Jump to content
MAINOS

Sairaanhoitajapäivät tuo näkyville hoitotyön arjen uudet haasteet


Hoitajat.net
 Jaa

Sairaanhoitajapäivillä esitellään hoitotyön uusia ratkaisuja. Kuva: Messukeskus, Heidi Koivunen

Sairaanhoitajapäivät on Suomen suurin hoitotyön koulutus- ja näyttelytapahtuma. Näyttely ja tietoiskuohjelma tuovat esiin työn haasteita ja tarjoavat uutta tietoa ja teknologisia ratkaisuja. Klinikka-lavalla puhutaan muun muassa pelkopotilaiden virtuaalilääkkeestä, terveyshuuhaasta ja uudesta 2020-luvun kansansairaudesta. Sairaanhoitajapäivillä on luvassa myös ajankohtainen katsaus työmarkkinaneuvotteluista. Tapahtuma järjestetään 25.–26.3.2020 Messukeskuksessa Helsingissä.

Sankaritarinoita fanittava toimittaja-juontaja Arman Alizad kertoo Keynote-puheenvuorossaan omakohtaisten kokemusten kautta siitä, miten hän itse näkee ja kokee elämän. Puheenvuorossa kuullaan myös käännekohdista, joissa omilla valinnoilla ja asenteella on ollut suuri merkitys tulevaisuuden kehittymiseen.

Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat lisääntyneet voimakkaasti viimeisten vuosien aikana, niin että niistä voi jo puhua uutena kansansairautena. Millä konsteilla terveydenhuolto vastaa lisääntyneeseen hoidontarpeeseen, ja mikä on tulehduksellista suolistosairautta hoitavien sairaanhoitajien eli IBD-hoitajien rooli tulevaisuudessa?

Genomitieto voi auttaa sekä sairauksien ennaltaehkäisyssä että potilaiden hoidossa. Genomitiedosta saadaan lisäarvoa terveydenhuoltoon, kun potilaille voidaan esimerkiksi antaa yksilöllisiä lääkekohtaisia ohjeita geneettisten ominaisuuksien perusteella. Geenitestien ohella ihmiset tarvitsevat myös geenineuvontaa, jotta genomitiedosta saadaan yksilön kannalta maksimaalinen hyöty.

Terveyshuuhaa ja vaihtoehtohoidot näkyvät paitsi terveydenhuollon arjessa, myös sosiaalisessa mediassa. Vastalääke ry on selvittänyt, mikä saa ihmiset uskomaan puolitotuuksiin tai suoranaisiin valheisiin, ja toisaalta, miten hoitohenkilökunnan tulisi kohdata potilas, joka uskoo muuhun kuin tieteellisesti todennettuun tietoon.

Virtuaalisuus apuna työssä, koulutuksessa ja potilailla

Terveysteknologia tuo uusia mahdollisuuksia niin potilaalle kuin hoitohenkilökunnallekin. Mitä muutoksia teknologia on jo tuonut ja mitä on odotettavissa tulevaisuudessa? Virtuaalitodellisuutta hyödynnetään sekä simulaatiokoulutuksessa että taitojen harjoittelussa. Virtuaalipeleistä puolestaan on kehitetty uutta keinoa, jolla vodaan lisätä lasten viihtymistä sairaalassa ja vähentää pelkoja. Uusi lastensairaala ja Metropolia AMK ovat yhdessä kehittäneet Virtuaalinen elämyslääke -hankkeessa lapsille pelejä, joita pelaamalla pyritään vähentämään pelkoja hoitotoimenpiteitä kohtaan. Myös ikääntyneiden itsenäisen kotona asumisen tueksi on kehitetty erilaisia digitaalisia ratkaisuja.

