Marille ja Jennille. Siun soten kaikki avoimet työpaikat löytyvät täältä Siun sote - avoimet työpaikat
      – Lähihoitajalle Siilaisen akuuttikuntoutusosasto on kuin unelma – harvemmassa paikassa lähihoitaja saa tehdä niin monipuolista työtä. Lisäksi osastolla ei ole hierarkiaa lääkäreiden eikä myöskään sairaan- ja lähihoitajien välillä, vaan me olemme kaikki samalla viivalla ja tehdään samoja hommia lukuun ottamatta sairaanhoitajien lupaa suonensisäiseen lääkitykseen, toteaa Jenni Hirvonen.
      Toisen auttaminen avainasemassa
      Akuuttikuntoutusosastolla on käytössä uniikki työjärjestelmä: Siun pari -malli. Siinä hoitaja saa työvuoronsa alussa tietää työparin, jonka kanssa työskentelee työvuoron. Koskaan ei siis tarvitse jännittää yksin päivää, ei vasta saapuneen eikä kokeneemmankaan hoitajan. Aina on mukana uudelle työntekijälle kokeneempi, tietäväisempi hoitaja, joka osaa ohjata ja neuvoa. He voivat suunnitella yhdessä päivänsä toiminnat sekä jakaa hommia tasaisemmin.
      Usein kuulee kritiikkiä siitä, kuinka kuormittavaa hoitajan työ on varsinkin, kun kaikkialla Suomen mittakaavassa on pulaa hoitajista. Jenni Hirvonen ja Mari Matikainen uskovat, että heidän osastollaan hoitajien hyvään oloon on vaikuttanut vahvasti läheinen työyhteisö, mutta myös hyvät esimiehet. Heidän esimiehensä perehtyvät osaston asioihin ennen päätöksiä ja varmistavat, että ne ovat mahdollisimman järkeviä osaston hyvinvoinnin kannalta. Esimerkiksi korona-ajan alussa heidän toimintansa sai osaston laskeutumaan rauhassa vaikeaan aikaan. Esimiehet varmistivat, että osaston henkilöstö sai hoitaa asiakkaita rauhassa, kun he suunnittelivat uudet järjestelyt erikoisaikaan.
      'Vanhanaikainen vuodeosasto pitkäaikaispaikkoineen' tulee monelle mieleen Siilaisesta. Siilaisen akuuttikuntoutusosasto on kuitenkin kaukana siitä. Todellisuudessa Siilainen tarjoaa parhaat resurssit kuntoutukseen koko Pohjois-Karjalan alueella. Työskentely akuuttikuntoutusosastolla on moniammatillista asijantuntijatyötä uusissa ja moderneissa tiloissa.
      Siilaisella sijaitseva akuuttikuntoutusosasto on erikoistunut kuntouttamaan akuutisti tai infektioon sairastuneita, usein myös tapaturmapotilaita. Osastoa voidaan kutsua myös infektio-osastoksi, henkilöstöllä on erikoisosaamista erilaisten tarttuvien infektioiden hoitoon osasto olosuhteissa. Siksipä Siilaisella hoidetaan esimerkiksi keuhkokuumepotilaita sekä korona-aikana valmius hoitaa Covid-19-potilaita.
      Lue lisää...
    • Poliittiset vaikuttajat ovat kansalaisia enemmän huolissaan hoitovelasta ja hoitajien jaksamisesta. Asia käy ilmi Tehyn Aula Researchillä teettämästä kyselystä. Vastanneista vaikuttajista 80 % ja kansalaisista 69 % oli huolissaan koronapandemian aiheuttamasta hoitovelasta. 
      Hoitovelassa eniten vaikuttajia huolettaa terveydenhuollon ammattilaisten jaksaminen. Myös sairauksien diagnosoinnin ja hoitoon pääsyn viivästyminen, lisäsairauksien yleistyminen ja palveluiden saatavuuden alueellisen eriarvoisuuden lisääntyminen ovat huolen aiheina.
      Sen sijaan vaikuttajat suhtautuvat kansalaisia hieman varovaisemmin sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden palkkojen korottamiseen. Kansalaisista 73 % oli valmis korottamaan palkkoja. Palkkoja korottaisi 67 % vaikuttajista. Kuitenkin hoitohenkilöstön palkkojen nostaminen nähtiin vaikuttajienkin keskuudessa parhaana lääkkeenä hoitajapulaan. Samoin työoloja olisi 65 % vastanneista päättäjistä valmis parantamaan.
      Poliittisista vaikuttajista 90 % suhtautuu myönteisesti Tehyn tavoitteeseen kehittää työnjakoa sote-uudistuksessa. Tehyn mukaan työnjakoa voidaan kehittää esimerkiksi sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, kätilön, fysioterapeutin ja suuhygienistin vastaanottoja lisäämällä, silloin kun potilaiden ei ole välttämätöntä perusterveydenhuollossa tavata lääkäriä. 
      Esimerkkinä hoitajavastaanottojen hyödyistä Tehy mainitsee rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden, joka on helpottanut palveluiden saatavuutta ja nopeuttanut hoitoon pääsyä. Suomessa on tällä hetkellä yli 600 rajatun lääkkeenmääräämiskoulutuksen suorittanutta sairaanhoitajaa.
      Aula Researchin kyselyyn vastanneista 1193 poliittisesta vaikuttajasta valtaosa on kunnanvaltuutettuja. Sairaanhoitopiirien hallituksista ja valtuustoista kyselyyn vastasi 30 henkilöä.
      Lue lisää...
    • Uudenmaan sairaanhoitajat ry valitsi vuoden 2021 uusmaalaiseksi sairaanhoitajaksi Keusoten hoitokoordinaattori Susanna Laakson.
      Laakso työskentelee Keusoten sairaalapalveluiden hoitokoordinaattoritiimissä, pääsääntöisesti Järvenpään akuuttiosastolta käsin. Työyhteisössä Laaksoa kuvaillaan avoimeksi ja ratkaisukeskeiseksi.
      – On iso juttu, että perusterveydenhuollon työ tulee näkyväksi ja että oma esimies teki ehdotuksen, iloitsee Laakso tiedotteessa.
      Laakso on työskennellyt sairaanhoitajana vuodesta 2001. Työura alkoi Meilahden anestesiaosastolla ja Naistenklinikan leikkausosastolla. Keusoten Järvenpään akuuttiosastolle hän tuli vuonna 2012.
      – Työ on muuttunut 20 vuodessa paljon. Se ei ole enää vain hoitotyötä. Kirjaaminen on tarkempaa ja vaatii enemmän aikaa. Myös potilaat ovat entistä vanhempia ja usein monisairaita, kertoo Laakso.
      – Potilaiden keski-ikä on yli 80 vuotta. Koronan vaikutus näkyy, kun ei ole liikuttu ulkona ja päivätoiminta on ollut tauolla. Ikääntyneillä on paljon pelkoa ja epävarmuutta, jatkaa Laakso.
      Hoitokoordinaattorina Laakso ratkaisee, minne päivystyksestä ja erikoissairaanhoidosta tulleet potilaat siirretään. Pärjätäänkö kotona, tarvitaanko paikka asumispalveluyksikössä, entä missä yksikössä on tilaa. Kotiutukset ovat monesti haastavia ja ruuhkilta ei vältytä.
      – En tee työtä yksin. Ilman tiimiä ja kannustavia esimiehiä tämä ei olisi mahdollista, painottaa Laakso.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...