Jump to content
MAINOS
  • Raskaudenaikainen unettomuus lisää synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä - oikea-aikainen seulonta ja hoito tärkeää


    Hoitajat.net
     Share

    Kuvituskuva: Envato

    Loppuraskauden unettomuusoireet lisäävät synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä erityisesti, jos äidillä on muitakin masennuksen riskitekijöitä. Äidin masennus puolestaan ennustaa leikki-ikäisen lapsen tunne-elämän oireita. Äitien masennusoireet pitäisi siksi havaita mieluiten jo raskausaikana ja hoitaa matalalla kynnyksellä.

    Kansainvälisten tutkimusten perusteella tiedetään, että 10–15 % naisista sairastuu masennukseen raskausaikana tai synnytyksen jälkeen. Loppuraskaudessa ilmenevä unettomuus lisää synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä.

    LL Johanna Pietikäinen on Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessaan selvittänyt, mitä unettomuusoireita tulisi seuloa missäkin raskauden vaiheessa, jotta pystyttäisiin paremmin tunnistamaan, ketkä äideistä ovat vaarassa sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen.

    Tutkimuksessa vahvistui loppuraskauden unettomuusoireiden kuten huonon unenlaadun, lyhyen unen ja unensaantivaikeuksien yhteys synnytyksen jälkeisiin masennusoireisiin. Uutena löydöksenä havaittiin jo alkuraskauden unensaantivaikeuden lisäävän synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä. Useiden eri riskitekijöiden kasautuminen lisäsi synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä erityisen paljon. Riskitekijöitä olivat esimerkiksi aiempi masennus, ahdistuneisuus ja monilapsisuus.

    – Synnytyksen jälkeinen masennus on usein jatkumoa jo raskauden ajalta. Odottavan äidin unettomuusoireiden seulominen auttaisi tunnistamaan masennuksen riskissä olevat äidit aiemmin, Pietikäinen kuvailee löydöksen merkitystä.

    Vanhempien masennusoireet ovat pitkäkestoisia - koko perhettä tulisi hoitaa

    Tutkimuksessa selvitettiin myös äitien ja isien masennusoireiden jatkumista loppuraskaudesta lapsen toiseen elinvuoteen asti. Tulosten perusteella sekä äitien että isien masennusoireet ovat varsin pitkäkestoisia. Lisäksi puolisoiden masennusoireet liittyivät toisiinsa.

    – Vanhempien masennusoireita tulisi seuloa raskausajan lisäksi myös myöhemmin lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana, jotta masennusoireilu ei pääsisi kroonistumaan, Pietikäinen korostaa.

    Äitien lievienkin pitkäkestoisten masennusoireiden havaittiin tutkimuksessa nostavan riskiä kaksi- ja viisivuotiaiden lasten tunne-elämän oireille kuten ylivilkkaudelle, käytösoireille ja ahdistuneisuudelle. Näin tapahtui myös silloin, kun molemmilla vanhemmilla oli masennusoireita.

    Lisäksi äitien masennusoireiden voimistuminen aiheutti lasten tunne-elämän oireiden lisääntymistä. Isien masennusoireet eivät lisänneet lapsen oireita vastaavalla tavalla. Ne eivät lisänneet lasten tunne-elämän oireiden riskiä silloin, kun äidillä ei ollut masennusoireita.

    – Äitien masennusoireet pitäisi havaita mieluiten jo raskausaikana ja hoitaa matalalla kynnyksellä ensisijaisesti psykoterapeuttisilla hoitomuodoilla, Pietikäinen painottaa.

    – Julkiselle sektorille tulisi kehittää yksilö-, pari- ja ryhmäterapeuttisia hoitomuotoja, jotta raskaus- ja vauva-ajan mielenterveyshäiriöiden lääkkeettömien hoitomuotojen lisääntyneeseen tarpeeseen pystyttäisiin vastaamaan, hän jatkaa.

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    There are no comments to display.