Potilaiden erilaisten riskien arvioiminen säännöllisesti auttaa ennaltaehkäisemään haittatilanteita ja pitää myös kustannukset kurissa. Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi painehaavat, vajaaravitsemus, kaatumisvammat ovat iso kustannus yhteiskunnalle. Nykyiset, paperille täytettävät riskiarviointilomakkeet ovat vajaakäytöllä niiden käytön hankaluuden vuoksi. Aktiivisella digitaalisten riskiarviointimittareiden käytöllä voidaan säästää kustannuksia ja potilaiden kokemaa inhimillistä haittaa.

https://sairaanhoitajapaivat.messukeskus.com

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Kukaan ei ole vielä kommentoinut.



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • Hallituksen kaksipäiväinen kehysriihi alkaa tänään. Tehy vaatii sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen vahvistamista kehysriihessä. Lähes kaikki hyvinvointialueet ovat vakavasti alijäämäisiä ja yt-neuvotteluja käydään ympäri maata. Palveluista joudutaan leikkaamaan ja jopa henkilöstöä vähentämään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi puheita sote-alasta kulueränä ja rahareikänä. Hänen mukaansa terveydenhuolto on investointi, joka mahdollistaa suomalaisten osallistumisen työelämään ja yhteiskunnan toiminnan.
      – Jos Suomessa nyt merkittävässä määrin ajetaan alas julkinen terveydenhuolto, sitä on mahdotonta enää saada takaisin, muistuttaa Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii rehellisyyttä hyvinvointialueiden taloustilanteen taustoista ja varoittaa julkisen terveydenhuollon alasajamisen seurauksista.
      Tehyn vaatimuksia
      Sote-alan rahoituksen vahvistaminen pitkäjänteisesti Panostus peruspalveluihin, kuten hoitajavastaanottoihin, fysioterapeuttien suoravastaanottoihin ja lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien lisäämiseen Lasten ja nuorten psykiatristen ja mielenterveyspalvelujen rahoituksen turvaaminen Ikääntyneiden kuntoutuksen, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen resurssien lisääminen Kela-korvausmallin vaikutusten arvioiminen huolella ennen sen käyttöönottoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannustimien kehittäminen
      Lue lisää...
    • Hoitoalalla työskentelevien taloudelliset haasteet ovat tulleet näkyviin uudessa selvityksessä, joka paljastaa lähihoitajien hakevan kulutusluottoja huomattavasti useammin kuin muissa ammattikunnissa työskentelevät.
      Vertailussa kävi ilmi, että lähihoitajat ovat hakeneet luottoja yli 20 kertaa enemmän kuin opettajat ja neljä kertaa useammin kuin sairaanhoitajat. 
      Selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä muut pienituloiset, fyysisesti raskasta työtä tekevät ammattilaiset hakevat suurimpia kulutusluottoja suhteessa palkkaansa. Esimerkiksi laitoshuoltajat hakevat keskimäärin yli viisinkertaisia kulutusluottosummia verrattuna kuukausipalkkaansa.
      Etua Oy:n selvitys Selvitys heijastaa hoitoalan työntekijöiden taloudellisia haasteita ja korostaa tarvetta ymmärtää paremmin alan ammattilaisten taloudellista tilannetta.
      Lisätietoja: https://www.etua.fi/kulutusluotot-ammattikunnittain
      Lue lisää...
    • Lapissa FinnHEMS 51 -lääkintähelikopterissa työskentelevä Tero Karvinen on saanut vuoden ensihoitaja 2024 -tunnustuksen. Rovaniemeläisen Karvisen työura lääkintä- ja pelastushelikoptereiden parissa on kestänyt jo yli kaksi vuosikymmentä. Hänen ammattitaitonsa ja sitoutumisensa ensihoidon alalle on nyt saanut ansaittua huomiota.
      Karvisen ura on ollut monipuolinen: hän on toiminut esihenkilönä, osallistunut pintapelastustehtäviin ja ollut mukana kehittämässä ensihoitotyötä niin Lapissa kuin kansainvälisestikin. FinnHEMS 51 -helikopteriyksikkö, jossa Karvinen työskentelee, on erityinen, sillä se on ainoa Suomen seitsemästä FinnHEMS-yksiköstä, jossa on kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää päivystämässä. Muissa yksiköissä toimii kolmen hengen tiimit, jotka koostuvat lääkäristä, lentäjästä sekä HEMS-ensihoitajasta tai HEMS-pelastajasta.
      Vuoden ensihoitaja valitaan laajapohjaisesti ensihoidon ammattilaisten ja järjestöjen edustajista koostuvan raadin toimesta. Palkinto myönnettiin Karviselle FinnEM-konferenssissa Oulussa 4.4.2024. Valintaraatiin kuuluivat alan asiantuntijat, kuten ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat sekä Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti.
      Vuoden ensihoitajan titteli on avoin ehdotuksille kaikilta, mikä tekee Karvisen valinnasta entistä merkityksellisemmän.
      Vuoden ensihoitaja Tero Karvinen

