Jump to content
MAINOS

Sairaanhoitajat kannattavat eutanasiaa


Hoitajat.net
 Jaa

Kahdeksan kymmenestä sairaanhoitajasta katsoo, että sairaanhoitajan tulisi itse saada päättää, avustaako hän lääkäriä eutanasian toteuttamisessa. Shutterstock

Selvä enemmistö eli 64 prosenttia sairaanhoitajista on sitä mieltä, että potilaan oikeus eutanasiaan pitäisi laillistaa, selviää Sairaanhoitajaliiton jäsenilleen tekemästä kyselystä. Seitsemän kymmenestä (69 %) sairaanhoitajasta katsoo, että eutanasia on oikeutettu parantumattomasti sairaille aikuisille, jotka kykenevät itse tekemään päätöksen eutanasiasta.

Valtaosa kyselyyn vastanneista sairaanhoitajista hoitaa kuolevia potilaita ainakin joskus. Myös niiden hoitajien, jotka hoitavat kuolevia potilaita viikoittain, näkemykset eutanasiasta ovat samansuuntaisia: kuusi kymmenestä kannattaa eutanasian laillistamista.

Lähes puolet (48 %) kyselyyn vastanneista sairaanhoitajista olisi myös itse valmis avustamaan lääkäriä eutanasian toteuttamisessa. Vastanneista 22,5 % kieltäytyisi avustamisesta. Kolme kymmenestä (31 %) sairaanhoitajasta ei ole vielä muodostanut asiasta mielipidettä. Valtaosa vastaajista (82 %) katsoo, että sairaanhoitajan pitää itse saada päättää eutanasiassa avustamisesta.

– Sairaanhoitajat tekevät työtään lähellä kuolevia ihmisiä ja heillä on hyvin realistinen kuva siitä, millaisissa tilanteissa eutanasiaa voitaisiin soveltaa. Moni sairaanhoitaja tuokin esiin kyselyssämme, kuinka eutanasiasta ja saattohoidosta käytävässä keskustelussa puhutaan usein hyvin teoreettisesti, ilman kosketusta hoidon kokonaisuuteen ja nykytilanteeseen, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

Hyvin moni sairaanhoitaja tuo vastauksissaan esiin saattohoidon vaihtelevan tason ja niukat resurssit.

Saattohoidossa puutteita – selvä ohjeistus puuttuu

Yhdeksän kymmenestä sairaanhoitajasta katsoo, että saattohoitoa ei ole kehitetty Suomessa riittävästi. Myös saattohoidon ohjeistus omalla työpaikalla on kyselyn perusteella suurelle osalle sairaanhoitajista epäselvä.

Yli puolet (55,5 %) sairaanhoitajista kertoo, että heidän omassa työyksikössään ei ole yhdessä sovittua toimintamallia saattohoidon toteutuksesta. Tällainen toimintamalli puuttuu myös yli kolmasosalta niistä sairaanhoitajista, jotka hoitavat kuolevia potilaita viikoittain.

Suurin osa kyselyyn vastanneista sairaanhoitajista kokee myös itse tarvitsevansa lisäkoulutusta saattohoidossa.

– Eutanasiaa ja tasokasta saattohoitoa ei jäsenistömme mielestä pidä nähdä vaihtoehtoina toisilleen. Samalla, kun eutanasian laillistaminen saa kannatusta, saattohoidon kehittäminen nähdään ensiarvoisen tärkeänä. On todella huolestuttavaa, että saattohoidon käytännöt ovat niin monen sairaanhoitajan mielestä epäselviä, Hahtela sanoo.

Sairaanhoitajien näkemyksiä eutanasiasta ja saattohoidosta

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Ajatuksena kyllä. Jos tilanne on epätoivoinen ja edessä vain tuskaa ja kärsimystä. Olisinko kuitenkaan itse valmis työssäni toteuttamaan eutanasiaa? En tiedä. Ja tämähän voi hyvinkin langeta sairaanhoitajien tehtäväksi...

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Muissa maissa myrkyn antaa aina lääkäri. Nykyistä kotimaan terveydenhuollon menoa seuratessa tulee kyllä mieleen, että tuo(kin) tehtävä valuu varmasti sairaanhoitajille. "Toimenpidepalkkio" jäänee kuitenkin lääkäreille, sillä Lääkäriliitto pitää varmasti omistaan huolen.

Jo nyt olen teho-osastolla lääkärin ohjeen mukaan irrottanut toivottomia potilaita hengityskoneista, lopettanut verenpainetta ylläpitävät lääkeinfuusiot ja antanut lisää kipulääkettä, jotta kuolema olisi mahdollisimman kivuton ja nopea.  Itse en näe toivottomien potilaiden hoidon lopettamisessa ongelmaa. Hyvä ja rauhallinen kuolema voi olla yhtä lailla hoidon tavoite, kun nähdään ettei mitään ole tehtävissä ja halutaan estää lisäkärsimys.

Saattohoitoa on hyvä kehittää ja myös palleatiivista sedaation käyttöä voidaan lisätä.  Kuolinavulla voidaan auttaa esimerkiksi ALS:ia tai parantumatonta syöpää sairastavia joilla on vaikeasti hoidettavia kipuja. Ongelmana näen esimerkiksi mielenterveyspotilaiden kuolinavun. Haastavaa on myös varmasti vaikeasti sairaiden lasten kuolinavun esimerkiksi myrkkyjuomaa antamalla.  Kuka määrittää esimerkiksi lapsen oman tahdon?  Mistä tiedetään, että tietääkö lapsi itse, että mistä kuolinavussa on oikeasti kysymys? 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

×
×
  • Luo uusi...