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Hoitajien oma arvio jaksamisestaan työuran loppuun sekä koettu työhyvinvointi ovat hieman parantuneet pandemiavuosista, selviää ammattijärjestö Tehyn jäsenilleen teettämästä kyselystä. Tilanne on kuitenkin edelleen hälyttävä, koska esimerkiksi melkein jokainen alle 30-vuotiaista erikoissairaanhoidossa työskentelevistä hoitajista harkitsee edelleen alanvaihtoa. Lähes kaikki vastaajat pitivät palkkausta liian pienenä työn vaativuuteen nähden. Jaksamista alalla vaikeuttavat myös muun muassa arvostuksen puute ja liian vähäinen henkilökunta.
      Vaikka pandemiavuosien kurimuksesta on palattu hieman parempaan tilanteeseen, kaikista kyselyyn vastanneista 86 % on silti joskus harkinnut alan vaihtamista. Ja tilanne on edelleen hyvin huolestuttava erityisesti alle 30-vuotiaiden hoitajien parissa, joista alanvaihtoa on harkinnut 93 %.
      – Nuorten hoitajien ajatukset alanvaihdosta pitää ottaa vakavasti. Vaikka vain pienehkö osa heistä toteuttaisi aikomuksensa, meillä ei ole varaa menettää yhtä ainutta. Tämä on viesti myös maan hallitukselle. Älkää heikentäkö hoitajien työehtoja ja oikeuksia. Se vie tulevaisuudelta pohjan nyt, kun pahimipien pandemiavuosien jälkeen alkaa näyttää edes hitusen valoisammalta, vetoaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen järjestön tiedotteessa.
      Palkka ei vastaa työn vaativuutta
      Kyselyn mukaan alanvaihtoon ajaa edelleen erityisesti se, että palkka ei vastaa työn vaativuutta. Näin ilmoitti 89 % vastaajista. Myös arvostuksen puute lisää kiinnostusta alanvaihtoon.
      Lisäksi alanvaihdon ajatukset korreloivat voimakkaasti koettuun työhyvinvointiin. Niistä vastaajista, jotka kertoivat erittäin huonosta työhyvinvoinnista, peräti 38 % sanoi harkitsevansa alan vaihtoa päivittäin.
      Vastaajista 11 % koki työhyvinvointinsa erittäin hyväksi ja 61 % jokseenkin hyväksi. Työhyvinvoinnin kokemus on parantunut pandemiavuosista. Eri ikäryhmien välillä ei ollut merkittäviä eroja työhyvinvoinnissa. Kuormitusta työssä aiheuttivat edellisten vuosien tapaan erityisesti kiire ja liiallinen työmäärä sekä vähäinen henkilökunta.
      Valtaosa nuorista hoitajista ei usko jaksavansa sote-alan töissä uran loppuun saakka
      Vastaajilta kysyttiin jälleen myös omaa arviota siitä, jaksaako sosiaali- ja terveysalan työtehtävissä työuransa loppuun. Kaikkiaan 35 % oli sitä mieltä, ettei jaksa työuran loppuun sote-alan tehtävissä ja 29 % kertoi jaksavansa. Monet vastaajista eli 36 % eivät osanneet arvioida jaksamistaan.
      Verrattuna pandemiavuosiin arviot omasta jaksamisesta sote-alalla olivat nyt myönteisempiä. Mutta alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä silti lähes 60 % prosenttia vastaajista katsoi, että ei tule jaksamaan työuran loppuun sote-alan töissä.
      – Tämä on yhä hätkähdyttävän suuri luku, joka sekä poliittisen päättäjän että työnantajien on syytä ottaa vakavasti. On tehtävä kaikki mahdollinen, jotta nuoret hoitajat pysyvät alalla, voivat vaikuttaa työhönsä, saavat työn vaativuutta vastaavaa palkkaa, palautuvat työstään ja voivat edetä urallaan, sanoo Rytkönen.
      Alanvaihtoa harkinneista vastaajista 89 % sanoo, ettei jaksa työuran loppuun sote-alan tehtävissä, koska palkkaus ei vastaa työn vaativuutta ja kuormittavuutta. Lisäksi työuran loppuun jaksamista vaikeuttavat merkittävästi arvostuksen puute ja liian vähäinen henkilökunta. Arvostuksen puutetta osoittavat vastaajien mukaan erityisesti työnantajat, hoitotyön johto ja poliitikot.