      Lue lisää...
    • Itä-Suomen yliopistossa toteutettu tuore väitöskirjatutkimus tuo uutta tietoa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamisesta ja sen kehittämisestä 3D-pelien avulla. Tutkimuksen mukaan pelillistäminen voi olla tehokas keino parantaa sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista, mikä on olennaisen tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
      Väitöskirjassa tutkittiin sairaanhoitajien lääkehoidon osaamista sekä arvioitiin interaktiivisen 3D-pelin vaikutusta osaamisen kehittymiseen. Tulokset osoittavat, että pelillistäminen voi tarjota motivoivan ja tehokkaan tavan oppia lääkehoidon periaatteita ja käytäntöjä.
      – Sairaanhoitajilla on oleellinen rooli turvallisessa lääkehoidon prosessissa, joten on tärkeää, että sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on ajan tasalla, sanoo terveystieteiden maisteri Sanna Luokkamäki väitöstiedotteessa.
      Tutkimus korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä sairaanhoitajien ammatillisessa kehittymisessä. Säännöllinen osaamisen päivitys ja uusien oppimismenetelmien, kuten pelillistämisen, hyödyntäminen voivat olla avainasemassa potilasturvallisuuden edistämisessä.
      Väitöskirjatutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa sairaanhoitajien koulutuksen kehittäjille ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan lääkehoidon turvallisuutta ja tehokkuutta. Tutkimuksen myötä 3D-pelien käyttö sairaanhoitajien koulutuksessa saattaa yleistyä tulevaisuudessa, tarjoten uudenlaisia tapoja oppia ja vahvistyaa osaamista.
      Väitöskirja: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5161-8
       
      Lue lisää...
    • American Nurses Credentialing Center (ANCC) on myöntänyt HUSin Syöpäkeskukselle merkittävän Magneettisairaala-tunnustuksen. Tämä tunnustus on merkki hoitotyön korkeasta laadusta, potilasturvallisuudesta ja hoitajien työtyytyväisyydestä. HUSin Syöpäkeskus on nyt Euroopan toinen ja Pohjoismaiden ensimmäinen sairaala, joka on saavuttanut tämän kunnianosoituksen.
      Magneettisairaala (Magnet Hospital®) on erinomaisen hoitotyön tunnustus ja tutkittuun tietoon perustuva hoitotyön laatujärjestelmä, josta hyötyvät potilaat, hoitohenkilöstö ja organisaatio. Tunnustus myönnetään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nimi Magneettisairaala kuvaa vetovoimaa, joka vetää puoleensa magneetin lailla potilaita laadukkaan hoidon ja hoitajia hyvän työpaikan vuoksi.
      – Magneettisairaala-tunnustus osoittaa, että hoitotyön laatu, potilastyytyväisyys ja hoitajien työtyytyväisyys on Syöpäkeskuksessa mitatusti erinomaista verrattuna kansalliseen ja kansainväliseen tasoon. Tunnustus on upea palkinto vuosien työstä, sanoo Syöpäkeskuksen johtava ylihoitaja Vuokko Kolhonen.
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...