Suomalaiset sairaanhoitajaopiskelijat eivät vielä ensimmäisenä opiskeluvuotenaan koe juurikaan stressiä opintoihin kuuluvassa käytännön harjoittelussa. Toisen vuoden opiskelijoilla stressiä on jonkin verran, osoitti Master of Public Health Hanish Bhurtunin väitöstutkimus.
Bhurtun on koulutukseltaan myös sairaanhoitaja. Hän jatkokehitti väitöstutkimuksessaan stressimittaria, jolla voidaan luotettavasti mitata sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemaa stressiä kliinisen harjoittelun aikana. Mittarin osa-alueita ovat tiedon ja kliinisten taitojen puute, työkuorma ja kliiniset harjoitteluympäristöt, opettajat ja hoitohenkilökunta sekä potilaiden hoitaminen.
Sairaanhoitajaopiskelijat kokivat stressiä pääasiassa ammatillisten tietojen ja taitojen puutteen, harjoitteluun liittyvien tehtävien ja työkuorman sekä harjoitteluympäristön vuoksi. Opiskelijat selviytyivät stressistä pääasiassa tunneperäisten menetelmien avulla, kuten katsomalla televisiota ja nukkumalla pidempään. Stressin hallintakeinoissa oli havaittavissa joitakin eroja ensimmäisen ja toisen vuoden aikana.
Tutkimuksen tulokset ovat hyödyksi hoitotyön opettajille, harjoittelun ohjaajille ja hoitohenkilökunnalle, jotka voivat valmistaa opiskelijoita etukäteen harjoitteluun liittyvään stressiin ja sen hallintaan. Huomioimalla tutkimuksen tuottamaa tietoa hoitotyön opetuksessa voidaan lievittää opiskelijoiden stressiä ja siten helpottaa heidän oppimistaan harjoittelun aikana.
Väitöskirja verkossa https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-3474-1/
|
Recommended Comments
Kukaan ei ole vielä kommentoinut.
Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi
Vain jäsenet voivat kommentoida
Luo tunnus
Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!
Rekisteröi uusi tunnusKirjaudu sisään
Onko sinulla jo tunnus?
Kirjaudu sisään