      Vastaajista 63 % myös kertoo, että ei enää valitsisi sote-alaa, jos olisi aloittamassa nyt opiskeluja. Tässä on tapahtunut hieman myönteistä kehitystä verrattuna edelliseen vuoteen.
      Hoitajien rekrytointi ulkomaille hieman laantunut
      Hoitajien kiinnostus lähteä ulkomaille töihin on hieman vähentynyt viime vuosista. Sitä on harkinnut vajaa puolet vastaajista. Tärkein houkutin siirtyä ulkomailla on parempi palkka. Tätä mieltä oli 89 % vastaajista. Muita syitä ulkomaille lähtöön olivat kyselyn mukaan esimerkiksi vaihtelu ja uudet kokemukset sekä sote-alan korkeampi arvostus.
      Kyselyssä selvitettiin myös muista maista Suomeen kohdistuvaa hoitajien rekrytointia. Rekrytointipyrkimykset näyttävät jonkin verran vähentyneen pandemiavuosista. Kaikista vastaajista 16 % kertoo, että heitä on yritetty rekrytoida ulkomaille sote-alan töihin. Rekrytointi kohdistuu keskimääräistä enemmän ensihoidossa, teho-osastoilla, synnytysosastoilla, päivystyksissä sekä anestesia- ja leikkausosastoilla työskenteleviin hoitajiin. Rekrytointia tehdään joko sosiaalisessa mediassa, kollegoiden kautta tai suoraan sähköpostitse ja puhelimitse. Selvästi aktiivisimmat rekrytoijat ovat naapurimaamme Ruotsi ja Norja.
      Kyselyn toteutus
      Aula Research toteutti Tehyn toimeksiannosta kyselyn erikoissairaanhoidossa työskenteleville jäsenilleen. Kysely tehtiin loppukesästä ja vastaajia oli 3 570. Tietoa koottiin nyt viidettä kertaa mm. työhyvinvoinnista, kuormituksesta, alanvaihdosta ja hoitotyön vetovoimasta.
      Lue kyselyn yhteenveto
      Lue lisää...
    • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Pohteella on käynyt ilmi tietosuojaloukkaus potilastietojen käsittelyssä, hyvinvointialue tiedottaa. Tapaus kävi ilmi potilaan aloitteesta. 
      Noin 50 Pohteen työntekijää on tarkastellut yksittäisen potilaan potilastietoja ilman hoitosuhteeseen tai muihin työtehtäviin liittyvää perustetta. Potilastietojen asiaton käsittely ajoittui tämän vuoden kevääseen ja kesään. Asian käsittely on edelleen meneillään.
      Henkilötietojen asiaton käsittely on johtanut työnjohdollisiin seuraamuksiin. Tapauksesta on tehty henkilötietojen tietoturvaloukkausilmoitus tietosuojavaltuutetulle. Pohde tulee tekemään asiasta tutkintapyynnön poliisille. 
      – Pyydämme tapahtunutta anteeksi. Henkilön yksityisten terveystietojen käsittely ilman asianmukaisia perusteita on vakava ja valitettava asia. Selvityksessä on käynyt ilmi myös asioita, joista meidän on syytä ottaa opiksemme. Kehitämme tietosuojaan liittyviä käytäntöjämme ja henkilöstön koulutusta, sanoo Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Terhi Nevala. 
      Jokainen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen työntekijä suorittaa tietoturvan ja tietosuojan koulutukset. Lisäksi Pohteella järjestetään erilaisia infotilaisuuksia henkilöstölle tietosuojaan ja tietoturvaan liittyen. Hyvinvointialueella tehdään myös järjestelmiin liittyvää teknistä valvontaa sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmien käytön valvontaa.
      Lue lisää...
    • Digitaalinen asiakastyö on tullut olennaiseksi osaksi sairaanhoitajien työtä. Tällä hetkellä joka kolmas sairaanhoitaja hyödyntää työssään digitaalista viestintää asiakkaiden kanssa, videovastaanottoja tai hoidon edistämistä ilman suoraa asiakaskontaktia.
      Digitaalista asiakastyötä tekeville sairaanhoitajille digitaalinen asiakastyö oli päivittäistä kolmasosalle ja viikoittaista kahdelle viidesosalle. Pelkästään digitaalista asiakastyötä teki vain harva sairaanhoitaja.

