Jump to content
MAINOS

Raportti: Ikäihmisten terveyttä edistävällä teknologialla huomattava säästöpotentiaali


Hoitajat.net
 Share

Tulevina vuosina vanheneva väestö on entistä tottuneempi käyttämään teknologiaa, mikä todennäköisesti lisää sähköisten palvelujen hyödyntämismahdollisuuksia. Kuvituskuva: Envato

Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa selvitettiin, millaisia terveys- ja hyvinvointiteknologian sovelluksia ikääntyneille on suunniteltu, ja mitä tiedetään ikäteknologian vaikutuksista sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksiin. Selvityksen mukaan ikääntyneiden terveyden edistämisellä on huomattavia taloudellisia vaikutuksia, sillä jo pienillä muutoksilla fyysisessä tai sosiaalisessa aktiivisuudessa on merkitystä terveyden ja toimintakyvyn säilymiselle.  Uusien toimintatapojen ja teknologian kehittämisessä katsetta kannattaakin suunnata sairauksien hoidosta terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn.

Digitaalisen teknologian laajamittainen hyödyntäminen nähdään keskeisenä tapana lisätä ikääntyneiden palveluiden tehokkuutta. Vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, miten teknologialla voidaan ennaltaehkäisevästi edistää ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä.

Ikääntyneiden terveydentilassa, toimintakyvyssä ja palvelutarpeissa on suuria eroja, mikä on haaste myös teknologiasuunnittelulle. Teknologian käyttökohteita ovat olleet liikunta-aktiivisuuden ja ravitsemustasapainon tukeminen, yksinäisyyden vähentäminen, turvallisen asumisen ja liikkumisen tukeminen sekä omahoito ja lääkehuolto. Uusi teknologia mahdollistaa ennaltaehkäisyyn entistä yksilöllisemmät palvelut ja riskitekijöiden varhaisen tunnistamisen.

– Sensoriteknologian, palvelurobotiikan ja tekoälyn avulla voidaan suunnitella yksilön tarpeisiin mukautuvia sovelluksia, jotka seuraavat terveydentilaa ja toimintakyvyn muutoksia, antavat palautetta ja tarvittaessa ilmoittavat poikkeamista, kertoo professori Pekka Neittaanmäki.

Uuden teknologian kustannusvaikutuksista on vielä niukasti tutkimustietoa. Joitakin lupaavia tuloksia on saatu internetin ja mobiiliteknologian hyödyntämisestä. Esimerkiksi etäohjattu liikunta- ja ravitsemusohjaus on ollut kustannusvaikuttavaa.

– Liikuntaohjelmien järjestäminen maksaa henkilöä kohden vain joitakin satoja euroja vuodessa, mutta harjoittelulla voidaan parhaimmillaan ehkäistä vakava sairastuminen tai kaatuminen. Investointi on pieni, jos verrataan lonkkamurtuman hoitoon, josta seuraa kymmenien tuhansien eurojen lasku, projektitutkija Karoliina Kaasalainen havainnollistaa.

Aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että terveysteknologia kiinnostaa ikääntyneitä, mutta ikääntyneiden käyttökokemuksia teknologiasta on kartoitettu harvoin. Uuden teknologian suunnittelussa tärkeää olisikin ottaa huomioon eettisyys, käyttäjälähtöisyys ja digitaalisen syrjäytymisen riskit. Erityisesti heikommassa asemassa olevien mahdollisuudet käyttää ennaltaehkäiseviä teknologiapalveluita saattavat heikentyä, jos teknologia on kallista ja tarvittavaa opastusta ei ole saatavilla.

– Jatkossa tarvitaan perusteellisempaa arviointia siitä, miten koko väestölle suunniteltavat digitaaliset palvelut tavoittavat ikääntyneet, ja miten niitä tulisi kehittää. Saavutettavat ja helppokäyttöiset teknologiapalvelut luovat edellytyksiä myös skaalautuvuudelle ja kustannushyödyille, toteaa Kaasalainen.

Raportin tausta-aineistoina käytettiin tutkimuskirjallisuutta, aikaisempia hankeraportteja sekä teknologitoimittajien esimerkkejä. Raportti tehtiin osana Business Finlandin rahoittamaa Watson Health Cloud Finland -hanketta, jossa selvitetään tekoälyn ja uusien teknologioiden soveltuvuutta suomalaisen terveysalan kehittämiseen.

Raportti on luettavissa tiedekunnan verkkosivuilla.

