Sairaanhoitajaopiskelijoiden haavanhoidon osaamisessa puutteita

TtM Emilia Kielo-Viljamaa kehitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa mittarin, jonka avulla voidaan arvioida valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden haavanhoidon osaamista. Tutkimuksen mukaan valmistumisvaiheessa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden haavanhoidon osaamisessa oli puutteita, erityisesti kroonisten haavojen hoidon osalta.

Opiskelijat myös kokivat, etteivät olleet saaneet tarpeeksi haavanhoidon koulutusta opintojensa aikana. Opiskelijoilla oli kuitenkin positiivinen asenne haavoja ja haavojen hoitoa kohtaan, ja he kokivat haavanhoidon tärkeänä.

Erityisesti krooniset haavat, kuten krooniset alaraajahaavat ja diabeettiset haavat lisääntyvät väestön ikääntyessä. Haavojen hoito kuuluu keskeisesti sairaanhoitajan tehtäviin ja vaatii monipuolista osaamista. Aiempien tutkimusten mukaan valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden haavanhoidon osaamisessa on kuitenkin puutteita.

Sairaanhoitajilla on keskeinen rooli erilaisten haavojen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Haavoja sairastavia potilaita hoidetaan perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon ja yksityissektoriin, aina päivystysyksiköistä kotihoitoon. Haavat aiheuttavat merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle ja huonontavat potilaiden elämänlaatua.

Kokonaisvaltainen ja laadukas haavanhoito sisältää muun muassa haavan kattavan arvioinnin, haavan puhdistamisen, haavasidosten vaihdon, kirjaamisen ja potilasohjauksen. Laadukkaan ja tasavertaisen haavanhoidon toteuttamiseksi sairaanhoitajilta vaaditaan myös ymmärrystä eri haavojen aiheuttajista ja taustalla vaikuttavista tekijöistä. Sairaanhoitajan tulee tunnistaa haavoihin liittyvät riskit sekä ottaa huomioon potilaan mahdolliset muut sairaudet ja haavan paranemiseen vaikuttavat tekijät.

Osaamista voidaan mitata

Tutkimuksessa tunnistettiin myös keskeiset haavanhoidon osaamisalueet kroonisten haavojen hoidon osalta. Nämä ovat asioita, jotka jokaisen sairaanhoitajan tulisi osata valmistumisvaiheessa.

– Tutkimuksen mukaan sairaanhoitajien tulee osata haavoihin liittyvä ihmiskehon anatomia ja fysiologia, eri haavojen etiologiat eli aiheuttajat sekä eri kroonisten haavojen keskeiset hoito- ja ehkäisyperiaatteet. Lisäksi tulee osata toteuttaa haavanhoito käytännössä, mikä käsittää muun muassa haavan kattavan arvioinnin sekä tarvittavat hoitotoimenpiteet aina kivun arvioinnista ravitsemukseen ja potilasohjaukseen, Kielo-Viljamaa kertoo.

Tutkimuksessa tunnistettujen osaamisalueiden pohjalta kehitettiin haavanhoidon osaamista arvoiva mittari. Mittari sisälsi sekä teoriaosuuden että käytännön osuuden. Opiskelijoiden teoriaosaamista haavoista mitattiin tietotestin avulla ja käytännön osaamista simulaation avulla.

Kehitetty haavanhoidon arviointimittari osoitti alustavaa validiteettia, luotettavuutta ja sensitiivisyyttä, mikä tarkoittaa, että mittari on potentiaalinen väline haavanhoidon osaamisen arvioinnissa.

– Mittaria voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi niin kutsutuissa valmistuvien sairaanhoitajien loppukokeissa. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan lisäksi hyödyntää haavanhoidon opetuksen kehittämisessä ja yhtenäistämisessä, Kielo-Viljamaa toteaa.

The Wound care competence of graduating student nurses – development and testing of a competence assessment instrument