      Viestittely asiakkaiden kanssa oli tavallisin toimintatapa digitaalista asiakastyötä tekevillä sairaanhoitajilla. Viestittely voi tapahtua esimerkiksi chatissa. Päivittäin tai viikoittain noin kaksi kolmasosaa (64 %) sairaanhoitajista viestitteli asiakkaiden kanssa digitaalisesti. Videovastaanottojen osuus sairaanhoitajien työstä oli melko pieni, sillä vain 16 prosenttia raportoi tekevänsä sitä päivittäin tai viikoittain, ja 56 prosenttia ei lainkaan. Digitaalisen hoidon edistämisen parissa työskenteli päivittäin tai viikoittain 38 prosenttia digitaalista asiakastyötä tekevistä sairaanhoitajista. Hoidon edistäminen ilman suoraa hoitokontaktia potilaaseen voi tapahtua esimerkiksi osana potilaan digitaalista hoitopolkua.
      Sairaanhoitajien digitaalinen asiakastyö oli useimmiten sellaista, jossa asiakas oli tunnistautunut palveluun. Digitaalista asiakastyötä tekevistä sairaanhoitajista yli puolet (63 %) työskenteli päivittäin tai viikoittain palveluissa, joissa asiakas on tunnistautunut. Anonyymisti asioivien asiakkaiden kanssa työskenteli päivittäin tai viikoittain noin kolmannes (35 %) sairaanhoitajista.
      – Sairaanhoitajat kokevat erityisen kuormittavana, jos digitaalinen asiakastyö ei muodosta selkeää kokonaisuutta, vaan he joutuvat samanaikaisesti hallitsemaan digitaalisia asiakastyön kanavia ja fyysisiä potilaskontakteja, sanoo tutkija Emma Kainiemi THL:n tiedotteessa.
      Puolet digitaalista asiakastyötä tekevistä sairaanhoitajista raportoi saavansa erittäin paljon tai melko paljon tukea kollegoiltaan, kun taas vain reilu kymmenesosa (14 %) koki saavansa vastaavaa tukea esihenkilöltään. 
      – Se, että digitaalista asiakastyötä tekevät sairaanhoitajat kokivat saavansa työhönsä enemmän tukea kollegoiltaan kuin esihenkilöltään, voi osittain johtua siitä, että esihenkilöillä ei itsellään ole kokemusta digitaalisesta asiakastyöstä. Toisaalta tulos voi liittyä myös tiedonkeruun ajankohtaan ja esihenkilöiden muihin organisatorisiin vastuisiin, olihan hyvinvointialueiden aloittamisesta kulunut vain muutama kuukausi. Kollegiaalisuus on aina ollut sairaanhoitajien voimavara, ja on hienoa, ettei tämä piirre ole kadonnut, vaikka työn tekemisen tavat ovat muutoksessaKKysely: , toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Tuulikki Vehko.
      Tulokset perustuvat Digitaalisen sosiaali- ja terveydenhuollon seurannassa toteutettuun kyselyyn, joka kohdennettiin asiakas- ja potilastietojärjestelmiä käyttäville sairaanhoitajille huhtikuussa 2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) aineisto kerättiin yhteistyössä Tehyn ja Sairaanhoitajat ry kanssa.
      Kyselyyn vastanneista sairaanhoitajista (n=2970) joka kolmas (n=871) ilmoitti tekevänsä digitaalista asiakastyötä. Digitaalista asiakastyötä tekeviltä sairaanhoitajilta kysyttiin minkä tyyppistä digitaalista asiakastyötä he toteuttivat ja miten usein. 
      Lue lisää...
    • Potilas otti luvatta käyttöön ambulanssin Oulun Haukiputaalla, poliisi tiedottaa.
      Ensihoito oli kuljettamassa n. 40 vuotiasta mieshenkilöä päivystyspoliklinikalle. Kuljetuksen aikana Nelostiellä Haukiputaalla potilas muuttui aggressiiviseksi ja ensihoitajat joutuivat pysäyttämään auton sekä poistumaan ulos autosta. Potilas oli tämän jälkeen ottanut auton käyttöönsä. Paikalle samaan aikaan saapunut poliisipartio lähti seuraamaan pakenevaa autoa.
      Nelostiellä auton nopeus oli enimmillään 190 km/h, rajoituksen ollessa 100 km/h. Ajo jatkui Haukiväylälle nopeus enimmillään 165 km/h, rajoituksen ollessa 80km/h josta Heitontielle 80km/h, rajoitus 40km/h. Ajo päättyi Heitontien päähän missä auto ajoi ulos tieltä. Kuljettaja saatiin kiinni ja toimitettiin poliisin saattamana päivystyspoliklinikalle. Ulosajosta ei aiheutunut henkilövahinkoja.
      Tapausta tutkitaan törkeänä moottorikulkuneuvon käyttövarkautena, törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena sekä kulkuneuvon kuljettamisena oikeudetta.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...