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi murskaavan arvion Attendon Herajärven hoivakodista 27.6.2024. Yllätystarkastus paljasti, että hoivakodissa henkilöstön määrä ja kielitaito ovat täysin riittämättömiä. Aluehallintovirasto onkin määrännyt Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n korjaamaan tilannetta pikaisesti tai muuten edessä on 350 000 euron uhkasakko.
      Tilanne on ollut hälyttävä: yksikössä oli paljon työvuoroja, joissa ei ollut riittävää määrää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Yksikössä oli 59 ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakasta. Iltavuorossa työskenteli kolme lähihoitajaa, muiden työntekijöiden ollessa opiskelijoita tai hoiva-avustajia. 
      Työntekijöiden kielitaito ei ollut riittävä tehtävien hoitamiseen. Palveluntuottajaa oltiin aiemmin useaan otteeseen ohjattu asettamaan henkilöstön kielitaito vaadittavalle tasolle. Ohjauksesta huolimatta yksikön henkilöstön kielitaito todettiin edelleen puutteelliseksi.
      Lisäksi aluehallintovirasto antoi huomautuksen Attendolle omavalvonnan puutteellisuudesta ja siitä, että sen antamat selvitykset eivät ole olleet totuudenmukaisia.
      Aluehallintovirasto vaatii Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n huolehtimaan viipymättä siitä, että yksikön toiminta vastaa laadultaan sekä sisällöltään asiakkaiden palvelutarvetta ja vanhuspalvelulakia. Jos Attendo ei noudata määräyksiä 1.9.2024 mennessä, uhkasakko voidaan määrätä maksettavaksi kokonaisuudessaan.
      Lähde : AVI
      Lue lisää...
    • Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistojen tutkimus paljastaa, että muistisairaiden hoivakoteihin pääsy ja hoidon laatu ovat puutteellisia. Haastattelututkimuksessa ilmeni, että hoitopaikan saaminen vaatii usein vakavia hoidontarpeita ja jo toteutuneita riskejä. Monesti hoitopaikka ei edes takaa tarpeiden mukaista hoitoa.
      Tutkija Jenny Paanasen mukaan hoivaköyhyys tarkoittaa hoidon riittämättömyyttä, vaikka hoitoa olisi tarjolla. Läheiset kuvaavat, miten hoivakotipaikan saaminen edellytti vaaratilanteen toteutumista ja omaishoitajien uupumista. Hoidon laatu vaihteli merkittävästi yksiköiden välillä, ja läheiset olivat huolissaan perustarpeiden kohtaamattomuudesta.
      Yliopistotutkija Jari Pirhonen varoittaa, että ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen voi uhata hyvinvointivaltion olemassaoloa.
      Lue lisää tutkimuksen paljastuksista ja läheisten kokemuksista.
       
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti eilen lakiesityksen, joka leikkaisi sairauspäivärahoja 120 miljoonaa euroa. Tämä merkitsisi noin 13 % vähennystä kaikista sairauspäivärahamenoista. Tehy vastustaa esitystä, sillä se kurjistaisi erityisesti keskituloisia, joiden sairauspäiväraha pienenisi 300–400 euroa kuukaudessa. Joihinkin tuloluokkiin leikkaus olisi yli 20 % nykyisestä päivärahan määrästä.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tyrmää esityksen ja toteaa, että kyse on toimenpiteestä, joka vaarantaa ennestään ahtaalla olevien ihmisten toimeentulon vakavalla tavalla.
      – Työntekijöiden talous ei kestä sitä, että työkyvyttömyysaikaista jo entuudestaan pientä päivärahaa leikataan 15–20 prosenttia. Tämä on pitkittyneen sairauden kohdanneiden henkilöiden ja heidän perheidensä kannalta täysin kohtuuton ja epärealistinen leikkaus, hehän eivät saa palkkaa, Rytkönen painottaa järjestön tiedotteessa.
      – Vaarana on, että raha ajaisi ratkaisuissa terveyden edelle ja töihin palattaisiin liian aikaisin, jolloin osasairausvapaa voisi toimia vastoin tarkoitustaan, Rytkönen sanoo.
      Tehyn juristi Jarkko Pehkonen kritisoi myös valtion toimintaa:
      – Ihmettelen kuinka valtio voi käyttää sairauspäivärahaa valtiontalouden tasapainottamiseen. Kyse on työntekijöiden ja työnantajien yhteisestä vakuutuksesta sairausajan toimeentuloon ja palkkamenoihin. Rahat pitäisi kohdentaa siihen mihin ne on tarkoitettu eli työntekijöiden sairauspäivärahamaksuihin.
      Lue lisää...
    • Hyvinkään sairaalassa työskennelleen potilaskuljettajan epäillään anastaneen rahaa kuljettamiltaan potilailta. Tällä hetkellä tiedossa olevia epäiltyjä tapauksia on yli kymmenen.
      HUS sai tiedon teoista toukokuussa. Tapauksen johdosta HUS on purkanut työntekijän työsuhteen ja tehnyt rikosilmoituksen poliisille. On mahdollista, että kaikki tapaukset eivät ole vielä tulleet ilmi. HUS suosittelee rikosilmoituksen tekemistä poliisille, jos joku epäilee joutuneensa vastaavanlaisen rikoksen uhriksi.
      Poliisitutkinnan ollessa kesken, HUS ei kommentoi tapausta enempää.
      Lue lisää...
    • Tehy tyrmää HUSin torstaina päätetyt lisäleikkaukset, jotka uhkaavat paitsi hoitajien työoloja, myös erikoisterveydenhuollon tasoa ja potilasturvallisuutta. HUSin budjettia leikattiin yllättäen 44 miljoonalla eurolla, mikä kasvattaa sopeutustarpeen vuoteen 2025 mennessä 99 miljoonaan euroon.
      – HUSin työntekijät eivät ole ansainneet tämän mittaluokan leikkauksia. Monet heistä työskentelevät jo ennen uusia säästöjä äärirajoilla, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Viikko sitten HUS ilmoitti rekrytointikiellosta säästöpaineiden takia.
      – Jää nähtäväksi, haluavatko ammattitaitoiset hoitajat pysyä leikkauksilla runnellussa HUSissa töissä. Todennäköisesti hoitajakato pahenee, puheenjohtaja Rytkönen huomauttaa.
      HUSin toimitusjohtaja Matti Bergendahl varoitti HUSin tiedottessa, että päätökset vaarantavat HUSin perustehtävän hoitamisen. Myös Osmo Soininvaara ilmoitti eroavansa HUSin hallituksesta vastalauseena leikkauksille.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen jakaa Soininvaaran huolen.
      –  Tämä uppoamaton laiva on nyt törmännyt jäävuoreen. Poliittisten päättäjien tehtävä on nyt päättää, soitetaanko kannella viulua vai pelastetaanko perustuslain turvaamat palvelut kansalaisille, Rytkönen sanoo.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...